Viini Raamatussa
Viini Raamatussa
Raamattu varoittaa ankarasti alkoholista. Papeilta ja Herralle pyhittyneiltä vaadittiin ehdotonta raittiutta. (3 Moos 10:9-11, 4 Moos 6:2-4, Tuom 13:4,7)
Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli erilainen. "Viini" sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin.
Yleisimmät viinisolivat hebrean "jajin" ja kreikan "oinos." Molempia sanoja käytettiin käymättömästä ja käyneestä rypälemehusta, rypäletertusta ja koko viini- eli rypälesadosta. Viiniä säilytettiin kaivamalla mehu syvälle maahan ja keittämällä tiivisteeksi jota ohennettiin vedellä.
Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Viinirypäleistä puristetuista juomista ovat ovat; "jajin;" (Hebr.; -VT:ssä 140 kertaa) kreikan; "oinos," ja "khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe." -Sekä alkoholiton että alkoholipitoinen. Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitin käyttää sekä rypäletuoremehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä. Tirosh (hepr,) asis, gleukos (kreikk.) Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät heprealaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran.
Raamattu esittää kaikille alkoholia koskevat varoitukset: San 20:1, 23:20-21,29-35, 31:4-5, Jes 5:11-12,22, 28:1-3, Ef 5:18, Room 13:13-14, Gal 5:19-21, Luuk 21:34, 1 Tim 3:3, 1 Kor 6:9-10, 3:16-17, 1 Piet 4:3.
Koska kristityille oli on esitetty Raamatussa ankarat varoitukset alkoholista, on ymmärrettävää että kristityt käyttivät viiniä, "oinos" alkoholittomassa merkityksessä eli rypälemehuna alkoholittomana.
Viinin väärinkäyttöäkin on aina ollut eli viini käyttämistä alkoholipitoiseksi. Nämä kaksi asiaa pitää erottaa aina Raamatun asiayhteyksissä tapakulttuurissa.
Viinin väärinkäyttöäkin on aina ollut eli viini käyttämistä alkoholipitoiseksi. Nämä kaksi asiaa pitää erottaa aina Raamatun asiayhteyksissä tapakulttuurissa.
Raamatussa kysymyksiä herättäviä kohtia;
Luuk 7:34; "Ihmisen Poika on tullut, Hän syö ja juo, ja te sanotte, Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja syntisten ystävä." Eikö Jeesus ollutkaan raitis? Jeesuksesta esitettiin monia halventavia väitteitä panettelumielessä.
Jeesuksen oli oltava syntisten parissa koska Jeesus auttoi ihmisiä ja puhui evankeliumia. Huono seura aiheuttaa monia vaaroja, ja siksi huonoon seuraan ei sovi viihtymismielessä hakeutua. >Tässä on Vapahtajan esimerkki evankeliumin palvelijoille.; Jeesus oli juomarien seurassa vain jos siitä oli evankeliumille hyötyä ihmisten auttamiseksi.
Joh 2: 1-11; Tekikö Jeesus Kaanan häissä juovuksissa oleville vierille lisää alkoholipitoista viiniä? Kreikan "methyein ja methyskesthai" on mahdollista kääntää myös "olla kylläinen." Viinin juojat eivät siis olleet juovuksissa ja Jeesus olisi tehnyt heille lisää entistä vahvempaa viiniä, vaan Kaanan viinin juojat olivat kylläisiä. Jeesus ei suinkaan juottanut juovuksissa hoipertelevaa häävierasjoukkoa entistä vahvemmalla alkoholipitoisella viinillä.
Jeesuksen oli oltava syntisten parissa koska Jeesus auttoi ihmisiä ja puhui evankeliumia. Huono seura aiheuttaa monia vaaroja, ja siksi huonoon seuraan ei sovi viihtymismielessä hakeutua. >Tässä on Vapahtajan esimerkki evankeliumin palvelijoille.; Jeesus oli juomarien seurassa vain jos siitä oli evankeliumille hyötyä ihmisten auttamiseksi.
”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä.” (Mark 2:17)
Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa Joh 2:9,10; Valvoja maistoi vettä; Vesi oli muuttunut viiniksi,- ja sanoi; "Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huononpaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti;" Ilmaus alkavat juopua on käänös sanasta methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1 Moos 43:34; Ps 36:9, Jes 34:5,7 ja Jer 46:10. Sana voidaan kääntää myös "kun ovat kylläisiä" tai "kun ovat juoneet kyllikseen."
Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös "runsaasti kostuttaa," "olla kyllästetty," tai "olla täynnä jostakin". Varhaisten kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niiden voidaan edes ajatella merkitsevän päihtymistä tai juopumista, muissa kohdissa ei merkitse päihtymystä. Käänöksistä käy ilmi, että methyein-sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.
1 Tim 5:23; "Käytä vatsasi ja vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin?" Vettä käytettiin juomana ja tahdottiin seurata papeille annettuja ohjeita. (3 Moos 10:9-11) Timoteus evankeliumin palvelijana tahtoi pitää itsensä puhtaana. (1 Tim 3:2-3,11-12) Evankeliumin palvelijoiden tuli noudattaa kohtuutta kaikessa. Joistakin vanhoista kirjoituksista on käynyt ilmi että sairaille kehotettiin antamaan viiniä mieluimmin kuin vettä. (Luuk 10:34) Viinin parantavaan vaikutukseen uskottiin. Onhan viini Raamatussa myös siunauksen symboli, ja viinin turmelemisesta (käyttämisestä) varoitettiin. (Jes 65:8)
San 31:6-7; (VKR) "Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle." Alkoholipitoisia juomia käytettiin menehtyville tuskia lieventämään. Nykyisin käytetään lääkitystä. Kuolemaan tuomituillekin annettiin kipuja lieventäviä juomia. (Mark 15:23, Joh 19:29-30, Matt 27:34)
5 Moos 14:26; "Ostakaa rahalla viiniä ja olutta." (VKR/1933:"Väkijuomaa", KR92:"olutta. ") Raamatun koko ilmoituksen huomioiden ei voinut olla mahdollista että Jumala olisi kehottanut tulemaan pyhille juhlille humalassa. Väkijuoman tislauskin opittiin vasta n. 500 jkr.
- Kysymys 5 Moos 14:26 on uhrilahjasta. Mikäli israelilainen asui kaukana pyhäköstä eikä siksi ehtinyt ajoissa pyhäkköjuhlaan, tuli Herran antama sato muuttaa rahaksi, ja sitten tuo raha ”viiniksi tai olueksi.” Koska matka kesti kauan tuli antaa näin "myöhästynyt" ohra, eli ohrasta valmistettu olut uhrilahjaksi. Olutta ei juotu, ja Raamattu kieltääkin oluen juomisen 19 kertaa. "Shekar" merkitsi hebrean sukulaiskielessä Akkadissa olutta. Olutta ei tässä yhteydessä pidä sekoittaa syömiseen ja juomiseen. Kyse oli lehtimajanjuhlaan tuotavista viljauhreista. Alkoholipitoituuksista ei voi sanoa että olisivat olleet alkoholipitoisia. Alkoholi edustaa Raamatussa epäpyhää ja siksi alkoholipitoisen juoman käyttö pyhissä juhlissa on täysin absurdi ajatus. Kyse oli "poikkeuslaista" jonka turvin myöhästynyt saattoi tuoda viljakymmenyksensä. Oluen muodossa uhri oli "todiste" ettei voinut saapua ajoissa juhlille. Meille tällainen säädös on outo, mutta ei sikäläisessä tapakulttuurissa. Olut kävi kuitenkin vain sen verran kuin ohra itsessään käy alkoholiksi ilman käymisen auttajia. Sen annettiin käydä itsekseen, koska se siten todisti että vilja oli vanhaa. Näin jokainen saattoi tuoda viljauhrinsa Herralle.
5 Moos 14:26; "Ostakaa rahalla viiniä ja olutta." (VKR/1933:"Väkijuomaa", KR92:"olutta. ") Raamatun koko ilmoituksen huomioiden ei voinut olla mahdollista että Jumala olisi kehottanut tulemaan pyhille juhlille humalassa. Väkijuoman tislauskin opittiin vasta n. 500 jkr.
- Kysymys 5 Moos 14:26 on uhrilahjasta. Mikäli israelilainen asui kaukana pyhäköstä eikä siksi ehtinyt ajoissa pyhäkköjuhlaan, tuli Herran antama sato muuttaa rahaksi, ja sitten tuo raha ”viiniksi tai olueksi.” Koska matka kesti kauan tuli antaa näin "myöhästynyt" ohra, eli ohrasta valmistettu olut uhrilahjaksi. Olutta ei juotu, ja Raamattu kieltääkin oluen juomisen 19 kertaa. "Shekar" merkitsi hebrean sukulaiskielessä Akkadissa olutta. Olutta ei tässä yhteydessä pidä sekoittaa syömiseen ja juomiseen. Kyse oli lehtimajanjuhlaan tuotavista viljauhreista. Alkoholipitoituuksista ei voi sanoa että olisivat olleet alkoholipitoisia. Alkoholi edustaa Raamatussa epäpyhää ja siksi alkoholipitoisen juoman käyttö pyhissä juhlissa on täysin absurdi ajatus. Kyse oli "poikkeuslaista" jonka turvin myöhästynyt saattoi tuoda viljakymmenyksensä. Oluen muodossa uhri oli "todiste" ettei voinut saapua ajoissa juhlille. Meille tällainen säädös on outo, mutta ei sikäläisessä tapakulttuurissa. Olut kävi kuitenkin vain sen verran kuin ohra itsessään käy alkoholiksi ilman käymisen auttajia. Sen annettiin käydä itsekseen, koska se siten todisti että vilja oli vanhaa. Näin jokainen saattoi tuoda viljauhrinsa Herralle.
Viini on Raamatussa siunauksen symboli. Jes 65:8, Ps 104:15, kuvaa Jumalan armoa Jes 55:1, Pelastusta Jes 25:6, Matt 9:17.
”Muista kuinka kuulit sanan ja otin sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä jota et aavista.” (Ilm 3:3)
Viini kuvaa myös Jumalan vihaa ja tuomiota Ps 60:5, 75:9, Jer 25:15-18, llm 14:10, 16:19, 19:15.
Kristityn tapoihin ei kuulu alkoholipitoiset juomat. Jokainen alkoholisti on juonut ensimmäisen alkoholiannoksensa. Vähäinenkin alkoholi on aina suuri riski. Oikea raittiuskasvatus siksi on ehdottoman raittiuden puolustaminen.
Käynyt viini aiheuttaa suuren vaaran. Kristitty valvoo kaikkia halujaan. Aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti