2013 Kesän matkapyöräilylomani 2500 km







Kesälomamatkani 2013 on kahdella blogi-web sivullani. Linkki osaan II on tämän sivun lopussa;

>>> (2 osassa: 1005 km + 1453 km) = 2498 km

Kuvat eivät ole täsmällisesti tänä kesänä kronologisessa- ja karttajärjestyksessä, mutta sinne päin kyllä. Olen  niin paljon liikkunut kartalla siksakkia. Olen polkenut harhaankin kun vahingossa väärä tie. Olen polkenut sadepilviäkin pakoon. Samoja teitä uudelleenkin olen polkenut. Matka oli kaksiosainen. (1005 km- ja 1453km) Olin 5- päivää välillä kotona huoltopäivillä ja säätä paossa. Kartalla ei ole iso lenkki johtuen että poljin samoja teitä uudelleen, ja samalla paikkakunnalla toistamiseen ja paikkunnalla turistina. 
Mutta matkani 30 kg/ 2500 km vastaa 2x Nuorgamista Helsinkiin vastaavaa matkaa.

(Siihen lisätään 3732 km 15 kg/ laukuilla päiväretkiä kotiseudulla =  yhteensä 6190 km pyöräilykesä 2013)


Tällä sivulla olen pyöräillyt täällä;
Vaasa- Seinäjoki- Ylihärmä- Oravainen- Kimo- Alihärmä- Kortesjärvi- Lappajärvi- Evijärvi- Esse- Pietarsaari- Öja- Kokkola-  Kälviä- Kruunupyy- Ullava- Uusikaarlepyy- Kaustinen, Veteli, Vimpeli, Alajärvi, Lehtimäki, Töysä, Tuuri, Virrat, Ruovesi, Orivesi, Kangasala, Sääksjärvi, Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Niinisalo, Noormarkku, Pori, Yyteri, Mäntyluoto, Noormarkku, Merikarvia, Isojoki, Päntäne, Kauhajoki, Kurikka, Jalasjärvi, Peräseinäjoki, Ilmajoki, Orisberg, Isokyrö- Vaasa.




Valmiina lähtöön. 30 kg pakattu. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Valmis lähtöön. 30 kg päällä. Kesä 2013. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Lomamatkalla Pohjanmaalla 2013.

Matkaa tein kerran yölläkin.

Kyrönjoki on kaunis. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kyrönjoki auringonlaskun aikaan. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kyrönjoki Seinäjoen Törnävän kohdalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Seinäjoella 2013. Törnävä Camping.

Lakeuden Ristin Kirkossa Jumalan palvelus. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Seinäjoen Kotiseutumuseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Seinäjoen Kotiseutumuseosta on kuvia paljon 2011 ja 2012 pyöräilykuvissani !
Seinäjoen Kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Seinäjoen Kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Raamatun lukupaikka. Seinäjoen Kotiseutumuoseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Syytinkituvassa Seinäjoen Kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)








Aitat. Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo. Seinäjoki.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Tuulimylly Seinäjoen Kotiseutumuseossa.
 Eteläpohjanmaan Maakuntamuseo.
(Kuva:Jari Laurila:2013)




Oravaisten kirkossa Jumalan palvelus. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kimon Ruukin Museo Kimossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)



Ahjo kuumana Kimossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kimon Ruukissa taottiin rautaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)



Kimon Ruukissa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kimon Ruukki. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lakiaa peltoa Pohjanmaalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pohjanmaan peltoja. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lakiaa Pohojanmaalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Komiaa lakiaa Pohojanmaalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

"Valkea venhoni kiitää kaukausta saartasi päin, joutsenen lailla se liitää luoksesi sun ystäväin, siellä on kaipuuni onneni maa välkettä kuun meren heijastamaa." (Kuva:Jari Laurila:2013)

Rauhallinen uimapaikka. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Härmässä perinteinen pohjalainen talo. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Isontalon Antin aitta. Alahärmä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Isontalon Antin naapurissa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Isontalon Antti ja Rannanjärvi Vaasan linnas. Kuva Alahärmän museossa.

Isontalon Antin orginaalit vankikahleet eivät olleet kevyet. Alahärmän museo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Isontalon Antti. Härmän häjy. Alahärmän kirkkomaalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Antti Rannanjärvi. Härmän häjy. Ylihärmän kirkkomaalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Ylihärmän museossa;


Alahärmän museossa.
(Kuva:Jari Laurila:2013)


Alahärmän museossa.
(kuva:Jari Laurila:2013)

Alahärmän kirkon urut.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Alahärmän kirkolla.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Alahärmän kirkko on komia. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Alahärmän kirkon alttaritaulu. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Alahärmän kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Alahärmän kirkko ei ole mikään ruma ollenkaan. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Alahärmän kirkko kelepaa komian kirkon sarjaan. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Alahärmän kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Alahärmän kirkon saarnatuoli. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Kujasen Ratsutila: Alahärmä: Voltti;  
> Ratsastusleirejä, Ratsastustunteja, mökkimajoitusta ja maatilan eläimiä.   
>>> www sivut:  www.kujasenratsutila.fi

Ratsutila Kujanen. Hevonen. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Polle Kujasen ratsutilalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lampailla pesä.
Kujasen Ratsutila Alahärmä Voltti. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Lammasperhe Kujasen ratsutilalla. Alahärmä Voltti. (Kuva:Jari Laurila:2013)
 
Kujasen ratsutilalla on monta hevosta. (Kuva:Jari Laurila:2013)



Kujasen ratsutilan sonni. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sonni Kujasen ratsutilalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sonni. Kujasen Ratsutila. Alahärmä Votti. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Heinäpaali. Kujasen Ratsutila. Alahärmä Voltti. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Suomalainen sika. Kujasen Ratsutila Voltti. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kujasen ratsutilalla on kananmunat omasta takaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Hanhia. Kujasen Ratsutilalla on eläimiä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Telttaleirini 2013 kesällä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Kyrönjoen rannalla telttaleirini. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Teltassa on tunnelmaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Aamu Kyrönjoella. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Kyrönjoen rannalla. Kujasen Ratsutilalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Joki on kapea ja leveä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Komiaa lakiaa Pohojanmaalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Peltomaisema Pohjanmaalla. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Pohjanmaan lakeutta. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Alahärmässä on Power Park huvipuisto.

Lakiaa Härmässä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Ylihärmän ja Alihärmän välisellä lakialla.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Härmän lakiaa.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Niittykukkia ja viljaa. Härmän lakiaa.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Komiaa lakiaa Härmässä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Latoja ja niittyjä, peltoja piisaa Härmän lakialla.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Härmässä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Härmässä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Härmässä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Karja kesälaitumilla.
(Kuva:Jari Laurila:2013)




Pappila Ylihärmän kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Kortesjärven kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kortesjärven kirkon kellotapuli. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lappajärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Lappajärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Tuulimylly Lappajärvellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Aitta Lappajärvellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lappajärven kirkon kellotapuli. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lappajärven kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lappajärven kirkon saarnatuoli. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Lappajärven kirkon alttaritaulu. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lappajärven kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lappajärven kirkon urut. Kirkossa edessä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lappajärven kirkossa pienoismalli laiva. Lappajärvi ei ole pieni järvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)

 




Ylihärmän kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Ylihärmän kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Ylhärmän kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Juha II Laurila "nuoremman" (1862-1937) 
turkulaas- mallinen kärry; 

Alahärmästä löytyi sattumalta erään miehen liiteristä kahdet Laurilan "kurpanseppien" kärryt.
Juha Laurila nuoremman- (1862-1937) 
Vuosisadan 1800-1900 vaihteessa oli aika jolloin kolmekin polvea Lauriloita- isiä ja poikia -minun isiäni olivat yhtä aikaa kärryhommissa Kurpan torpan pajassa.
 Juha Laurila vanhempi  1821-1905
Juha Laurila nuorempi  1862-1937
               Juha Rikhard Laurila    1889-1968:  isoisäni
Isäni ja sisaruksensa syntyivät 1920 luvulla.



Kurpan torpan sepän Juha II Laurila "nuorempi" (1862-1937)
raudoittama kärry.
Kärry löytyi Härmästä.

(Kuva:Pojanpojanpoika:Jari Laurila:2013)

Juha Laurila nuoremman turkulaas- mallinen kärry. (1862-1937)
(Kuva:Pojanpojanpoika:Jari Laurila:2013)



Kärryn raudoitti Juha Laurila nuorempi (1862-1937)

(Kuva:Pojanpojanpoika:Jari Laurila:2013)





Juha III Rikhard Laurilan (1889-1968) 
valkjärven malli. 
alla;

Kurpan torpan- sittemmin Laholan maatilan isännän Rikhard Laurilan valkjärveläinen malli.
(Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2013)


Rikhard Laurilan komia valkjärveläinen malli. 
- Minun isoisän- 
(Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2013)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokalusepp%C3%A4






Peruna kukkii Alihärmässä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Hiekkamonttu Alihärmässä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Alihärmän kotiseututalolla Knuuttilanraitilla. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Alihärmän kotiseututalolla.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Viljapelto Härmässä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Joki- peltomaisema Härmässä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Härmässä lakiaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lakeus Härmässä. (Kuva:Jari Laurila:2013)



Väinöntalossa: Talonpoikaismuseo: Evijärvi;

Väinöntalon tupa. Evijärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Suomalainen talonpoikaisuus on kunniassa Väinöntalossa Evijärvellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Evijärvellä Vainöntalossa on talonpoikaistunnelmaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Vanha kaappikello, nurkkakaappi ja tupa Evijärven Väinontalossa. Kotiseutumuseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)





Talonisännän työhuone. Vainöntalo. Evijärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Väinöntalossa Evijärvellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sivusta vedettävä. Väinöntalo Evijärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Urkuharmooni. Väinöntalo. Evijärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Väinöntalon tuulimylly. Evijärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Väinöntalon aitta ja tuulimylly. Evijärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Savusaunan kiuas. Väinötalo. Evijärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Savusauna. Väinöntalo. Evijärvi. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Ruumisarkku. Väinöntalo. Evijärvi. Kotiseutumuseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)



My way, my holiday, summer 2013. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Ähtävän kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Ähtävän Kotiseutumuseon tuulimylly. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Ähtävän Kotiseutumuseon aitta. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Pietarsaaren vanhaa kaupunginosaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pietarsaaren vanhaa kaupunkia. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Vanha kaupunki. Pietarsaari. (Kuva:Jari Laurila:2013)



Vanhan kaupungin kujilla. Pietarsaari. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Johan Ludwig Runeberg. Kansallisrunoilijan puistossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pietarsaaren kaupungintalo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Runebergin metsästysmajassa. Pietarsaari. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Runebergin metsästysmajan kerrossängyt. Pietarsaari. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Runebergin metsästysmaja. Pietarsaari. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Avotakka. Runebergin metsästysmaja. Pietarsaari. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Johan Ludwig Runeberg. Kansallisrunoilija. Muotokuva Runebergin metsästysmajalla.
Muotokuva pitäisi muistaa ottaa talveksi pois metsästyskämpästä ja restauroida.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Pietarsaaren tupakkatehtaan kello. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Vanha puuhevonen. Pietarsaaren kotiseutumuseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Lastenvaunut Pietarsaaren kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Lastenvaunut. Pietarsaaren kotiseutumuseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Tuohikontti Pietarsaaren kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pedersören keskiaikainen kirkko Pietarsaaren lähellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pedersören kirkkossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pedersören kirkon saarnatuoli. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pedersören kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Merimiehet valmistivat "pullolaivoja" myyntiin. Pietarsaaren muoseossa pullolaiva. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kaappikello vuodelta 1842. Pietarsaaren museo. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Pietarsaaren seutu eli laivanrakennuksella ja -varustuksella aikoinaan.

Pienoismalli. Pietarsaaren museo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pienoismalli. Pietarsaaren museo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Pietarsaaren rannoilla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sikurimuseo. Pietarsaari. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sikuri oli pula-ajan kahvinkorviketta. Viljasta paahdettiin "korviketta"
Nykyisin korviketta voi ostaa viljakahvi nimikkeellä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Kahvinkorviketehtaassa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sokeritopasta leikattiin pihdeillä paloja.
Tällaisena toppa oli kaupan tiskillä josta sai ostaa palan sokeria.
(Kuva:Jari Laurila:2013)



Camping leirintä Joutsen/ Svanen Pietarsaaressa. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Leirintä Camping Svanen Pietarsaaressa oli muutaman päivän telttapaikkani. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Camping Svanen Pietarsaari.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
 Lähdemme Pietarsaaresta 7- sillan saaristotietä Kokkolaan;
Otan jokaiselta seitsemältä sillalta ainakin yhden kuvan;



7- sillan saaristotellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
7- sillan saaristotellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
7- sillan saaristotellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
7- sillan saaristotellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)
 


Öjan kalastus-merimuseo Kokkolan saaristossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Öjan kalastus-merimuseo Kokkolan saaristossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Öjan kalastus-merimuseo Kokkolan saaristossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Jotkut onnekkaat omistavat tällaisia puutarhoja omakotiasumisessaan. Kokkolan saaristossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)


7- sillan saaristotien tuulimylly. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Öjan kalasatama. Kokkolan saaristossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Öjan kalasatama. Kokkolan saaristossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Öjassa on uusi komea kotiseututalo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

7- sillan saaristotiellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

7- sillan saaristotiellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

7- sillan saaristotiellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

7- sillan saaristotiellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)


7- sillan saaristotiellä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan kaupunginteatteri ja vesitorni. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Vanha Shell- piste Kokkolassa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Shell- historiaa. Kokkola. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan vanhaa kaupunginosaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan vanhaa kaupunginosaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan vanhaa kaupunginosaa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan vanhaa kaupunginosaa. Vanha katulyhty. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolassa on elävä tori. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan palomuseon Shevrolet. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Shevrolet paloauto Kokkolan palomuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Paloauto.  Kokkolan palomuseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Vanhaa palokalustoa. Kokkolan palomuseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan Kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan Kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan Kotiseutumuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan Kotiseutumuseossa. Sepän pajan palkeilla puhalletiin ilmaa ahjon hiilille. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sepän pajan ahjo. Kokkolan Kotiseutumuseo. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sepän pajan pihtejä. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Sepän pajan ruuvipenkki. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan keskiaikainen kivikirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan keskiaikainen kivikirkko. Alttari.  (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan keskiaikainen kivikirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kokkolan keskiaikainen kivikirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Kälviän Eläinpuisto Talonpoikaismuseossa törmäsin isieni tavaramerkkiin, Teerenpyrstöön; Teerenpyrstö oli seinään kiinnitettynä. Minulla tuli kiire talliin katsomaan löytyykö isieni kärryjä? Kärryjä löytyi Kälviän Talonpoikaismuseosta kolme kappaletta Ilmajoen Nopankylän Laurilan Kurpan torpan seppien -minun isieni raudoittamia; 


Kurpanseppien- Juha I Laurila vanhemman (1821-1905) Juha II Laurila nuoremman- (1862-1937) ja Juha III Rikhard Laurilan tavaramerkki: Teerenpyrstö.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Tämä turkulaasmallinen kurpansepän kärry on valmistettu "mustalaisille."
Kärrystä on toinen penkki pois, tai myöhemmin poistettu.
Tummille maalattiin kirkkaat värit ja kärryn pyörät tehtiin pienemmiksi että hevonen näyttäisi suuremmalta.
Omistajan mukaan häntä edellinen omistaja oli romaanimies, ja kärryyn on ikävä kyllä laitettu sittemmin auton kumiset pyörät jotka eivät kärryyn kuulu.
Kärryn on raudoittanut Kurpan torpan seppä Laurila.
(Kuva:Jari Laurila:2013)


Kärryjä pitää entisöidä nk. kärryistä näkyy. 
Kärryistä näkyy mitä on maalattu. Koristeraitoja tehtiin paljon.
Kärry ei ole vene joka pitäisi tervata, eikä kärryjä ole niin paljon Suomen maassa että niitä voisi käyttää puutarhassa kukkapurkkeina. 
Kärryt ovat museotavaraa, ja jos niille jotakin pitää tehdä, niin entisöidä alkuperäiseen asuunsa ja säilyttää yhtä arvokkaasti kuin museoissa ja toimittaa kärryjä museoihin !

Tässä on Juha Laurilan turkulaasmalli kahdella penkillä.
(Kuva:Pojanpojanpoika:Jari Laurila:2013)

Juha Laurilan- Kurpan torpan sepän turkulaasmalli 2- penkillä.
(Kuva:Pojanpojanpoika:Jari Laurila:2013)

Kurpansepän kärry.
Raudoitti Juha Laurila.

(Kuva:Jari Laurila:2013)



Kurpansepän Juha Laurilan turkulaanen malli.
(Kuva:Pojanpojanpoika:Jari Laurila:2013)


Kurpan torpan sepät:
- Juha Laurila vanhempi  1821-1905
- Juha Laurila nuorempi  1862-1937
- Juha Rikhard Laurila    1889-1968

Polveudun suoraan näistä herroista armaassa Suomen maassa -maineikkaista ja kuuluisista kärrysepistä.

Otto Laurila, Rikhard Laurilan veli muuttu Jurvaan Jurvalaaseksi kärrysepäksi. Hän oli taitava seppä.



http://jarinhotelli.blogspot.com/2011/05/sukuvalokuvia-vanhoista-albumeista.html




Koiraskalkkuna. Käviän eläinpuisto- ja Talonpoikaismuseo Zoo. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Kalkkunan poikasia Kälviän eläinpuisto- talonpoikaismuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Naaraskalkkunoita. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Puu-cee. Perinteinen malli. (Kuva:Jari Laurila:2013)



Talonpoikaisajan saniteettí tila. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kälviän kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kälviän kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kälviän kirkon kellotapuli. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Kälviän kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)


Ullavan kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Ullavan kirkossa Jumalan palvelus. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Pappi. Ullavan kirkko. Ullava.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Ullavan kirkon kellotapuli. (Kuva:Jari Laurila:2013)



Taiteilija professori Veikko Vionojan taiteilija-kotimuseossa Ullavalla Ullava järven rannalla;

Prof. Veikko Vionojan taitelijakotimuseossa. (Kuva:Jari Laurila:2013)
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001)
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001)
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001)
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa. Ullava.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa. Ullava.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa.  Tuvan tulisija.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa.
Avarassa tuvassa tupanäkymä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa. Tupanäkymä, keinutuoli.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa.
Sivustavedettävä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001) Taiteiljakodissa. Ulkorakennukset.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001)
Taiteiljakodissa. Tuulimylly.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Taitelija-professori Veikko Vionoja. (1909-2001)
Taiteiljakodissa. Piharakennuksia.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Heinäseipäitä. Perinteisiä. Ullavantiellä Ullavalla.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Kälviän Kotiseutumuoseo. Kälviä.
Aitta.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Kälviän Kotiseutumuoseo. Kälviä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Mäntykankaalla hiekkamaastossa hautausmaa Kokkolan liepeillä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Kruunupyyn kirkko.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Kruunupyyn kirkko.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Kruunupyyssä. Kylän kiekolla kaunis jokinäkymä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Torgare museon rakennus Kruunupyyssä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Torgare museossa Kruunupyyssä.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Vanha puhelin. Klemetsin talot.
(Kuva:Jari Laurila:2013)


Kangaspuut. Klemetsin talossa.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Klemetsin talojen putkiradiomuseo.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Kotimatkalla. Kaunis rantanäkymä Oravaisissa. 50 km Vaasasta.
Asuin vuoden Oravaisissa työasioiden vuoksi ja tähän kohtaan pyörin autoni kanssa kerran.
50 cm sähkötolpan ohi. Mustalla jäällä tuli sivutieltä auto eteen.
Pyörin tiellä ympäri kun autoni etupää irtosi tiestä väistöliikkeen vuoksi.
Syksyn ensimmäinen musta jää. Ainoa liikennevahinko minulla.
Rankaista lähti kaikista ilmat pihalle, mutta muuten oli kaikki ehjää.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Jari Laurila. Matkapyöräilijä. 2013.










Isoisäni isän tekemä turkulaasmalli Munsalassa.
(Kuva:pojanpojanpoika:Jari.Laurila:2013)

Juha II Laurila "nuorempi" Kurpan torpan pajan turkulaasmalli Munsalassa.
(Kuva:pojanpojanpoika:Jari.Laurila:2013)

Uudessa Kaarlepyyssä leirin pystytystä.

Matkapyöräilijä. Jari Laurila:2013.

Alavetelin kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Torgare museo Kruunupyy.


Kruunupyyn Torgare museossa suutarin verstas.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Torgare Kruunupyyssä on entinen pappila. Sivusta vedettävä.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)




Matkapyöräilijä saapuu Kaustisille.2013. Kaustisen Tastulanjärvi.2013.

Kaustisten kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kansanpelimanni Konsta Jylhä. Konsta Jylhän hautamuistomerkki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kaustisten kansanmusiikin museossa. 2013.


Vimpelin pyöreä kirkko. (Kuva:Jari.Laurila:2013)





Keskisen kyläkauppa Tuurissa;













 Virroilla kotiseutu- ja korsumuseossa;






Tervahauta Virroilla kotiseutumuseossa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Virroilla korsumuseo.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)
Kanava Virroilla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kirkko Virroilla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)








Jari.Laurila. Lomamatka-pyöräilijä.
Virroilla2013.




Aamu-usvaa. Virroilla2013.



'

Oriveden kirkossa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Oriveden kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Isoisäni isän raudoittama turkulaismalli toiminut postikärryinä
keski-suomessa.
(Kuva:pojanpojanpoika:Jari.Laurila:2013)

Juha II Laurilan (1862-1937) raudoittama
Nopankyläläinen turkulaasmalli.
Kärry on toiminut postikärryinä keski-suomessa.

Laurilan turkulaanen toiminut postikärryinä.
(Kuva:pojanpojanpoika:Jari.Laurila:2013)




Vimpelissä oli suksitehdas. Nykyisin suksimuseo.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)








Vimpelissä pesäpallo-museo.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)




 

 
Tästä ei menty läpi. Monta kilometriä ennen oli
varoitus että tie poikki, mutta pyöräilijä ei lue kaikkia
merkkejä.



Tampereen Härmälä Camping aamiainen.
Aamulla katsotaan sadetutka, ja nähtävyydet tulevana päivänä ja
yöpymispaikka puhelimella netissä.
Lisää kuvateksti

Lokomo höyryveturit.
"Ukko-Pekka" tehtiin Tampereella
tässä tehtaassa.
Tämä on vuosimalli 1920.
Muistan pikkupoikana Vaasan maasillalla mahtavat
savut kun veturi lähti asemalta sillan alta.
Nämä on poistettu käytöstä kun minä olen ollut 7- vuotias vuonna 1965.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Tampereen keskustaa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Olin lapsena luokkaretkellä tässä.
Eksyin joukosta. Yksi nainen lähti kanssani etsimään yhtä
allasta jossa oli minun mukaan "joutsenia"
mutta saattoi olla pullasorsia toki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Tampereen Näsineula.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Hämeenkyrön kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)





Farns Emil Sillanpään hauta. Suomen ainoa Nobel kirjailija. Hämeenkyrö.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Hämeenkyrön Kotiseutumuseo;






















Minun isä oli täällä armeijassa kun sota loppui. Niinisalo.





















Saavumme Porin ja Meri-Porin maisemiin;










Saavumme Yyteriin;

























Merikarvian puukirkko on Suomen suurimpia puukirkkoja.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Merikarvian Camping.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)






Isojoen peltoja.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Isojoen kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kyllikki Saaren hauta.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kyllikki Saaren suohauta. Muistomerkki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Sipulin viljelyä Isojoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Etelä-Pohjalainen maisema.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)
Jalasjärven kotiseutumuseossa:
Museokauppa. Jalasjärvi.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Sokeritoppia.

Jalasjärven museokauppa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)




Torpparisopimus. Jalasjärven museotorppa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



"Ettei totuus unohtuisi"
Raamatunlukuteline oli käyttöesine.
Taloissa oli usein vain yksi kirja. Kirja piti säilyttää ja käsitellä arvokkaasti.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Torppalaisen idylli.
Jalasjärven Kotiseutumuseo.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)






Jalasjärven Kotiseutu-museossa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Silitysrauta. 1950 lukua.
Jalasjärven Kotiseutumuseo.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Rahakokoelma.
Jalasjärven Kotiseutumuseossa on hieno rahakokoelma.
Tässä aikaa jolloin suomessa kävi sekä ruplat ja markat valuuttana.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Markkoja.
Suomi Finland rahaa.
Jalasjärven Kotiseutumuseo.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

1950 luvun Volvo kuorma-auto ja Fordson Major traktori.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Etelä-Pohojalaanen lakia.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Lakiaa Etelä-Pohojanmaalla. Aakiaaki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Etelä-Pohjanmaan lakiaa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)
Etelä-Pohojalaanen lakia.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)





Lakiaa. Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Ville Ritola.
Suomalainen suuri juoksija.
Ville Ritola Peräseinäjoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Peräseinäjoen kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Peräseinäjoen kirkossa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Peräseinäjoen kirkossa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Pitkämön järvi. Kurikka.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kurikan kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Täsmälleen tällainen minun lapsuuden kodissani
oli 1960 luvulla.
Kurikan museo.

(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Etelä-Pohjanmaalla hanurit olivat rakkaita soitettavia ja kuunneltavia.
Samuli Elomaa hanurin valmistajista yksi.
Hanurit Kurikan museossa.

Elomaan hanuri. Kurikan museo.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Kurikan Panttilassa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Tuulimylly Kurikan Panttilassa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Ikimuistoinen risteys Ilmajoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Ilmajoen museo on rakennettu 1917
heti museoksi vanhan kirkon mallin mukaan.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Tuulimylly Ilmajoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Yli-Laurooselan talomuseossa Ilmajoella;

Yli-Lauroosela. Talomuseo. Ilmajoki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Yli-Lauroosela. Talomuseo. Ilmajoki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Yli-Lauroosela. Talomuseo. Ilmajoki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Yli-Lauroosela. Talomuseo. Ilmajoki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Yli-Lauroosela. Talomuseo. Ilmajoki.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Elolava. Yli-Lauroselan Talomuseo.
Ilmajoki.

(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Lakiaa Ilmajoella. Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Lakiaa Ilmajoella. Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Lakiaa Ilmajoella. Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Lakiaa Ilmajoella. Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Lakiaa Ilmajoella. Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Lakiaa Ilmajoella. Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Alajoki. Ilmajoen ja Seinäjoen välillä.
Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013

Alajoki. Ilmajoen ja Seinäjoen välillä.
Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Alajoki. Ilmajoen ja Seinäjoen välillä.
Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Alajoki. Ilmajoen ja Seinäjoen välillä.
Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Alajoki. Ilmajoen ja Seinäjoen välillä.
Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Alajoki. Ilmajoen ja Seinäjoen välillä.
Etelä-Pohjanmaalla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Ilmajoen kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)
"Uudesta tehty 1766" Ilmajoen kirkko.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Isovanhempieni haudat Ilmajoen kirkkomaalla.

Kauppilantien- Ilmajoki/Koskenkorvan tien risteys.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kauppilantiellä Ilmajoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kauppilantiellä. Ilmajoen Huissilla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kauppilantiellä Ilmajoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kauppilantiellä Ilmajoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kauppilantiellä Ilmajoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kauppilantiellä Ilmajoella.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Kauppilantiellä.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Ilmajoen Huissinkylän lakeuksia.
Kauppilantiellä.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Minun mummola äitini puolelta Ilmajoen Huissin kylässä.
Tilalla jälkipolvet viljelevät.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Mummolan aitta.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Mummolan heinäseipäitä olin lapsena minäkin hommissa joskus.
Kotikalja oli äärettömän hyvää.
Ajoin kerran Fordson Majoria 10 vuotiaana
kun muut lavalla keräsivät heinäseipäitä.
Paapan sauna.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Saarenpään tiellä. Ilmajoen Huissilla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Vaasa- Tampere tieltä 10 km metsätietä Orisbergiin.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Vaasa-Tampere tieltä 10 km Orisbergiin.
(Kuva:Jari Laurila:2013)

Orisbergin kappeli.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Orisbergin kappeli.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Orisbergin kappelissa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Orisbergin järvellä.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)
Saavumme vielä matkani viimeiseen kohteeseen
Isonkyrön "1700 luvun markkinoille"

Isonkyrön vanhalla 1303- keskiajan kirkolla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)
Isonkyrön vanhalla 1303- keskiajan kirkolla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Isonkyrön vanhalla 1303- keskiajan kirkolla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Isonkyrön vanhalla 1303- keskiajan kirkolla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Jalkapuut Isonkyrön vanhalla 1303- keskiajan kirkolla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Häpeäpenkki.
Kyllä tämä tepsi ja hoiti ihmisen järjestykseen.
Isonkyrön vanhalla 1303- keskiajan kirkolla.

(Kuva:Jari.Laurila:2013



Isonkyrön Kotiseutumuseo on ihana.
(Kuvat:Jari.Laurila:2013)



Isonkyrön Kotiseutumuseossa on Laurilan-
Kurpan torpan pajan kiesit.
(Kuva:Jari Laurila:2013)
Laurilan seppien teerenpyrstö
astinpellin alla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Laurilan seppien valkjärveläinen malli
Isonkyrön Kotiseutu-museossa.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Laurilan- Kurpan torpan sepän turkulaanen malli
tuli vastaani Tervajoella.
(Kuva:pojanpojanpoika:Jari.Laurila:2013)


Laurilan- Kurpan sepän
turkulaasmalli.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



1800-1900 lukujen vaihteessa kolmekin polvea
Laurilan Kurpan pajan seppiä
teki yhdessä töitä.
Juha II Laurila "nuorempi" (1862-1937)
Käytti selkänojassa rautapuikkoja.
Vanhempi Laurila selkänojat puusta.
(Kuva:Jari Laurila:2013)


Matkani viimeinen suora: Laihian kautta kotiin.
Laihian lakeuksia.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Laihian lakeuksia.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Laihian lakeuksia.
(Kuva:Jari Laurila:2013)


Laihian lakeuksia.
(Kuva:Jari Laurila:2013)


Lakeutta Laihialla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Lakeutta Laihialla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)

Lakeutta Laihian suoralla.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)
Laihian lakeutta.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)


Laihian lakeuksia.
(Kuva:Jari.Laurila:2013)



Laihian suoralla.
(Kuva:Jari Laurila:2013)


Viimeinen kuva 10 km ennen kotia.
Laihialla;








Kesäloma 2013
matkapyöräilylomani pituus oli 2498 km.

Muita 2013 pyöräilyjäni täällä;


= Täällä 2502 km

Osa 2;
= Täällä 1130 km


Koko kesä 2013 yhteensä;



Yht; 6190 km
















































































































































































































































































































































































































































































2 kommenttia:

  1. Kyllä olet kerinnyt paljon,hyviä kuvia ja pitkästi pyrällä. Terv. Matti Toivonen Eläinpuisto ja Museokylä Kälviä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve ja hei !

      Kuule, ne Sinun punaaset kärryt on isoisäni tehnyt. Se filmin sankari. Tässä kirkonkirjoista;


      Taulu 47
      VII Juha Rikhard Riku' Laurila, Taulusta 9, (isä Juha Laurila), seppä, s. 6.1.1889 Ilmajoki, k. 11.11.1968 Ilmajoki. Juha Juhanpoika Laurilan Juho Righard eli Riku Laurila on kenties kuuluisin Nopankylän sepistä. Rikhard Laurilaa kutsuttiin kyläisten keskuudessa "Laholan Rikuksi tai "Laholan sepäksi", sillä mentyään naimisiin hän osti Laholan tilan ja rakensi sinne oman pajansa. Hän valmisti ja myi kärryjä ja rekiä ympäri maakuntaa.
      "Vinopuikkooset" niin sanotut mustalaiskärryt olivat mestarinäyte, joista Laholan Riku erityisesti tunnettiin vaativienkin ostajien piirissä. Ristilinjaarit, eli kärryjen jouset olivat suuritöiset, mutta antoivat tasaisen kyydin ja näitä Riku teki kaikkiin valmistamiinsa kärryihin.
      1. puoliso: 8.4.1917 Ilmajoki Lyyli Elvira Jaakontr. Laurila o.s. Kammi, s. 7.1.1891 Ilmajoki, k. 1940 Ilmajoki.
      Vanhemmat: Jaakko Hermanninp. Kammi, s. 27.5.1843 Ilmajoki ja Kaisa Sofia Juhantr. Kammi o.s. Latomäki, s. 20.12.1855 Ilmajoki.
      2. puoliso: Hilja Laurila o.s. Noppa,.
      Lapset:
      1. Pentti Laurila, s. 1923 Ilmajoki.
      1. Eeva Virtanen o.s. Laurila, s. 14.4.1925 Ilmajoki. Tauluun 48.
      1. Olavi Matias Laurila, s. 10.11.1928 Ilmajoki. Tauluun 51.
      Taulu 48

      Tuo Olavi Matias s.1928-1973. on minun isä.

      Minun sukualbumini lopussa kotisivullani on koko sukutaulu.

      Siinä noppalaishistoriikin sivullani on päällimmäisiä.

      >> Älä hukkaa kärryä, tulen sitä vielä katsomaan !

      http://jarinhotelli.blogspot.com/2013/08/ilmajoki.html

      http://jarinhotelli.blogspot.com/2011/05/sukuvalokuvia-vanhoista-albumeista.html

      Yst. t. Jumalan siunausta
      Jari Laurila
      kurpansepän pojanpoika

      Poista