jarinhotelli.blogspot.com >>> Jari Laurilan kotisivut: Pyöräilykesäni 2014 on 4010 km. > Pyöräilymatka Helsinkiin, Etelä-Pohjanmaalla ja kotiseuturetkiä

Pyöräilykesäni 2014 on 4010 km. > Pyöräilymatka Helsinkiin, Etelä-Pohjanmaalla ja kotiseuturetkiä

Pyöräilykesäni 2014 on 4010 km

- Pyöräilymatkani Seinäjoki- Helsinki- Seinäjoki: =1035 km
- Etelä-Pohjanmaalla: =1975 km ("ristiin ja rastiin" samojakin teitä lomallani)
- Kotiseuturetkiä saaristossa Unescon luonto maailmanperintö kohteella merenkurkussa: = 1000 km
___________________________________________

= yht: 4010 km = kesä 2014

Kesälomani pituus oli tasan kuusi viikkoa. Kolme viikkoa lomastani oli viileää ja ei huvittanut aina polkea.
Pidin leiriä ja liikuin paljon Seinäjoki- Ilmajoki- Seinäjoki väliä. Helsingin matkallakin päivälämpötilat olivat 10-14 C.

Täysipakkauksieni paino matkoilla on 30 kg, ja päiväretkipakkauksieni paino on 10-15 kg.

Lähtö 9.6.2014 Vaasasta- Seinäjoelle;

Liikumme Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen ja Ilmajoen seudulla ensin;

Lähdössä pyörä pakattuna. 9.6.2014. 30 kg päällä.

Kurpan torpan sepän pojanpoika.
- Isoisäni Rikhard Laurilan (1889-1968) "mustalaaskärry" vuosisadan vaihteesta.
Isoisäni näki Ruotsin vallan aikaa ja kaksi maailmansotaa. Hänen perheensä esikoinen minun isän vanhin sisko syntyi samalla hetkellä kun Suomi itsenäistyi. Riku syntyi isänsä Laurila "nuoremman" (1862-1937) Kurpan torppaan. Avioiduttuaan Lyylinsä kanssa Riku osti oman maatilan taloineen ja rakensi sinne pajan jossa valmistui vuosittain noin sata hevoskärryä. Rikun isä oli historian tuotteliain ajokaluseppä joka raudoitti 100 kärryä ja 70-80 kirkkorekeä vuosittain.
Rikun isoisä Laurila "vanhempi" (1821-1905) alkoi Ilmajoen Nopankylän ajokaluhistorian takomalla vuodesta 1840 lojonenärekiä ja Könnin palakehet mallin osasi valmistaa. Laurila vanhemman isä Juha (Mikko) Orhainen Kurikasta (s.1794) oli saanut oppia Ilmajoen Könniltä. Ilmajoen Nopankylä oli Suomen suurin ajokalujen käsiteollinen valmistus yli 30 pajallaan 1840-1960 aikana. Laurilain kantaisän Laurila vanhemman jälkeläiset ovat historioitsijan (Alanen:Ilmajoen Historia:Vaasan Kirjapaino:1953) koko Ilmajoen tuotteliaimmat ajokalusepät.

Romaaniheimolle tehtiin tavallista pienemmät pyörät jotta hevoonen näyttääs isoommalta ja kirkkahat värit piti romaaniheimon kärryssä olla niin kuin tässäkin kärryssä, mutta väri on haalistunut ajan saatossa. Rikhard Laurilan erikoos-pehemoonen saksilinjaari-jousitus oli kovatöinen mutta kärryn kyyti sitten kuuluusan pehemoosta. Kuvassa tallissa kirkas väri näkyy paremmin kuin kirkkaassa auringon paisteessa.

Kyrönjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki. (Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki on aina kaunis

Kyrönjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pohjalainen lakia. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Camping leirissäni Kyrönjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Minun leiri 2014. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pohjalainen lakia (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen alajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Könnillä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Könnillä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen alajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyläkioski

Ilmajoen kirkolle on Könnintiellä komea monen kilometrin pituinen koivukuja. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kartano Ilmajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Ilmajoen alajoella. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen entinen "vainhainkoti" "Kunnallistalo"

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Vanhan kunnallistalon aitat Ilmajoella

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Herralan pappila Ilmajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen kirkolla Kyrönjokea. Veneiden alapuolella on uimaranta (Kuva:Jari Laurila:2014)

Juhannusruusut (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen kunnallistalon Könnin kello. Kello on uusiotekoa ja jäljitelmä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Nordea pankissa on ilves Ilmajoella

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen kirkolla (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kirkolla Ilmajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kunnostan isoisäni vanhempien hautaa Ilmajoen kirkolla.

Tämän haudan Kurpan torpan seppä Laurila "nuorempi" (1862-1937) oli historian tuottelian ajokalu-seppä: > 100 kärryä ja 70-80 kirkkorekeä vuosittain.

Vaimo Vilhelmiina oli torpan emäntä ja kärrykauppias joka synnytti kymmenen lasta.

Vilhelmiina valjasti kahden hevosen perään tusinan kärryjä, ja nosti rekiä kärryjen päälle. Sitten Vilhelmiina kiersi Österbottenilla kärrykaupoilla ruotsinkielen taitoisena. Vilhelmiinan isoiäiti oli Vöyriltä ja siitä Vilhelmiinan ruotsin kielen taito suomenkielisella Etelä-Pohjanmaalla. Vilhelmiina on Jurvan Pukkilan sukua.

Pariskunnan viidestä pojasta kolme kasvoi kärrysepiksi asti- joista yksi oli isoisäni Rikhard Laurila (1889-1968) Kaksi poikaa ja yksi tytär kuolivat lapsena.

Kunnostan muitakin vanhoja hautoja joita ei ole vuosikymmeniin hoidettu: Haudat ovat kaikki tämän pariskunnan jälkeläisiä eli isoisäni sisaruksia.

Kurpan torpan seppä Laurila nuorempi 1862-1937. Isoisäni vanhemmat. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Tässä lepää kaksi Laurila nuoremman 1862-1937 tytärtä. Isäni tätejä. Sekä

Laurila seniorin 1821-1905 tyttären ja seppä Iisakki Hautamäen jälkipolviin kuuluva Veera Hautamäki.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Tämä hauta pitää vielä laittaa 2015.

Yli-Lauroosela Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Yli-Lauroosela. Talomuseo. Ilmajoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilkan monumentti. Ilmajoki. Kuva:Jari Laurila:2014)

Etelä-Pohjanmaan maakunta museo. Seinäjoki. (Kuva:jari Laurila:2014)

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo Seinäjoki (Kuva:Jari Laurila:2014)

Camping Törnävän asukaskeittiötiloja. Seinäjoki.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Vanha kirkko. Siunauskappeli. Seinäjoki. Törnävä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Seinäjoen siunauskappeli. Entinen kirkko. Entinen ruutimakasiini. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Musiikkijuhlat

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Museo ja kirkkomuseo Ilmajoki

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomen hevonen. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ruutimuseo. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjokea Seinäjoella.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Liljat. Kesä 2014. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Päivänkakkarat. Kesä 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Seinäjoen apteekkimuseo on hieno; Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo

Apteekkimuseo. Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo. Seinäjoki Törnävä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Apteekimuseo Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Seinäjoella puukkomuseo: Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo

Puukko museo. Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Puukko museo.

Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Isoisäni Rikhard Laurilan raudoittama vääränenä-flankkuperä mallinen reki.

Rikhard Laurila 1889-1968

Rikhard Laurilan vääränenä-flankkuperä- mallinen reki. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Riku teki hyvinä vuosina 100 kärryä, mutta rekien lukumäärästä ei ole mainintaa missään.

Rikhard Laurilan signeeraus

Alvar Aalto Seinäjoki. Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli keskustan rakennuksia Seinäjoella.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Puisto Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Seinäjoki- Kuortane- Seinäjoki 15.6.2014:

90 km

(Seinäjoki- Ilmajoki- Koskenkorva- Kurikka- Kauhajoki- Isojoki)

Kuortane järvi (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kuortaneen museossa. (Kuva.Jari Laurila:2014)

"Myyntimiesreki" Tuuloksesta. Kuortaneen museo.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kuortaneen museossa. (Kuva.Jari Laurila:2014)

Kirkkoreki Tuuloksesta. Kuortaneen museo.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Heikki Klemetti museo. Heikki Klemetin polkupyörä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Heikki Klemetti museo. Kuortane. Heikki Klemetin kello

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Heikki Klemetti museo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Heikki Klemetti. Kuortane. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kuortaneen kirkko.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kuortaneen kirkon kellotapuli

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kuortaneen kirkon vaivaispoika. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kuortaneen kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hiekkamonttu Nurmossa (Kuva:Jari Laurila:2014) Kuortaneelta tullessa.

Ilmajoelle;

Ilmajoen Kauppilantiellä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Isoisäni Rikhard Laurilan (1889-1968) "mustalaasmalli"
Romaaniheimolle maalattiin kirkkaat värit ja piti olla kaikkein pienimmät pyörät että hevoonen näyttääsi isoommalta. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Rikhard Laurilan "mustalaasmalli" vuosisadan vaihteesta. (Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2014)

Minun isoisän

Rikhard Laurilan valmistama "mustalaaskärry"

Rikhard Laurila 1889-1968.

Kuuluisien ja maineikkaiden

kurpanseppien Laurila vanhemman 1821-1905- ja Laurila nuoremman 1962-18937 jälkeläinen oli itsekin kuuluisa kärryseppä joka hyvinä vuosina valmisti sadat kärryt.

Kuvassa sivun kirjoittaja Rikhard Laurilan pojanpoika Jari Laurila.

Rikhard Laurilan saksilinjaari

jousitus oli erikois-speciaali-pehemoonen. Riku oli kuuluisa kärrynsä kyytistä.

Eräs kärryn omistaja käytti Rikun kärryä 40 vuotta -oli ostanut kärryn romaaniperheeltä ja sanoi että kärryn pehemoosen kyytin vuoksi hän käytti vain Rikun mustalaaskärryä 40 vuotta työkärryinään.

Kärryn omistaja kehui kärryn kyytiä 2012, mutta oli museoinut kärryn jo.

Rikhard Laurilan mustalaaskärryn (1889-1968) teerenpyrstö astinraudassa.

-Laurilan suvun- koulukunnan seppien työn takuu-laatumerkki 1870 luvulta. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Vanha kaivo Peräkylässä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Tädin luona kylässä. Kuvassa minun vanhemmat Olavi Laurila 1928-1973- Julia os. Saarenpää (1931-) (kuva.Jari Laurila:2014)

Ilmajoen lakeuksia (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen museo (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen kirkolla riippusilta. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Yli-Laurooselan Talomuseo. Ilmajoki. (Kuva:Jari Laurila)

Yli-Laurooselan Talomuseo. Ilmajoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Yli-Laurooselan Talomuseo. Ilmajoki.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjokea. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Iso muurahaispesä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Matkani Helsinkiin alkaa: 23.6.2014
Seinäjoki- Isojoki; 104 km

Minun pyörä kesällä 2014. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kauhajoen tiellä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Juhannusruusut. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoen varsilla (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kangasjärvi. Isojoen Camping. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Isojoen kotiseutumuseolla. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Isojoen kirkko (Kuva:Jari Laurila:2014)

Maitohorsmat. (Kuva:Jari Laurila:2014)

24.6.2014 Isojoki- Sastamala; 134 km

(Isojoki- Honkajoki- Kankaanpää- Lavia- Kiikoinen- Vammala- Sastamala)

Minun polkupyörä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kankaanpään kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kankaanpään kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kankaanpään kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kankaanpään kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Maitohorsmat (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Minun kesä. Minun pyörä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Minun pyörä. Joidenkin taistelu. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Akseli Gallen-Gallelan syntymäkoti

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Akseli Gallen- Gallela (Kuva:Jari Laurila:2014)

Liekovesi Sastamala (Kuva:Jari Laurila:2014)

Tyrvään kirkko Sastamala (Kuva:Jari Laurila:2014)

Sastamalan keskustassa iso silta (Kuva:Jari Laurila:2014)

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1510

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1510

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1510

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1510

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1510

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 1510

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Sastamala- Hirsjärvi; 162 km

(Sastamala- Pehula- Huittinen- Humppila- Jokioinen- Tuimala- Somero- Hirsjärvi)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Presidentti Risto Ryti syntyi Huittisissa

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Risto Ryti Presidentti (1889-1956)

Risto Rytin työpöytä Huittisten museo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pyhän Katariinan kirkko 1500 Huittinen. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Könnin kello. Ilmajoki. Kello 1813 Huittisten Pyhän Katariinan kirkossa. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pyhän Katariinan kirkko 1500 Huittinen. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Unto Monosen muistomerkki Somerolla. Unto Mononen tunnettiin erityisesti tango-sävellyksistään. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Minun pyörä 2014. Minun kesä. My way. My riding, my trip. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jari Laurilan polkupyörä 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. My way. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. Lintutornista. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Matkalla my way and my bike (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Baddingin kioski Somero (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hirsjärvi (Kuva:Jari Laurila:2014)

Camping Hovimäesssä reki. Somero Hirsjärvi (Kuva:Jari Laurila:2014)

Camping Hovimäesssä ajokalu. Somero Hirsjärvi (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hirsjärvi (Kuva:Jari Laurila:2014)

Somero- Espoo: 26.6.2014; 84 km

Espoossa ja Helsingissä 75 km

(Somero Hirsjärvi- Sammatti- Nummela- Bodom Espoo)

Espoo Camping Oittaa (Kuva:Jari Laurila:2014) Minun teltta on kaikkein tummin oranssi värinen ja uloimpana.

"Mormoni temppeli" Espoossa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Mormoni temppeli" Espoossa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kerrostalo Espoossa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Akseli Gallen-Gallelan Atelje Espoossa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Akseli Gallen-Gallelalla. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Akseli Gallen-Gallelan Atelje Espoossa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Helsingin kallioita (Kuva:Jari Laurila:2014)

Tamminiemi. Urho Kekkosen virka asunto. Urho Kaleva Kekkonen 1900-1986 Suomen Presidentti 1956-1981. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Urho Kaleva Kekkonen ja Sylvi Kekkonen (Kuva:Jari Laurila:2014)

Urho Kekkosen työhuone. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kekkkosen baari

Reidar Särestöniemen taulu.
Urho Kekkonen teki Särestöniemestä taiteilijan. Tämä on Urkin taulu. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Urho Kekkosen hauta Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Mäntyniemen porteilla. Tasavallan Presidentin virka-asunto. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jean Sibelius (1865-1957) monumentti Sibelius puistossa helsingissä. Sibelius Suomen kansallis-säveltäjä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Rauli Kristian Relander. Suomen Presidentti. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomen sotamarsalkka Presidentti Calr Gustav Mannerheim. Hietaniemen hautausmaa. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kenraali Aadolf Ehnroot "Suomi on hyvä maa, Suomessa on hyvä elää." (Kuva:Jari Laurila:2014)
Hietaniemen Hautausmaa Helsinki.

Kunniakäyntini sankarihaudoille, marsalkka C.G.Mannerheimin ja Urho Kaleva Kekkosen haudoille 2014. Hietaniemen Hautausmaa. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Helsingissä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Bodom järvi Bodomissa Espoossa. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Espoon Automuseo Bodom järven rannalla;

Espoon Automuseossa. Bodom järven rannalla.

(Kuva:jari Laurila:2014)

Espoon automuseo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Espoon Automuseo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Espoo- Riihimäki: 93 km 27.6.2014

(Espoo- Hyvinkää- Riihimäki)

Riihimäki. Camping Lempäälä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Riihimäellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Riihimäki- Hämeenlinna- Tampere- Nokia: 28.6.2014 173 km

(Riihimäki- Tervakoski- Hämeenlinna- Hattula- Valkeakoski- Tampere- Nokia)

Suomalainen maisemaidylli (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hämeenlinna (Kuva:jari Laurila:2014)

Hämeenlinnassa (Kuva:jari Laurila:2014)

Hattulan Pyhän ristin kirkko (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hattulan Pyhän ristin kirkko.

Hattulan Pyhän ristin kirkko (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pyhän ristin kirkon hautausmaa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hattulan Pyhän ristin kirkko (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hattulan uusi kirkko (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pyhän Mikaelin kirkko "Pälkäneen rauniokirkko" on palanut eikä ole korjattu. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen järvimaisema (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen järvimaisema Tampereella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen järvimaisema Tampereella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema idylli (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen järvimaisema (Kuva:Jari Laurila:2014)

Minun tie. My way. Minun kesä, my summer 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen maisema idylli (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen järvimaisema (Kuva:Jari Laurila:2014)

Nokia- Parkano: 102 km

(Nokia- Ylöjärvi- Ikaalinen- Parkano)

Parkanon Camping on uusi ja hieno

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Parkanon Camping on uusi ja hieno

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Parkanon Camping minun leiri

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Parkanon Camping on uusi ja hieno

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Parkanon kirkko (Kuva:Jari Laurila:2014)

Parkanon museo (Kuva:Jari Laurila:2014)

Parkanon museossa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen järvi (Kuva:Jari Laurila:2014)

Metsäpolku (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen järvi (Kuva:Jari Laurila:2014)

Parkano- Seinäjoki; 100 km

Suomalainen lakeus (Kuva:Jari Laurila:2014)

Horsmat (Kuva:jari Laurila:2014)

Pohjalainen pihapiiri (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomalainen lakeus (Kuva:Jari Laurila:2014)

Tuulimylly (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pohjalainen lakeus (Kuva:Jari Laurila:2014)

Tässä Citroenissa on kaksi osastoa. Asunto auto ja normi sauna. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Helsingin Matkani 1035 km päättyy

Seinäjoelle;

Alkukesän 2014 kesän sää oli ennätysviileä.

Nukuin -3c pakkasessakin ja rakeita satoi.

Helsingissäkin oli päivälämpötila vain +14c.

Ensimmäinen kesäpäivä oli vasta kun poljin Parkanosta Seinäjoelle Helsingin matkaltani.

Törnävä Camping Seinäjoki (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pyöräily-kesälomani jatkuu Seinäjoen- Ilmajoen- Kuortaneen- Jalasjärven, Peräseinäjoen, Kurikan, Jurvan, Pirttikylän ja Laihian seudulla.

Olen lomaillut Etelä-Pohjanmaalla ja polkenut siksakkia ja samoja teitäkin paljon uudelleen.

Ilmajoen museossa Wasastjärnan vaunut

Ilmajoen Könnillä valmistettu. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Könnillä valmistettiin kahden sukupolven aikana 1780-1850 Suomen parhaiksikin tunnustettuja -vaunuja.

Könnin sällejä muutti sitten maakuntiin sepiksi.

Ilmajoen Nopankylään syntyi 1840-1960 Suomen suurin

hevosajokalujen käsiteollinen valmistus.

"Laurilain kantaisän jälkeläiset olivat koko Ilmajoen tuotteliaimmat ajokalusepät."(Suomen historian prof. tri. A.Alanen:Ilmajoen.Historia.1809.jälkeen:Vaasan.Kirjapaino:1953)

"Laurila "vanhempi" (1821-1905) muutti Nopankylään 1840 ja tietämän mukaan osasi tehdä Könnin "Palakehet" -mallista kärryä. (Alanen)

Laurila "nuorempi "(1862-1937) raudoitti ennemmän kuin kukaan koskaan koko Nopankylässä. -Vuosittain 100 kärryä ja 70-80 kirkkorekeä." (Suomen historian prof. tri Pentti Virrankoski:Rekiseppiä ja Kärry-nikkareita:Kurikka-Paino:1981)

Rikhard Laurila (1889-1889) raudoitti sadat kärryt hyvinä vuosina. Rekien määrästä ei ole mainintaa.

Lauriloita toimi Jurvassakin ajokalu-seppinä; -Jaakko, Otto ja Uuno Laurila.

Nopankylässä laskettiin olleen lopulta yli 30 pajaa.

http://jarinhotelli.blogspot.com/2013/08/ilmajoki.html

Ilmajoen museossa kaksi rekeä. Tällaisia rekiä tehtiin toisinaan että työkärryn päälle nostettiin kori ja kirkkoreki oli valmis. Ilmajoella ei kuitenkaan koristemaalausta harrastettu kuin korkeintaan Könnillä, mutta tämän reen on maalannut kirkkomaalari työmatkallaan kun oli Ilmajoella kirkon maalauksia tekemässä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Könnin palakehet mallinen kärry. Ilmajoen museo (Kuva:Jari Laurila:2014)

Könnin kello. Ilmajoen Könnillä valmistettu. Ilmajoen museo

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Könnin kello. Ilmajoen Könnillä valmistettu. Ilmajoen museo

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen alajokimaisemissa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Rikhard Laurilan (1889-1968) "tanskanmallinen" kärry Seinäjoella; (kirjoittajan isoisä)

Rikhard Laurilan 1889-1968 "tanskanmalli" kärrry. Rikhard Laurila oli kärryseppä neljännessä sukupolvessa. Sivun kirjoittajan isoisä. (Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2014)

Kuuluisiern ja maineikkaiden kurpanseppien jälkeläisen Rikhard Laurilan 1889-1968 tanskanmalli kärry Seinäjoella. (Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2014)

Rikhard Laurilan 1889-1968 "tanskanmalli" kärrry. Rikhard Laurila oli kärryseppä neljännessä sukupolvessa. Sivun kirjoittajan isoisä. (Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2014)

Minulle kesy lintu. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen alajokimaisemissa rautatie. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen alajokimaisemissa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Noppalainen puuastia (Kuva:Jari Laurila:2014)

Perinteinen Ilmajokinen pirttikalusto. Valmisti Paavo Saarenpää Ilmajoen Huissin kylästä. Kirjoittajan eno. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen alajokimaisemissa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajokinen hevonen (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Kansanopisto perustettiin 1899. (Kuva:Jari Laurila:2014) Opisto seurasi Könniä ammattikouluna.

Ilmajoen alajoella. Rautatie. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen alajoella. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Melkein Tarzan maailman pienimmällä hiekkarannalla ?

Ilmajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen alajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Sairaalamuseossa aito luuranko. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Seinäjoki. Sairaalamuseo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Pakkopaita. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Seinäjoki.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Leikkaus-sali. Sairaalamuseo. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki. Seinäjoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Östermyran kartano. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Päivänkakkaroita 2014 kesällä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kedon kukkia 2014 kesällä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kesä 2014 viljapellon laidassa. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurikassa Kyrönjoen sillalla. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurikassa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurikan kirkon alttari. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurikan kirkossa. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurikan rautatieasemalla. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurikan Kotiseutumuseo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

1700 luvun Könnin kello. Kurikan Kotiseutumuseo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Könnin kello 1700 luvun lopulta. Kurikan Kotiseutumuseo.

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Koskenkorvan Rautatieasema. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Könnin Kello. Koskenkorvan museo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Koskenkorva. Sillalla. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Etelä-Pohjalainen lakeus. Ilmajoen alajoella. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Nopankylässä valmistettu reki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Etelä-Pohjalainen lakeus. Ilmajoen alajoella. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jalasjärven kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jalasjärven kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jalasjärven museo. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jalasjärven museon tuulimylly. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jaakko Frigård Rautanen oli kansapelimanni ja seppä. Muistomerkki Jalasjärven museolla. Jaakko sävelsi polska tyyppisiä lauluja. Laulut olivat kaikki hengellisiä. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Torppa Jalasjärven museolla. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jalasjärven museo (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jalasjärvi- Peräseinäjoki tiellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki (Kuva:Jari Laurila:2014)

Peräseinäjoen kirkko (Kuva:Jari Laurila:2014)

Peräseinäjoen kirkossa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Peräseinäjoki- Seinäjoki tiellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Lakeuden risti. Seinäjoki. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Alajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Isoisäni Rikhard Laurilan pajasta

vääränenä-flankkuperä

mallinen reki. (Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2014)

Rikhard Laurilan (1889-1968)

pajasta vääränenä-flankkuperä

mallinen reki. (Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2014) Kirjoittajan isoisä.

Rikhard Laurila otti sodan jälkeen käyttöön alumiinisen laatan johon hän taltalla merkkasi tekijän. Hän poltti signeerauksen myös rekien pohjaan.

Edelleenkin hän takoi suvun työn laatu-takuumerkin teerenpyrstön astinrautaan tai pellistä tai raudasta etusärmiin. (Kuva:Pojanpoika:jari Laurila:2014)

Rikhard Laurilan 1889-1968 pajasta

vääränenä-flankkuperä reki

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Rikhard Laurilan merkki. Kärryseppä. Ilmajoki Nopankylä. Kirjoittajan isoisä (Kuva:Pojanpoika:Jari Laurila:2014)

Kärryseppä Rikhard Laurilan 1889-1968

reen signeeraus. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Rikhard Laurilan 1889-1968 pajasta

vääränenä-flankkuperä reki

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Lampaat Seinäjoella 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ukonilma tulossa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Alajoella (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki (Kuva:Jari Laurila:2014)

Korpi-Hyövältin mylly Ilmajoen Koskenristillä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoella 2014

Ikimuistoinen risteys (Kuva:Jari Laurila:2014)

Maitolaituri Ilmajoen Kauppilantiellä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Yli-Penttilän tuulimylly Ilmajoen Huissilla

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurpansepän -Laurilan seppien turkulaasmallinen kärry (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurikka-Kauhajoki tiellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kurikka-Kauhajoki tiellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurikka-Kauhajoki tiellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kissankellot 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kurikka-Kauhajoki tiellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Lakiaa Kurikka-Kauhajoki tiellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kurikka-Kauhajoki tiellä (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kauhajoen museo (Kuva:Jari Laurila:2014)

Aitat Kauhajoen museo (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kauhajoen museolla (Kuva:Jari Laurila:2014)

Suomen sotamarsalkka Presidentti Carl Gustav Mannerheim Kauhajoen museolla. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurpansepän- Laurilan sepän- turkulaasmalli Kauhajoen museolla. Rikhard Laurila 1889-1968 ilmeisestikin. (Kuva:Jari Laurila:2014) Kirjoittajan isoisä.

Kauhajoen museolla (Kuva:Jari Laurila:2014)

Lakiaa Etelä-Pohjanmaalla (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kauhajoki -Kurikka tiellä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kauhajoki -Kurikka tiellä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kauhajoki -Kurikka tiellä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kauhajoki -Kurikka tiellä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kauhajoki -Kurikka tiellä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kauhajoki -Kurikka tiellä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoki Kauhajoki -Kurikka tiellä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Voikukat (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kissankellot (Kuva:Jari Laurila:2014)

Uimapaikka Kyrönjoessa (Kuva:Jari Laurila:2014)

Uimassa Kyrönjoessa 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kyrönjoella 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hakunin Kotieläintilalla Kurikassa

2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Hakunin Kotieläintilalla Kurikassa

2014 (Kuva:Jari Laurila:20114)

Kedon kukkia 2014 (kuva:Jari Laurila:2014)

Lato (Kuva:jari Laurila:2014)

Jurvan Kotiseutumuseolla 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Kurpansepän kärry Jurvan museossa. (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jurvan museon kurpansepän kärry. Rikhard Laurila nosti teerenpyrstön etusärmiin uusissa kärrymalleissa 1910 lähtien. Üusissa malleissa oli rapakaari tiellä ettei aina suojelusmerkkiä lyöty astinrautaan. Joskus teerenpyrstö piilotettiin astinraudan pellin alle. > Mutta tämä teerenpyrstö on hiukan erilainen kuin Rikhard Laurilan ja tutkia sopii nyt onko kärry ollut Jurvassa tehty. Jurvassa valmistettuna tämä ajokalu olisi Otto ja Uuno Laurilan aikakautta. Jos kärry on tasaperäänen vinopuikkoonen perästä- silloon kärry on Nopankylän oma kärrymalli (-muunneltu turkulaasmalli-) ja se jäisi kaiketi noppalaisten tekemäksikin. Kärryä pitää tutkia vielä näiltä osin.

Jurvan Kotiseutumuseolla 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jurvan kirkko (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jurvan kirkon aita

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Jurvan kirkolla (Kuva:Jari Laurila:2014)

Jurva- Koskenkorva tiellä 2014 (Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Nopankylä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Nopankylä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Nopankylä

(Kuva:Jari Laurila:2014)

Ilmajoen Nopankylän kohdalla (Kuva: Jari

Laurila:2014)