Onko verensiirto kielletty ?
Sopiiko veri syötäväksi ?
Kristinuskossa verellä on merkitystä. ”Hänen välityksellään tehdä sovinnon, ja
Hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa mitä on maan päällä ja
taivaissa.”
(Kol 1:20)
Vanhan liiton uhripalvelusjärjestelmässä veri
vertauskuvasi Kristuksen sovitusverta.
Veri voi tuotti sovituksen. (3 Moos 17:11)
Koska Raamatussa veri tuotti sovituksen ja oli myös
elämän vertauskuva, annettiin veren käytöstä tarkat ohjeet. Veri liittyi
uhripalvelus järjestelmään joka esikuvasi Kristuksen sovitustyötä ristillä. ”Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan
verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta.” (Hepr
9:22)
Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala antoi luvan
syödä lihaa. Jumala kielsi Nooalta veren syömisen.
”Mutta lihaa jossa vielä on jäljellä sen elämänvoima, veri,
te ette saa syödä.” (1 Moos 9:4)
Vereen
tuli suhtautua pyhällä kunnioituksella Kristuksen uhriveren vuoksi. ”Missä asuttekin, teidän on sukupolvesta
toiseen aina noudatettava tätä määräystä: Älkää syökö rasvaa älkääkä verta.” (3
Moos 3:17)
(Lisää samankaltaisia; >3 Moos 7:26,17:10,19:26,5
Moos 12:23-24)
Ø Verensyöntikielto vahvistettiin myös apostolisena uuden
liiton aikana;
Ø > Apt 15:20,29.
Veri pilaantui nopeasti ilman jääkaappeja
tappavan myrkylliseksi. Raamatun jakeet antavat kuitenkin näkökulmaa vain veren
”elämänvoimana” ja Kristuksen sovituksen merkityksessä.
Onko perusteita olettaa että kehotus veren
karttamiseen koskisi myös verensiirtoja?
-
Verta käytettiin väärällä tavalla
pakanallisissa uhrimenoissa. Säädökset olivat tarpeen myös siksi ettei verta
käytettäisi esimerkiksi maalausvärinä.
Kristuksen uhriveri on
kallis ja arvokas asia jota ei halvennettu.
On ymmärrettävä että koko kristinuskon ydinasia on rakkaus. Jeesus omalla esimerkillään osoitti, ettei Jumala tehnyt erotusta kenet tahtoi parantaa sairauksista taikka pelastaa ikuiseen elämään. Kristus osoitti rakkautta myös vihamiehiään kohtaan. "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
On ymmärrettävä että koko kristinuskon ydinasia on rakkaus. Jeesus omalla esimerkillään osoitti, ettei Jumala tehnyt erotusta kenet tahtoi parantaa sairauksista taikka pelastaa ikuiseen elämään. Kristus osoitti rakkautta myös vihamiehiään kohtaan. "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."
Tuskin voitaisiin ymmärtää
että Kristus antaisi ihmisen kuolla sen vuoksi että ihminen tarvitsisi
verensiirron. Tämä olisi vastoin kaikkia rakkauden lakeja.
Aaseja nosteltiin kuopista,
ja härkiä kaivoista sapattinakin. – Eikö ihmisen henkeä saisi nykyajan
lääketieteen keinoin pelastaa?
”Kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai tehdä pahaa,
pelastaa ihmishenki vai tappaa ihminen”? (Mark 3:4)
(Luuk 14:3)
”Miten te itse teette jos jonkun poika tai härkä putoaa
kaivoon, kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?” (Luuk 14:5)
Olisi vaikea ymmärtää,
että Hän joka paransi, ja herätti lapsia
kuolleista antaisi lasten kuolla kieltämällä viattomilta lapsilta verensiirron
jos verensiirtoa elämän pelastamiseksi tarvitaan. Juridisesti voitaisiin ajatella
että kysymyksessä on kuolemantuottamus, jopa murha.
Ø Jumala ei ole hyväksynyt ihmisuhreja koskaan! (Matt 12:7, Mark
3:4)
On selvää että
veripankkeja säästetään ja verta käytetään vain hätätapauksissa. Mikäli
mahdollista käytetään muita hoitokeinoja. Asiaa voidaan ymmärtää Pyhän Hengen
avulla kun ajattelemme Jumalan ja Kristuksen suurta rakkautta ihmistä kohtaan.
Kristuksen luonteen mukaista on pelastaa ihminen, ei tappaa.
Verensiirtoa voidaan ajatella samalla tavalla kuin elimen siirtoa.
Apostolinen kokous vahvistaessaan verensyöntikiellon tarkoitti aivan ilmeisesti veren syömistä. Olihan tässä yhteydessä kysymys ravinnoksi käytettävästä lihasta. Kristuksen uhriverta käytetään koko ihmiskunnan pelastamiseksi. Sopusoinnussa tämän rakkauden kanssa aivan ilmeisestikin on ajatus, ettei veren käyttöä voida kieltää ihmisen hengen pelastamiseksi. Koska kysymys ei ole veren sakramentaalisesta väärinkäytöstä, vaan rakkauden periaatteista voidaan verensiirtoa verrata elinsiirtoon joiden avulla pelastetaan ihmishenkiä.
Jeesus opetti, että elämä on aina ihmissääntöjä tärkeämpi.
Verensiirtoa voidaan ajatella samalla tavalla kuin elimen siirtoa.
Apostolinen kokous vahvistaessaan verensyöntikiellon tarkoitti aivan ilmeisesti veren syömistä. Olihan tässä yhteydessä kysymys ravinnoksi käytettävästä lihasta. Kristuksen uhriverta käytetään koko ihmiskunnan pelastamiseksi. Sopusoinnussa tämän rakkauden kanssa aivan ilmeisestikin on ajatus, ettei veren käyttöä voida kieltää ihmisen hengen pelastamiseksi. Koska kysymys ei ole veren sakramentaalisesta väärinkäytöstä, vaan rakkauden periaatteista voidaan verensiirtoa verrata elinsiirtoon joiden avulla pelastetaan ihmishenkiä.
Jeesus opetti, että elämä on aina ihmissääntöjä tärkeämpi.
”Jos te ymmärtäisitte mitä tämä tarkoittaa: Armahtavaisuutta
minä tahdon, en uhrimenoja.” (Matt 12:7)
Mark 3:1-5) Luovuttamalla verta lähimmäisten
hengen pelastamiseksi seurataan mieluimmin Jeesuksen antamaa rakkauden
esimerkkiä, kuin syyllistyttäisiin Jumalan tahdon vastaiseen tekoon.
Lähimmäisrakkautta
parhaimmillaan ajatella onnettomuuksissa loukkaantuneiden ja leikkauspöydällä
makaavien siirtoveren tarvetta, ja luovuttaa siksi vertaan lähimmäisen hyväksi.
”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Mark 12:31)
”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Mark 12:31)
Vanhurskas saa elää
ikuisesti. Vanhurskas osoittaa lähimmäisrakkautta. Aamen.
Jari Laurila
23.3.2013
Lisää aiheen läheltä; >
Linkit;
http://audiopankki.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti