Saarna vankeudessa oleville hengille 1 Piet 3:17-20




Jeesuksen saarna"vankeudessa oleville hengille?"




1 Piet 3:17-20; "Parempi on tehdä hyvää ja kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin kärsiä pahojen tekojen tähden. Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman  syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä Hänet tehtiin eläväksi. Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana."


Tohtori Martti Luther piti Jeesuksen "saarnaa vankeudessa oleville hengille" itselleen koko Uuden Testamentin kaikkein vaikeimmin selitettävänä teologiana. Lutherin tulkinnasta ei ole kuitenkaan tässä kyse;

Koko 1 Piet 3 luku kertoo jakeesta 8 lähtien kristityn mahdollisista kärsimyksestä evankeliumin ja vanhurskauden tähden; Luuk 14:27.


Jeesuksen saarnan ajankohta vankeudessa oleville hengille on Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisenä aikana. 
Keitä sitten olivat ne joille Jeesus saarnasi hengellisessä olemuksessaan?  Jeesus ei ollut saarnan aikana enää ruumis tai keho lihassa maan päällä? Mitä nuo henget olivat joille Jeesus saarnasi ?

Jakeissa kerrotaan että "Jeesuksen ruumis surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi," ja että sitten Jeesus "meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille."

1 Piet 3:22; "Hänen joka on mennyt taivaaseen ja istuu Jumalan oikealla puolella ja jolle on enkelit, vallat ja voimat."

Jakeissa on kysymys kolmenlaisesta erilaisesta ajasta. (Jeesuksen kuolemasta, ihmisen kääntymyksestä ja Nooan ajasta.) Vuosisatojen aikana on tehty joitakin erilaisia teologioita erilaisten näkemyksien valossa.


Kristuksen kärsimys (jae 17) on selvä, Jumala tahtoo ihmisen tekevän hyvää vaikka kärsisikin. Parempi tehdä hyvää kuin kärsiä ainakaan pahojen tekojen tähden. Luuk 14:27, Matt 10:38


Jakeessa 18 viitataankin Kristuksen kärsimykseen "kärsihän Kristuskin."
Paavali kertoo Hengen ylösnousemusta koskevasta eläväksi tekemisestä; Gal 3:21, 1 Kor 15:22,45, 2 Kor 3:6, Room 4:17, 8:11.
"Lauseyhteys puhuu kärsimisestä. On parempi kärsiä siksi, että tekee hyvää kuin että kärsisi pahojen tekojen vuoksi (1. Piet. 3:17). Tekstiyhteys alkaa sanoilla ”hoti kai Khristos” (jae 18) – ”koska myös Kristus” – joten Kristuksen kärsimys on esikuvana seurakuntalaisille. Tässä yhteydessä Pietari toteaa, että Jeesus kuoletettiin ruumiissa (sarx) mutta tehtiin eläväksi hengessä (pneuma). Pietarin sanapari ”sarx – pneuma” eli ”liha – henki” tarkoittaa kahta erilaista olemassaoloa. Sarx kuvaa ajallista elämää synnin vallan alla ja pneuma ylösnousemuksen jälkeistä elämää Hengen vallan alla. Tekstissä esiintyvä verbi on zóopoieó, jota Paavali käyttää Pyhän Hengen eläväksi tekevästä ylösnousemusvoimasta (Room. 4:17; 8:11; 1. Kor. 15:22, 45; 2. Kor. 3:6; Gal. 3:21). Siksi kyse on Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisestä hetkestä." (Timo.Flink:AdventistiteologinKynästä:2015)

1 Pietarin kirja painottaa kärsimystä, sekä toivosta Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus Kristus on kärsinyt maan päällä. Jeesuksen seuraajat eivät vältä osallisuutta maailman kärsimyksistä. Pietari kirjoittaa toivosta Kristuksessa; 1 Piet 1:3.  Toivo ja varmuus lepää Raamatun lupauksissa voittajan palkinnosta, joka voittaa kärsimykset. Jeesus kärsi ihmisen puolesta;  2: 21-25, 1: 18-19.


1 Piet 3:20 kertoo että nämä henget eivät muinoin totelleet Jumalaa Nooan päivinä kun arkkia rakennettiin. Vain kahdeksan ihmistä pelastui, ja tämän esikuvan mukaan (jae 21) pelastaa nyt kaste, koska se on merkkinä saastaisesta elämästä luopumisesta jossa on kyse omantunnon liitosta. Kasteen perustuksena on Kristuksen ylösnousemus,  ja Kristus istuu Jumalan oikealla puolella (jae 22) Taivaassa ja Hänelle on alistettu vallat ja voimat. (Kol. 2:15)


"Tässä Hengen uudessa tilassa ts. ylösnousemuksen jälkeisessä kirkastetussa ruumiissaan Jeesus meni ja saarnasi hengille. Ketä he ovat? Pietari itse antaa vinkin. Jeesus meni taivaaseen ja istui Jumalan oikealle puolelle. Hänelle enkelit, vallat ja voimat ovat alistetut (jae 22). Vankeudessa olevat henget (ta en fylaké pneumata) olivat elossa Nooan aikana (jakeet 19-20). Raamatussa ”henget” tarkoittavat yleensä henkiolentoja (Mat. 12:45; Mark. 1:23, 26, 3:30; Luuk. 10:20; Ap.t. 19:15-16, 16:16, 23:8-9; Ef. 2:2; Hepr. 1:14, 12:9, 23; Ilm. 16:13-14). Kyse on langenneista enkeleistä, ellei lauseyhteys toisin määrää. Nämä langenneet henget (riivaajat) Jeesus on ristinkuolemallaan voittanut (2. Kor. 2:14; Kol. 2:15; Ilm. 12:7-11; Ef. 6:11-12) ja heitä pidetään vankeudessa odottamassa tuomion täytäntöönpanoa (2. Piet. 2:4; Juud. 6). Tämä 2. Pietarin kirjeen teksti on oleellinen tulkinnan kannalta, koska se mainitsee Nooan ajan, vedenpaisumuksen ja pelastuneet ihmiset aivan kuten 1. Piet. 3:19-21. Tekstien rinnastus osoittaa, että vankeudessa olevat henget ovat niitä langenneita enkeleitä, jotka hylkäsivät asuinsijansa ja jotka on teljetty pimeyteen odottamaan tuomionsa täytäntöönpanoa. Kreikan kérussó-verbi tarkoittaa saarnaamista, mutta sen perusmerkitys on ”julistaa”, joka sopii hyvin 1. Pietarin kirjeen lauseyhteyteen. Jeesuksen saarna oli yksinkertaisesti tuomion julistus." (Timo Flink:AdventistiteologinKynästä:2015)

Nuo vankeudessa olevat henget olivat siis elossa Nooan aikana. Samat henkiolennot elävät tänäänkin ja samassa vankeudessa. Henget ovat synnin vankeudessa odottamassa tuomion täytäntöönpanoa. Henkiolennoista kun puhutaan on olemassa tavallisesti vain kaksi vaihtoehtoa ellei asiayhteys määrää toisin; 
Hyvät Jumalaa palvelevat enkelit, Hebr 1:14 tai pahat langenneet enkelit,  joita myös demoneiksi kutsutaan; 2 Piet. 2:4; Juud 6, Hes 28:13-17, Ilm. 12:7-11; Ef. 6:11-12.


Ihminen ei kuollessaan tiedä mitään.  (Saarn 9:5-6, 9-10, Ps 146:4, 115:17.) Kuollut ihminen odottaa tiedottomassa tilassa kuolleiden ylösnousemusta. Pahat henget kuitenkin elävät vielä. Ensimmäinen ylösnousemus on niitä varten jotka nousevat elämän ylösnousemukseen. (Ilm 20:6)


Mitä tarkoittaa ”vankilassa?” Raamatussa vankilan merkitys on sekä kirjaimellinen että symbolinen. ”Babylon” on vertauskuvallinen saastaisten pahojen henkien paikka; Ilm 18:2. Ilm 20 luvun mukaan paholainen on vankilassa, ilmeisestikin symbolisessa merkityksessä. Langenneet enkelit ovat symbolisesti vangittuja tuomiota odottamassa. Jumalan tahdosta luopuneet enkelit saivat tuomionsa jo taivaassa, mutta tuomio odottaa lopullista täytäntöönpanoa. Raamattu puhuu II-kuolemasta lopullisena kuolemantuomiona vain ihmisen kohdalla. Varmaa on että kaikki paha on hävitetty vaikuttamasta Ilm 20 luvun tapatumissa lopulta ennen uuden maan luomista.
Jeesus Kristus on ristinkuolemallaan voittanut pahat enkelit,  ja näitä pahoja henkivoimia pidetään vankeudessa odottamassa tuomion täytäntöönpanoa.


Tuomio odottaa lopullista täytäntöönpanoa. Kaikki pahuus katoaa lopulta. Tuomio tarkoittaa kahta asiaa; elämän- ja kuoleman tuomioita.
Pahat henkivallat, pahaa ja jumalattomuutta palvelevat kaikki olevaiset hävitetään koko pelastushistorian ajalta toisessa ylösnousemuksessa; Ilm 20:6.

"Saarna vankeudessa oleville hengille" teologia on varsin selkeä, yksinkertainen ja looginen näin ymmärrettynä kun lukee raamatunjakeita järjestyksessä asiayhteyteen liittyen.

Toinen ylösnousemus merkitsee kuolemasta heräämistä kuulemaan tuomio siinä samassa tilassa kuin ihminen oli kuollessaan. Raamattu ei opeta kuolleiden uutta etsikko-armonaikaa.  
Ihminen ymmärtää että on tehnyt itse ratkaisunsa torjuessaan Jumalan Hengen vetoomukset parannuksen ja pelastuksen puolesta etsikko- armonaikana. Ihminen kuolee armollisesti lopullisesti ilman uutta ylösnousemustoivoa II-kuolemassa Ilm 20 luvun koko Kosmosta koskevassa lopullisessa tuomioprosessissa. Taivaan kirjojen merkinnät ovat avoinna.


Jumala antoi enkeleilleen omantunnon vapauden. Rakkaus ei olisi rakkautta ellei olisi vapaaehtoisuudesta kysymys. Rakkautta ei voi koskaan pakottaa. 

Pakkovalta sammuttaa aina rakkauden. Langenneille enkeleille annettiin taivaassa mahdollisuus katua. Langenneiden enkeleiden katumusta ei tullut ja tuomio kohtasi jo taivasta poiston yhteydessä.


Uudessa Testamentissa mainitaan ”henget” monikossa 34 kertaa. Näistä parikymmentä kertaa viittaavat suoraan demoneihin. Loput maininnat ”hengistä” viittaavat 2-3 enkeliin (kaikki hebrealaiskirjeissä,) neljä kertaa ”seitsemään henkeen” (kaikki Ilmestyskirjassa.) Noin viisi viittaa ihmisten henkiin, ja yksi viittaus on hengellisiä lahjoja tarkoittava ilmaus. (1 Kor)
Koska jakeen 20 mukaan kyseessä olevat henget ovat tottelemattomia, ei voi olla kyse Jumalan Hengistä, tai Jumalan yhteydessä olevista hengistä. Ei voi kyse Jumalan enkeleistä, eikä hengellisistä lahjoistakaan. 
Kaksi vaihtoehtoa jää jäljelle; ”Henget” ovat joko pahoja henkiä eli demoneita. Toinen vaihtoehto on että "henget" ovat ihmisille kuuluvia henkiä. Kuitenkaan ilmaisua ei käytetä ihmistä tarkoittavana, jää siksi jäljelle vain yksi vaihtoehto. ”Henget” tarkoittavat langenneita enkeleitä eli demoneita; 2 Piet 2:4, Juud 6, Hes 28:13-17. 
2 Piet 2: 4-5; viittaa myös asiayhteydessä langenneisiin enkeleihin, demoneihin ja vedenpaisumukseen. 
Langenneet enkelit > langenneiden enkeleiden asuinpaikka > vedenpaisumuksen kautta pelastus; = Selvää on että ”henget” ovat pahoja henkiä. Jeesus puhui langenneille enkeleille. Jeesus meni tietenkin taivaaseen (Apt 1:9, Luuk 24:51, Hebr 8:1-2)


Kaikki ne kuolevat joiden nimeä ei ole "taivaan kirjassa," "elämän kirjassa;" Ilm 20:11-15. Ihmisen etsikko- armonaika on Raamatun mukaan käytetty ihmisen elinaikana; Ilm 3:5, 13:8, 17:8, 21:27. Taivaan kirjojen merkinnät merkitään ihmisen elinaikana; 2 Moos 32:32-33, Dan 7:10, 12:1, Hebr 12:23, Ps 69:29, Fil 4:3, Luuk 10:20.

Vedenpaisumus vertauskuvana rinnastuksena meidän aikaamme merkitsee että nuo samat pahat henget langenneet enkelit ovat samoja Jeesuksen aikana joille "Jeesus saarnasi" ja meidän aikanamme. Vedenpaisumuksesta pelastuminen oli mahdollista, on pelastus mahdollista myös meidän aikanamme. Nuo samat henget ovat vankeudessa edelleenkin, Jeesus saarnasi näille hengille tuomion joka odottaa lopullista täytäntöönpanoa.

Kol 2:15; "Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun Hän teki Kristuksesta niiden voittajan."

Jos uskoo Jeesukseen on uskottava myös vedenpaisumukseenkin.

Nooa saarnasi parannusta ja rakensi arkkia 120 vuotta. (1 Moos 6-9)
Kristuksen koko toiminta on tässä rinnastettu Nooan aikaan, ja Jeesus itse todistaa vedenpaisumuksen tosiasiaksi. Matt 24:36-44.
Jeesus odottaa innokasta evankeliumin palvelusta. Matt 28:18-20.

"Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin ettei kukaan voisi ylpeillä." (Ef 2:8-9)

Jeesus Kristus on ihmiskunnan suuri lahja "autuaille" jotka uskovat. Aamen.




Jari Laurila
jarinhotelli.blogspot.com
7.1.2021


"Kaste kuolleiden puolesta;"
http://jarinhotelli.blogspot.com/2015/12/kaste-kuolleiden-puolesta-1-kor-1529_27.html






 - Kauhajoen kirkkossa.
(Kuva:Jari Laurila:2012)

 - Kauhajoen kirkolla.
(Kuva:Jari Laurila:2012)