Yrjö Saarenpää 1896-1966. Isoisäni. Ilmajoen Huissinkylästä. Esipolvet Jaakko Ilkkaan.


Esipolvet -kantaisät ja -äidit;






Yrjö Saarenpää, seppä, puuseppä, työkärryjen rakentaja, tiilitehtailija, tinuri, isäntä-maanviljelijä s. 11.8.1896 Ilmajoki k. 28.7.1966 Ilmajoki.
Yrjö isänsä kanssa on valmistanut ajokalujen kärrynpyöriä ja työkärryjä. Kärrynpyöriä  myytiin aina ajokalujen varaosina markkinoilla. Rauta- ja puusepän työt on tehty kaikki Saarenpään tilalla itse. Kärrynpyörä oli ajokalun vaativin työvaihe sekä metallisepän että puusepän työssä. Mitään ei vierailla ammattitaitajilla teetetty. Saarenpään pajan vieressä oli pyöreä kivi jota on käytetty kärrynpyörien pyöreän osan vääntämisessä. Äitini kiveä muisteli, ja että muistaa pajan. Kiveä ei enää ollut 2010 luvulla, mutta edesmennyt Saarenpää naapuri kertoi kivestä 2010 luvun puolessa välissä. 
Pyöreällä kivellä muotoiltiin kärrynpyörän työvaiheessa. Kirjoittajan äiti, ja kirjoittajan äidin sisko mainitsivat kivestä jonka ympärillä kärrynpyörien asennusta tapahtui.  Työkärryihin tehtiin  usein kunnolliset jouset ja pyörät. Yrjö isänsä kanssa on valmistanut paljon kärrynpyöriä. Kärryn pyöriä valmistettiin Ilmajoella kolmea eri standardikokoa. Saarenpään torpassa valmistettiin puu- ja metallisepän kaikkia töitä torppariaikana.


Vaimo;  Hilda Loviisa os. Hakala, Saarenpää, Emäntä, oo 22.6.1924 Ilmajoki s. 3.7.1900 Ilmajoki k. 22.1.1977 Ilmajoki.


Yrjö Saarenpää 1986-1966. Ilmajoen Huissinkylä. 
Vaimo Hilda Loviisa 1900-1977.
Yrjön vanhemmat; Juho Saarenpää, torppari, seppä, puuseppä, työkärryjen rakentaja, s. 28.8.1854 Ilmajoki k. 10.8.1857 Ilmajoki.
Susanna Kreeta Hietikko, Saarenpää, torpan emäntä s. 29.7.1927 Ilmajoki k. 17.6.1939 Ilmajoki.
Pariskunta sai yhdeksän lasta.

Yrjö ja Yrjön isä valmistivat työkärryjä. Kaikki tehtiin itse. Puu- ja pajatyöt omassa pajassa ja puutyöverstaassa torppari-aikana.




Lähtöhenkilö:



Nuijasotapäällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkka on

Jari Laurilan yhdestoistatoista XI isoisä;



Jari Laurila I-sukupolvi;

Rva Julia Laurila my  mother II- sukupolvi



Yrjö Juhonpoika Saarenpää
her father III- sukupolvi




Johannes Rein
her father






Hedvig Hakala
her mother





TAULU 595 XIII: Mikko Jaakonpoika Ilkka (2217), Ratsuisäntä, valtiopäivämies, piispan sakkovouti, s. 1567 Ilmajoki, k. 11.3.1643 Ilmajoki. 1598-1642 isäntänä Ilkkalassa, lapsia ainakin kaksi poikaa ja toisesta avioliitosta neljä tyttöä. 1605 paikkeilla syntyy Juha ja vuonna 1607 Sipi. 1612-1613 ratsumiehenä sodassa Venäjää ja Tanskaa vastaan, 1614 kuningas Kaarle IX:n henkivartijana Venäjän retkellä, 1. vaimo kuoli. 1616 Mikko Ilkka 49-vuotiaana naimisiin 23-vuotiaan Petronella Joosepintytär kanssa Vähänkyrön Kuuttilan Seppälästä, Ilmajokisilla oli satama Pohjanlahdenpoukamassa, jonne kuljettiin Vähänkyrön kautta, (Oliskohan siellä sijainnut myös veneveistömö?). 1624 valtiopäivämiehenä Tukholmassa, 1627 väenottoluettelossa sairaalloinen. 1627-1642 Sipi Mikonpoika asuu kotitalossaan, käytännössä isäntänä, Juha suorittaa ratsumiespalvelusta kotitalonsa puolesta, 1633 kuolee Mikon nimeltä mainitsematon velipuoli Uudenkaarlepyyn Munsalassa, 1634 Mikko Ilkka mainitaan piispan sakkovoutina, 1642 Mikko Jaakonpoika Ilkka luultavasti kuolee,. Ilkan isäntä vv.1598-1642. Ratsumiehenä talonsa puolesta 1612-1613 sodassa Venäjää ja Tanskaa vastaan ja kuninkaan henkivartijana Venäjän retkellä 1614. Valtiopäivämies 1624. Piispan sakkovouti 1634. 
ILKKA, Mikko Jaakonpoika, ratsutilallinen, piispan sakkovouti, valtiopäivämies 1624. Pohjanmaan talonpoikien valtiopäiväedustajana mainitaan vuonna 1624 -Michill Jacobsson, Elma. Ruotsalaisen kirjurin tekemässä merkinnässä peräti oudolta vaikuttava sana -Elma- tarkoittaa edustajan kotipaikkaa ja se on suuren todennäköisyyden mukaan väännös Ilmajoki -sanan alkuosasta. Mihinkään muuhun Pohjanmaan pitäjännimeen sitä on mahdoton
yhdistää. Ilmajoella taas ei puheena olevana ajankohtana elänyt ketään muuta Mikko Jaakonpoika nimistä isäntää kuin tunnetun nuijapäällikön Jaakko Pentinpoika Ilkan poika Mikko Jaakonpoika Ilkka. Edessämme on mielenkiintoinen osoitus siitä että eteläpohjalaiset antoivat yhä arvoa nuijapäällikön suvulle ja ehkä myös samalla sille yhteiskunnallisen vapauden aatteelle, joka oli saanut nuijasodassa voimakkaan ilmenemismuotonsa.- Mikko Jaakonpoika Ilkka oli tullut Ilmajoen Kokkolan kylässä olevan Ilkkalan isännäksi pian sen jälkeen, kun hänen isänsä oli 1597 mestattu vouti Abraham Melkiorinpojan toimesta. Maakauppiaana ja purjehtijana Jaakko Ilkka oli kerännyt talolleen melkoisen omaisuuden, mikä näyttää ainakin osaksi säilyneen Mikko Ilkankin isännyyden aikana. Vuoden 1608 maantarkastuksessa Ilkkalalle merkittiin 8 tynnyrinalaa peltoa ja niittyä 14 suuren verokuorman edestä. Pari vuotta sen jälkeen, kun isäntä oli ollut valtiopäiväedustajana, talossa oli 2 hevosta, 3 varsaa, 1 sonni, 8 lehmää, 6 vasikkaa ja 21 lammasta eli yhteensä noin 20 nautayksikköä. Talon verotusarvo oli koko manttaali, mutta kaikkina vuosina veroa ei ilmeisestikään tarvinnut maksaa sen vuoksi, että Mikko Ilkka piti ajoittain ratsuvarustusta kolmikymmenvuotisessa sodassa. - Samoin kuin isänsä Mikko Ilkka oli huonoissa väleissä Peltoniemessä asuvan Ilmajoen nimismiessuvun kanssa. Jo ennen nuijasotaa molemmat suvut olivat tavoitelleet nimismiehen virkaa ja johtoasemaa pitäjässä sekä joutuneet sitten nuijasodassa eri leireihin. 1600-luvulla vanha riita näyttää yhä jatkuneen. Peltoniemi-Peldanit olivat tosin voimakkaampia ja pitivät nimismiehen virkaa jatkuvasti käsissään, mutta esim. kesäkäräjillä 1634-piispan sakkovouti- Mikko Jaakonpoika Ilkka esitti useita syytöksiä nimismies Hamnu Paavonpoikaa ja hänen veljiään vastaan. Syytökset koskivat pääasiallisesti nimismiehen viran leväperäistä hoitoa, mm. vankien huonoa vartiointia, ja rivien välistä voi lukea, että Ilkka olisi ollut valmis rupeamaan itse nimismieheksi. Hän ei kuitenkaan voinut näyttää syytöksiään toteen, joten Peltoniemet istuivat edelleen tukevasti nimismiehen satulassa. Mitä Mikko Ilkan virka-asema -Piispan sakkovouti- tarkoitti, ei käy käräjäpöytäkirjoista selvästi ilmi, mutta todennäköisesti oli kysymys piispankäräjillä tuomittujen sakkorahojen perijästä. Kenties Ilkan toimipiiri käsitti tässä tehtävässä laajemman alueen kuin yhden pitäjän. Joka tapauksessa näyttää siltä, ettei Mikko Jaakonpoika Ilkka ollut aivan tavallinen talonpoika. Hänen valitsemisensa valtiopäivämieheksi saanee mielenkiintoista lisävalaisua mm. siitä että Turun kaupunginkirjuri ja vuodesta 1645 Uudenkaupungin pormestari Josef Jaakonpoika Ilkka kaiken todennäköisyyden mukaan oli hänen veljensä. Mahdotonta ei ole, että myös Mikko Jaakonpoika Ilkka oli jossakin määrin -kirjanoppinut- ehkä ruotsinkielenkin taitoinen.Edelleen Mikko Jaakonpoika Ilkan avioliitto-suhteet viittaavat siihen, ettei hän pysynyt täysin maata viljelevän talonpojan säädyssä. Henkikirjan mukaan hän oli elossa vielä vuonna 1641, mutta seuraavana vuonna Ilkkalasta vastasi hänen leskensä Petronella eli Nilla Josefintytär, joka silloin sai kuningatar Kristiinalta ratsupalvelua vastaan kahden vuoden vapauden kaikista vakinaisista ja ylimääräisistä veroista, paitsi viljakymmenyksistä. Todennäköisesti kysymys oli talon vanhan ratsutilaoikeuden uusimisesta. V. 1643 Vaasan läänin maaherra Hans Kyle ei kuitenkaan enää hyväksynyt verovapautta, mikä vuorostaan sai Nilla Josefintyttären matkustamaan keväällä 1643 Ruotsiin valittamaan asiasta kuningattarelle omasta ja useiden muiden Etelä-Pohjanmaan ratsutilallisten puolesta. Näin aktiivinen toiminta olisi ollut 1600 luvun tavalliselle eteläpohjalaiselle talonemännälle täysin vierasta. Petronella Josefintytärtä täytynee siten pitää muualta tulleena -mihin hänen harvinainen ristimänimensäkin viittaa- ja ehkä myös jonkin verran kirjatietoutta saaneena henkilönä. Hän näyttää olleen Mikko Ilkan toinen puoliso. Ilkan suvun ilmeinen lahjakkuus tuli sittemmin näkyviin Mikko Jaakonpoika Ilkan pojassa, tunnetussa kirkonrakentajassa Juho Mikonpoika Ilkassa, joka oli syntynyt Mikko Ilkan edellisestä avioliitosta. (Timo Holli). Vanhemmat taulusta 596 Jaakko Pentinpoika Ilkka, s. noin 1545 prob Ilmajoki, k. 27.1.1597 Isokyrö ja N.N. Mikontytär, s. 1545 Ilmajoki, k. 1588 Ilmajoki.
1. puoliso: 1600 Ilmajoki N.N. (2218), s. 1578 Ilmajoki ?, k. 1614 Ilmajoki.  Lapset:  Juho Ilkka, Kirkonrakentaja, isäntä 1649-1653, Talollinen, s. 1605 Ilmajoki, k. 10.6.1653 Ilmajoki  Sipi Ilkka, Ratsumies 1630-1633, s. 1607 Ilmajoki, k. jälkeen 1672 2. puoliso: 1616 Vähäkyrö Petronella Joosepintytär Seppilä (2230), Taulusta 594, s. 1593 Vähäkyrö, k. 11.5.1679 (Kylmäjyrä),Kurikka. Petronella Joosepintytär Ilkka , talonhaltija 1642-1649, s. 1593 Vähänkyrön Seppilä, k. 1679 Kurikan Kylmäjyrä. 1616 naimisiin 23-vuotiaana 49-vuotiaan leskimies Mikko Ilkan kanssa, Ilmajokisilla oli satama Pohjanlahdenpoukamassa, jonne kuljettiin Vähänkyrön kautta, (Oliskohan siellä sijainnut myös veneen rakennuspaikka?) 1643-1648 Petronella leskiemäntänä Ilkkalassa, 1643 kävi Tukholmassa valittamassa ratsutilallisten verovapauden menettämisestä 1644 valitti Lapuan käräjissä, ettei hänelle oltu suoritettu luvattuja matkarahoja käytyään kuningatar Kristiinan luona valittamassa ratsutalonpoikien asiassa.  1645-1647 Ilkkalan nihtinä joku "Johan Michelsson" - ei kirkonrakentaja Juha Mikonpoika 1647 muutti Kurikan Kylmäjyrään vaimoksi leskimies Matti Erkinpojalle, josta tuli appi niin Petronellan poikapuolelle Juhalle kuin Sanna-tyttärellekin, 1649 Petronella Ilkka muutti Kurikan Kylmäjyrään vaimoksi leskimies Matti Erkinpojalle, josta tuli appi Petronellan Sanna-tyttärelle. Aune-tytär oli Peltoniemen Valentin Hannunpojan vai mona ja Saara Talvitien Juhan vaimona, siis sukulaistaloissa jokainen. 1649 Ilkkala joutui kruununluontoiseksi, Petronella oli ilmeisesti jättänyt verot maksamatta. Vanhemmat: Jooseppi Matinpoika Jussila, s. n 1570 Vähänkyrön Seppilä ja Tora Heikintytär Jussila, s. 1570 Vähäkyrö?. 1616 leskimies Mikki Ilkan vaimoksi 23-vuotiaana,  1643 kävi Tukholmassa valittamassa ratsutilallisten verovapauden menettämisestä  1644 valitti Lapuan käräjissä, ettei hänelle oltu suoritettu luvattuja matkarahoja käytyään kuningatar Kristiinan luona valittamassa ratsutalonpoikien asiassa. (Koskimies)  1647 muutti Kurikan Kylmäjyrään vaimoksi leskimies Matti Erkinpojalle, josta tuli appi niin Petronellan poikapuolelle Juhalle kuin Sanna-tyttärellekin,  1679 kuoli siellä. parents according to Kari Maunu Joseppi Martinpoika Seppilä Dorotea 1616 leskimies Mikki Ilkan vaimoksi 23-vuotiaana. 1643 kävi Tukholmassa valittamassa ratsutilallisten verovapauden menettämisestä. 1642-1647 talonhaltijana. 1644 vaati Lapuan käräjissä, ettei hänelle oltu suoritettu luvattuja matkarahoja käytyään kuningatar Kristiinan luona valittamassa ratsutalonpoikien asiassa(Koskimies). 1647 muutti Kurikan Kylmäjyrään vaimoksi leskimies Matti Erkinpojalle, josta tuli appi niin Petronellan poikapuolelle Juhalle kuin Sanna -tyttärellekin. Haudattu: 02 04 1676 Ilmola, 1616 leskimies Mikki Ilkan vaimoksi 23-vuotiaana,  1643 kävi Tukholmassa valittamassa ratsutilallisten verovapauden menettämisestä  1644 valitti Lapuan käräjissä, ettei hänelle oltu suoritettu luvattuja matkarahoja käytyään kuningatar Kristiinan luona valittamassa ratsutalonpoikien asiassa. (Koskimies)  1647 muutti Kurikan Kylmäjyrään vaimoksi leskimies Matti Erkinpojalle, josta tuli appi niin Petronellan poikapuolelle Juhalle kuin Sanna-tyttärellekin,  1679 kuoli siellä.   parents according to Kari Maunu Joseppi Martinpoika Seppilä Dorotea  1616 leskimies Mikki Ilkan vaimoksi 23-vuotiaana. 1643 kävi Tukholmassa valittamassa ratsutilallisten verovapauden menettämisestä. 1642-1647 talonhaltijana. 1644 vaati Lapuan käräjissä, ettei hänelle oltu suoritettu luvattuja matkarahoja käytyään
kuningatar Kristiinan luona valittamassa ratsutalonpoikien asiassa(Koskimies). 1647 muutti Kurikan Kylmäjyrään vaimoksi leskimies Matti Erkinpojalle, josta tuli appi niin Petronellan poikapuolelle Juhalle kuin Sanna -tyttärellekin. Haudattu: 02 04 1676 Ilmola. Vanhemmat taulusta 599 Josef Martinpoika Jussila e. Seppilä, s. noin 1550 Vähäkyrö ja Dordi Heikintytär Yli-Kauppila, s. noin 1550 Ilmajoki, k.  Ilmajoki.  Lapset:  Johannes Ilkka, s. noin 1620, k. 11.3.1653 Ilmajoki  Aune Ilkka, s. 1628 Ilmajoki, k. 25.10.1696 Ilmajoki  Liisa Ilkka, s. noin 1630 Ilmajoki  Saara Ilkka, s. 17.4.1632 Ilmajoki, k. 22.4.1707 Kurikka  Susanna Ilkka, s. 1633 Ilmajoki. Tauluun 594. 
TAULU 596 XIV: Jaakko Pentinpoika Ilkka (2234), Isäntä 1585-1597, Nuijasotapäällikkö, -nuijamiesten päällikkönä, ratsumies, talollinen maakauppias,  s. noin 1545 prob Ilmajoki, k. 27.1.1597 Isokyrö. k. 1597 tammikuun lopulla hänet ehdittiin mestata ennen kuin Klaus Flemingin 29.1.1597 kirjoittama kirje saapui Etelä-Pohjanmaalle. TAULU 1, Ilkan suku-kirjassa 1567 Mikko-pojan isäksi hyvin nuorella iällä jonkun naapurin flikan kanssa??? 1585 Ilkkalan isännäksi, 1586 laivurina voudin puolesta viemässä Pohjanmaan veroja Tallinaan, 1586-1588 Ilmajoen nimismiehenä - enonsa Matti Pentinpoika Peltoniemen jälkeen, 1587-1590. Jaakko Ilkka keskittyi kokonaan maakauppiaan edulliseen toimeen, oli yhteydessä rikkaimpiin maakauppiaisiin, joista useimmat asuivat Pohjanmaan rannikolla, 1591 Klaus Fleming saa Pohjanmaan tuomarin viran, nimetään armeijan ylipäälliköksi, 1591 Pohjalaisten maakauppiaiden myyntituotteiden, silakan, lohen, voin ja vuotien hintakehitys muodostui pohjalaisille epäedulliseksi verrattuna ostotavaroiden, viljan ja suolan hintoihin, 1591-1592 Jaakko Ilkka varusti kaksi ratsukkoa, ratsasti itse toisella, osallistui ratsumiehenä kolmelle Venäjän retkelle, kävi mm marski Klaus Flemingin johdolla Novgorodin porteilla,  1592 Jaakko Ilkka liitti maihinsa myös Matti Erkinpoika Savolaisen talon, ei osallistunut enää sotatoimiin ja luopui linnaleirin kannosta, Kun Flemingin ja Kaarle-herttuan välit huononevat, Fleming pani voimaan kauppasaarron, meren sulkeminen kiusasi eniten maakauppiatten purjehdusta, Siksi perinteiset talonpoikaisjohtajat eli maakauppiaat yhdistivät voimansa köyhempien talonpoikien kanssa ja ryhtyivät kapinoimaan, (maakauppiaina toimivat: Jaakko Ilkka, Pentti Pouttu, Olli Ollinpoika Niemelä, Hannu Fordell, kirkkoherra Matti Laurinpoika Stuut, .......... ) 1593 marski Klaus Eerikinpoika Flemingiä vastustava ryhmäkunta oli muodostunut valtaneuvos Henrik Klaunpoika Hornin ympärille, siihen kuuluivat mm hänen poikansa Kaarle Henrikinpoika Horn ja vävynsä Kaarle ja Lauri Hermanninpojat Fleming. Horn vetosi talonpoikien puolesta Flemingiin, 1593 lähtien Ilkkalan talo verovapaaksi, keskittyi karjanhoitoon, Jaakko Ilkkaa ei voitu pitää minään oikeana talonpoikana, hän oli suurtalonpoika ja knaapi, jolla oli leikatut hiukset ja joka pukeutui siniseen verkaan, 1593 Kokkolasta Ylistaroon vävyksi v 1567 tullut Pentti Pouttu järjesti pienen kapinan linna leiriä vastaan Kyrössä ja vietiin joksikin aikaa Oulun linnaan, 1594 Jaakko Ilkka osoittaa laillisuuden noudattamista hakiessaan verovaputta ostamalleen rappiotilalle, 1594 Sigismund kruunataan kuninkaaksi ja palaa Puolaan, Kaarle-sedästä tulee valtionhoitaja, 1595 Klaus Fleming sijoittaa ratsuväkeä Pohjanmaalle perimään linnaleiriä, vaikka rauha Venäjän kanssa on tehty, 1595 syyskuussa Jaakko Ilkka tapasi valtiopäivillä ystävänsä Hannu Hannunpoika Fordellin Pohjanmaan rikkaimman maakauppiaan, Jaakko Ilkka nousi Hannu Fordellin yllytyksestä perimään Täyssinan rauhan jälkeen kerätyn laittoman linnaleiriveron ruotsalaisrannikon talon poikien johtomiehenä, maakunta tyhjättiin huoveista, Pentti Poutun jää tällä kertaa sivustajakatsojaksi, 1595 lopulla ns. Rautalammin kapina yhtä aikaa pohjalaisten rettelöinnin kanssa, Yli-Hakola: 1596 Jaakko Ilkka vangittiin tammikuussa ja vietiin Turun linnaan, 1596 alkupuolella Hannu Fordell oli taas Tukholmassa pohjalaisten asiamiehenä mukanaan kaikkien pitäjien sinetit, 1596 Jaakko Ilkka pääsi pakoon syksyllä sopivasti kapinan aattopäivinä Turun kaarlelaisten avustuksella, 2. vaimon porvarissukulaisten avulla??, 1596 marraskuun 25. päivänä lähetystö Tukholmasta toi Kaarle-herttuan terveisten lisäksi PALOVIINAA, sitä juodaan ensimmäisiä kertoja Suomessa, 1596 joulukuussa Jaakko Ilkka nousi kansanjohtajaksi, ohittaen mm Pentti Poutun, ja asettui näin entisiä asetovereita ja ammattiveljiään vastaan, (on arveltu Jaakko Ilkan haaveilleen aatelisarvosta, Kaarle-herttuan kannattajana?) Maakauppiaista useimmat liittyivät Kaarle-herttuan ja talonpoikien puolelle nuijasodassa, Paavo, Tuomas ja Mauno Peltoniemien talot jätettiin polttamatta, vaikka Kyrönmaassa kaikki muut ratsutilat poltettiin. Paavon asuma Peltoniemen nimismiestalo lienee ollut Jaakko Ilkan äidin kotitalo ja Jaakon oma syntymäkoti. 1596 lopulla pääjoukon päällikkönä "Ilkkaisen sodassa" Nokian retkellä, ruotsalaispitäjien pysyessä tällä kertaa syrjässä, Jaakko Ilkka joutui pakenemaan, kun Klaus Fleming vaati johtajien luovuttamista sovinnon ehtona. 1597 Jaakko Ilkka tammikuun 27. päivän tienoilla mestattiin, pyöveliksi määrättiin Ilkan naapuri Pentti Posso, joka näin säästi henkensä, Jaakko Ilkka haudattu Ilmajoelle, Pian näiden tapahtumien jälkeen turkulainen kauppias Joachim Eichmann asioi Kurikassa,  1597 kun Jaakko Ilkan talonpoikasarmeija oli lyöty uudenvuodenyönä Nokialla, nousivat keski- ja pohjoispohjalaiset aseisiin ja Ljungo Tuomaanpoika yhdessä Gabriel-veljensä ja Hannu Fordellin kanssa esiintyi heidän puoltajanaan, Helmikuun 24. päivänä Santavuoren taistelussa ruotsalaispitäjät lipesivät yhteisestä rintamasta, nuijapäälliköt vangittiin ja vietiin Turun linnaan, 1597 syyskuun 30. Kaarle-herttua valloitti Turun linnan, vangit vapautettiin, 1598 Tukholmassa mestattiin mm Abraham Melkiorinpoika, joka oli syyllinen Jaakko Ilkan kuolemaan, 1599 elokuussa Kaarle-herttua palasi Suomeen ja Turun torilla oli "lahtipenkki" 1600 loppuselvittelyissä kaarlelaismieliset nostettiin arvoon arvaamattomaan, kuten Hannu Fordell ja turkulainen kauppias Joachim Eichmann. Ilkkalan isäntä 1585-1597, nimismies 1586-1588. Talonpoikaispäällikkö Ilmajoelta, myöhemmin nimismies 1586-1588. Toimi samaan aikaan ja myöhemmin myös maakauppiaana. Osallistui ratsumiehenä
Venäjän sotaan 1591-1592. Nuijasodan johtajia Etelä-Pohjanmaan noustessa linnaleiriä vastustamaan 1595-1596. Vangittiin tammikuussa 1596,mutta pakeni Turun linnasta ja johti nuijamiesosastoa Pirkkalaan ja Nokialle(Ilkkaisten sota). Telotettiin Isossakyröössä tammikuun lopulla 1597 haudattu Ilmajoelle. Puolison nimeä ei tunneta.Liitti maihinsa v.1592 myös Matti Erkinpoika Savolaisen talon., 1585-1597 isäntänä, s. n.1545 Ilmajoki PELTONIEMI?, k. 27.1.1597 mestaamalla.  1586-1588 Ilmajoen nimimies, toimi maakauppiaana samaan aikaan ja myöhemminkin,  1591-1592 osallistui Venäjän sotaan ratsumiehenä,  1592 liitti maihinsa myös Matti Erkinpoika Savolaisen talon,  1595-1596 vastusti linnaleiriä ruotsalaisrannikon talonpoikien johtomiehenä,  1596 tammikuussa vangittiin, mutta pääsi syksyllä pakoon kaarlelaisten avustuksella  1596 lopulla Nokian retkellä pääjoukon päällikkönä "Ilkkaisen sodassa",  1597 tammikuuun 27. päivän tienoilla teloitettiin, haudattu Ilmajoelle.  
ILKKA Jaakko, nuijamiespäällikkö. Isä oli Ilmajoen Ilkkalan talon isäntä Pentti Jaakonpoika, joka isännyysvuosinaan 1553-84 oli Etelä-Pohjanmaan varakkaimpia talollisia.  
- Jaakko Pentinpoika, joka vasta mainitaan Ilkka nimisenä, ryhtyi hoitamaan Ilkkalan talon isännyyttä 1585 ja saattoi pian isänsä viimeisinä hallintavuosina jonkin verran taantuneen talon entiseen vaurauteensa. Lähteet vaikenevat täydellisesti Jaakko Ilkan aikaisemmista toimista, mutta jo 1586-88 hän oli Ilmajoen nimismiehenä. Samanaikaisesti hän ilmeisesti jo toimi maakauppiaana, koskapa oli 1586 voudin puolesta viemässä Pohjanmaan veroja Tallinnaan. Luultavaa on, että hän samalla hoiteli omiakin kauppa asioitaan, sillä nimismiehenviran jätettyään hän oli 1590 voin- ja tervanvientimatkalla Tukholmaan ja näyttääkin sitten kokonaan keskittyneen maakauppiaan edulliseen toimeen. Kauppasuhdanteiden huononnuttua ja kruununkin tiukennettua otettaan maakauppiaisiin nähden, Ilkka ryhtyi yrittämään uudella alalla. Nähtävästi vuodesta 1591 lähtien hän piti peräti kahta ratsumiestä talonsa puolesta kruunun palveluksessa. Liittyipä Ilkka itsekin ratsumiehenä valtiovallan joukkoihin saaden Turussa 1592 todistuksen siitä, että oli jo osallistunut kolmeen sotaretkeen. Par'aikaahan oli käynnissä Täyssinän rauhaan päättynyt ns. viisikolmattavuotinen Venäjän sota (1570-95.) Jo nimismiehenvirkaa hoitaessaan Ilkka oli nauttinut talonsa puolesta verovapautta ja ratsumiespalveluksistaan Ilkka niinikään sai tilansa verovapaaksi, saipa vielä oikeuden periä lisäkorvausta talonpojilta ns. linnaleirin avulla. Lisäksi hän oli 1592 llkkalan lähistöltä ostanut Matti Eerikinpoika Savolaiselta tilan, jonka pellot hän muutti niityiksi ryhtyen uuden talonsa avulla hoitamaan karjatalouttaan. Hallanarkuuteen vedoten hän sai käräjillä 1594 tämänkin tilansa verovapaaksi. Näin Ilkka suurtalonpoikana erittäin selvästi oli erottunut EteläPohjanmaan talonpojista ja hänen asemansa oli täysin verrattavissa alueen virkamiesten ja ratsupalveluksen perusteella verovapautta nauttineiden suurtalonpoikien asemaan. - Oltuaan tähänastisen toimintansa johdosta kuningas Sigismundin Suomeen asettaman käskynhaltijan Klaus Flemingin alaisina olleita sotilas- ja virkamiespiirejä lähellä Ilkka suoritti kuitenkin elämässään ratkaisevan käänteen syistä, joihin lähteistä ei saa varmaa vastausta. Kaarle-herttuan ja Flemingin välisessä kiistassa hän asettui - mahdollisesti tulevia kauppaetujaan ajatellen - Kaarleherttuan puolelle. Niinpä lIkka sai 1595 vastauksensa tiedusteluunsa Kaarle-herttuan asianajajalta Hannu Fordellilta luvan ottaa Klaus Flemingin ratsumiehiltä heidän kokoamansa viljan pois. Yritys kuitenkin epäonnistui ja Ilkka joutui tammikuussa 1596 vankina Turun linnaan, josta hän kesällä samana vuonna pääsi karkaamaan vaatteistaan kietomansa köyden avulla ja palaamaan Pohjanmaalle. Ilkan suunnanmuutos aikaansai sen, että hänen oli pakko toimia siitälähinkin Flemingiä vastaan, mikäli aikoi pitää kiinni eduistaan Pohjanmaalla. Välienselvittelyn Kaarle-herttuan ja Flemingin välillä ollessa näköpiirissä, Fleming huolimatta vastatehdystä rauhasta (1595) piti huovejaan Pohjanmaalla linnaleirissä talonpoikien ruokittavina vaikka pohjalaiset olivat saaneet Juhana III:lta vapautuksen linnaleiristä luvattuaan puolustaa alueitaan venäläisiä vastaan. Kaarle-herttua, joka kärkkäästi käytti talonpoikia liittolaisinaan propagandataistelussaan Flemingiä vastaan, kehoitti lopulta talonpoikia hakemaan itselleen omin voimin oikeutta ja seurauksena oli nuijasodan syttyminen vuoden 1596 lopulla. Ilkka oli siihenastisen toimintansa ja yhteiskunnallisen asemansa johdosta oikeutettu johtajaksi ja luultavasti hänen sotilaallinen kokemuksensa nosti hänet vihdoin nuijapäälliköistä ensimmäiseksi. Näin Ilkka oli joutuva taisteluun entisiä asetovereitaan ja ammattiveljiään vastaan. Alkukahakoiden jälkeen Ilkka, jonka osuutta itse kapinan puhkeamiseen ei tunneta, järjesti EteläSuomeen lähtevät nuijamiesretkikunnat ja johti itse Ylä-Satakunnan kautta kulkevaa pääjoukkoa. Aateliskartanoita tuhoillen Ilkan joukon saavaittua Nokialle nuijamiehet voittivat kimppuunsa hyökänneen Knut Kurjen ja Ivar Tavastin 200-miehisen ratsuväen. Vuoden viimeisenä päivänä 1596 saapui Nokialle itse Klaus Fleming. Ensi ottelussa Nokialla Ilkan miehet pitivät puolensa, mutta uuden taistelun asemesta Fleming ryhtyikin suostuttelemaan nuijamiehiä päällikkönsä, Ilkan luovuttamiseen muitten nuijamiesten armahtamista vastaan. Kun Ilkka huomasi, että hänen miehensä olivat valmiit oman päänahkansa pelastamiseksi luovuttamaan hänet Flemingille, hän pakeni. Seurauksena oli, että, nuijamiehet joutuivat pakokauhun valtaan, jolloin Flemingin joukot lakaisivat maahan suuren osan pakenevista, osan pelastuessa metsiin. Kun pian myös Hämeen ja Savon nuijamiehet taltutettiin, oli Ilkan mukaan nimetty nuijasodan ensi jakso, öIlkkaisen sotaö päättynyt nuijamiesten täydelliseen tappioon. Pohjanmaan vouti Abraham Melkiorinpoika sai talonpoikien avustamana pakoon päässeen Jaakko Ilkan vangiksi ja koska karkaamisen pelosta oli vaikeata lähteä Ilkkaa ja muita vangittuja nuijapäälliköitä kuljettamaan Turkuun Klaus Flemingin tuomittaviksi, vouti mestautti vastoin Flemingin kieltoa nuijapäälliköt todennäköisesti Isonkyrön Kontsaansaarella tammikuun lopulla 1597. -Jaakko Ilkka oli saanut isänperintönään edullisen lähtökohdan monipuoliselle toiminnalleen. Vähäisten lähdetietojenkin nojalla hänet voidaan havaita yritteliääksi mieheksi, joka osasi käyttää melskeisen ajan synnyttämiä eri mahdollisuuksia hyväkseen. 1500-luvun eteläpohjalaisessa yhteiskunnassa hän ehti hankkia näin ollen hyvän sijan niin talonpoikien vastustajiksi tulleiden asemiesten kuin sitten nuijamiestenkin joukossa. Taloudellisella alalla Ilkka pääsi erittäin huomattaviin tuloksiin mutta jouduttuaan Kaarle-herttuan ja Klaus Flemingin välienselvittelyn johdosta syntyneen nuijasodan johtajaksi hänen taitonsa eivät riittäneet sotaa kokemattoman talonpoikaisarmeijan avulla viemään voittoon suunnitelmattomasti aloitettua ja jatkettua sotaa. 
E . K .   Lähde: Eteläpohjalaisia elämäkertoja -teos.   Syntynyt Ilmajoen Peltoniemessä . Oli1586-1588 Ilmajoen nimismiehenä toimien myös maakauppiaana samaan aikaan ja myöhemminkin. Osallistui Venäjän sotaan ratsumiehenä vuosina 1591-1592. 1592 liitti maihinsa myös Matti Erkinpoika Savolaisen talon. 1595-1596 vastusti ruotsalaisrannikon talonpoikien johtomiehenä. 1596 tammikuussa vangittiin. mutta pääsi pakoon kaarlelaisten
avustuksella 1596 lopulla Nokian retkellä pääjoukon päällikkönä "Ilkkaisen sodassa", 1597 tammikuun 27. päiväntienoilla teloitettiin .Haudattu: Ilmajoelle. 
---- Jaakko Ilkan isä Pentti Jaakonpoika oli 1553 - 1566 Ilmajoen Kokkolankylän Rahnaston talon isäntänä, kunnes sai haltuunsa samassa kylässä olevan Sipi Laurinpoika Tennejalan talon, johon liitettiin Rahnaston maita ja jota ruvettiin nimittämään Ilkkalaksi. Ilkka-nimi lienee kulkeutunut Pohjanmaalle jo varhaiskeskiaikaisen satakuntalaisen muuttoliikkeen aikana. Pirkkalan Kankaantaankylässä on vanha Ilkan talo, Vähästäkyröstä ja Lapualta nimi tunnetaan jo 1500-luvulta. Pentti Jaakkonpoika Ilkka oli perimätiedon mukaan vaimonsa kautta sukua Ilmajoen ensimmäiselle nimismiehelle Matti Pentinpoika Peltoniemelle. Siten olisi sukulaisuuden puitteissa ymmärrettävää, miksi Jaakko Pentinpoika Ilkka toimi kolmisen vuotta nimismiehenä ennen kuin hänen todennäköinen serkkunsa Paavo Matinpoika voi täysi-ikäiseksi tultuaan ottaa nimismiehenviran haltuunsa.    Ilkkala oli Peltoniemen jälkeen viljelyksiltään pitäjän toiseksi suurin talo. Siinä oli jo Pentti Jaakonpojan aikana 5 punnanmaata (runsaat 5 ha) peltoa, 3 hevosta ja 20 nautaa. Peltoniemien tapaan Jaakko Ilkka lisäsi varallisuuttaan laajalla liiketoiminnallaan. Hän oli maakauppias ja rahtasi myös kruunun veroesineitä määräpaikkoihinsa. Niinpä hän oli kesällä 1586 rahdinkuljetusmatkalla ja kai samalla omissa liikeasioissaan Virossa jättäen Tallinnan linnan varastoihin mm. 110 tynnyriä veroviljaa ja 38 tynnyriä suolakalaa. 1590 Ilkan tiedetään myyneen Tukholmaan voita ja tervaa. Kun hänen irtaimistonsa vuotta myöhemmin inventoitiin, talon aitoissa oli samoja myyntiartikkeleita, voita ja tervaa sekä peräti 44 tynnyriä viljaa. Karjapihan puolella oli 4 hevosta, 30 nautaeläintä ja 32 lammasta.    Jaakko Ilkka oli siis suurtalollinen, jonka veroisia Pohjanmaalla oli suhteellisen vähän. Nimismiehenviran palattua takaisin Peltoniemeen hän osasi käyttää hankkimaansa varallisuutta hyväkseen toisella tavalla. Muutamien muiden Etelä-Pohjanmaan maakauppiaiden tapaan Ilkka kustansi ratsuvarustuksen ja rupesi itse ratsumieheksi saaden siitä hyvästä - samoin kuin aikaisemmin nimismiehenvirasta - talonsa verovapaaksi. Ehkäpä hänen mielessään väikkyi pysyvän rälssivapauden saavuttaminen, mihin maakunnan johtavien ratsutilallisten pelättiin todella pyrkivän. Jaakko Ilkka sai syksyllä 1592 Puotilan herran Antti Laurinpojan lipuston katselmuskirjurilta todistuksen, jonka mukaan hän oli osallistunut kolmeen sotaretkeen pitäen yhtä hevosta talon puolesta ja toista linnaleiriä vastaan. Kysymyksessä olivat Klaus Flemingin johdolla 1591 - 1592 Venäjälle Novgorodin porteille asti tehdyt hyökkäykset. Vanhan talonsa lisäksi Jaakko Ilkka sai verovapauden toiseen kameraalisesti autioksi eli veronmaksukyvyttömäksi jääneeseen pienempään tilaan, jonka hän oli hankkinut nimiinsä Matti Savolainen nimiseltä uudisasukkaalta.  
Miten oli mahdollista, että varakas ratsutilallinen ryhtyi nuijamiesten johtajaksi, on kysymys, mihin lähteiden puutteellisuuden vuoksi on vaikea antaa tyydyttävää vastausta. Kansannousuhan lähti liikkeelle juuri linnaleiriä nauttivan sotaväen mielivallan ja väärinkäytösten kuohuttamana. On otaksuttu, että Ilkan olisi ollut epäedullista toimia maakauppiaana jatkuvasti asiakkaitaan vastaan. Sama seikka vaikutti kuitenkin muihinkin maakauppias-kotihuoveihin eivätkä he silti muuttaneet Täysinän rauhanteon jälkeenkään asennettaan, vaan perivät edelleen linnaleiriveroa. On myös esitetty ajatus, että Jaakko Ilkan täyskäännös johtui Ilkan ja Peltoniemen sukujen välisestä kilpailusta. Tällöin tulee vain ihmetelleeksi, miksi nuijamiehet jättivät Peltonimen veljesten Tuomas ja Maunu Matinpoikien talot polttamatta, vaikka panivat palamaan tai ryöstivät muiden kotihuovien talot.  
On syytä otaksua, että talonpojatkin tarjosivat Ilkalle joitakin etuja, joita ei kuitenkaan tunneta.
Ehkäpä häneen vaikuttivat erityisesti eteläpohjalaisten edustajien juuri rauhantekovuotena 1595 Kaarle-herttualta tuomat vakuutukset, ettei linnaleiriä tarvitse enää suorittaa, vaikka Puolassa asuvan kuninkaan uskottu Suomen käskynhaltija Klaus Fleming oli toista mieltä. Joka tapauksessa Ilkka otti yhteyttä herttuan arvovaltaisimpaan asianajajaan Pohjanmaalla, Pietarsaaren nimismieheen Hans Fordelliin. Hän tiedusteli tältä vuoden 1595 lopulla, eikö olisi syytä ottaa ratsumiehiltä pois heidän talonpojilta kokoonhaalimansa vilja. Tammikuun alkupäivinä 1595 tehty yritys kuitenkin epäonnistui. Jaakko Ilkka joutui vangiksi ja kuljetettiin telkien taakse Turunlinnaan. Päästyään sieltä vaatteistaan punomansa köyden varassa pakenemaan hänellä ei ollut enää valinnan varaa.  
Kapinoivat talonpojat tarvitsivat sotilasjohtajan. Heille oli laadittu yhteinen strategia edetä eri maakunnista Flemingin joukkoja vastaan Turkuun asti. pohjalaisten oli nostatettava hämäläiset ja savolaiset mukaan. Nuijamiesten tiedetään kyselleen päälliköikseen oikeita ammattisotilaita, kuten Sulvalla asuvaa vänrikkiä Pekka Pietarinpoikaa. Tämän ja muiden kieltäydyttyä tehtävä jäi Jaakko Ilkalle. Hän oli ainoa Etelä-Pohjanmaan kansanjohtajista, jolla oli jonkin verran sotakokemusta. Hän sai myös harvinaisen suuren käskyvallan, hänellä oli esimerkiksi oikeus vapauttaa yhteiselle retkelle kykenemättömän. Talonpoikien päätös oli, että kaikkien asekelpoisten miesten oli lähdettävä matkaan. Tietenkin oppositioainestakin tuli väkisin mukaan ja erimielisyyksiä syntyi. Ensimmäinen vakava välikohtaus näyttää sattuneen jo joulukuun 19. päivänä marssilla Jalasjärvelle. Osa olisi halunnut karkottaa huovit vain omasta maakunnasta ja pysähtyä maakunnan rajalle. Vastaanpanijain ilmeinen johtaja oli ratsutilallinen Maunu Matinpoika Peltoniemi, jonka talo oli varmaan mukaan tulon takia jäänyt polttamatta. Todennäköisesti hän oli tullut nyt katumapäälle, mutta retken johtajien kanta voitti. Maunu Matinpoika tuomittiin jonkinlaisessa kenttäoikeudessa kuolemaan ja painettiin ajan armottoman tavan mukaan avannosta jään alle. Jaakko Ilkka ja Yrjö Kontsas allekirjoittivat puumerkeillään vain kahdelle raajarikolle talonpojalle retken osanotosta vapauttavan todistuksen.  
Tuskinpa oppositio Jalasjärvellä kokonaan hävisi, vaan jäi kytemään monen takin alle. Saavuttuaan joulun tienoilla Nokialle nuijamiehet pitivät aluksi joten kuten puoliaan vähäisiä sotaväenosastoja vastaan, mutta kun Klaus Fleming ehti vuoden viimeisenä päivänä pääjoukkoineen paikalle, tilanne muuttui heti. Marski halusi välttää verenvuodatusta ja tarjosi talonpojille sovintoa ehdolla, että he luovuttaisivat Jaakko Ilkan ja muut päällikkönsä hänelle seuraavana päivänä. Kun rivimiehille luvattiin samalla vapaa paluu kotiin, nuijapäälliköiden kannatus alkoi silmin nähden murentua. Ilkka huomasi tämän ja lähti alipäällikköineen salaa pakoon. Se vuorostaan vaikutti koko nuijamiesjoukon hajoamiseen, ja kun Flemingille annettua luovutuslupausta ei voitukaan täyttää, alkoi hillitön pako. Marskin takaa-ajoon komentamat ratsumiehet löivät useita satoja talonpoikia hengettöminä tienoheen.  Nokian verilöylyn jälkeen kuningas Sigismundin Pohjanmaalle lähettämän voudin Abraham Melkiorinpojan oli suhteellisen helppo saada Jaakko Ilkka, Yrjö Kontsas, Pentti Piri ja muutamat muut talonpoikaisjohtajat vangituiksi. Vouti itse kertoi myöhemmin, että osa talonpojista auttoi häntä tässä tehtävässä. Vastoin Klaus Flemingin myöhästynyttä kieltoa Abraham Melkiorinpoika mestautti heidät tammikuun lopulla 1597 Isonkyrön vanhan kivikirkon kohdalla Kyrönjoessa olevalla Kontsaansaarella. Vouti ei uskaltanut kuljettaa Jaakko Ilkkaa Flemingin luo Pirkkalaan, koska pelkäsi talonpoikien vapauttavan hänet matkalla. Ilkan ruhjottu ruumis kuljetettiin teiliin Ilmajoelle, mistä läheiset talonpojat ottivat sen alas ja pitivät vaatimattomat hautajaiset.  
Nuijasodan ensimmäistä vaihetta on sanottu johtajansa mukaan Ilkkaisen sodaksi. 
Liitetiedot  Jaakko Pentinpoika Ilkka S todennäköisesti 1550-luvulla, K tammikuun lopulla 1597 Isokyrö. V lautamies, talollinen Pentti Jaakonpoika K todennäköisesti 1585, äiti tuntematon.  
URA. Ilmajoen Kokkolankylän Ilkkalan isäntä 1585 - 1597; Ilmajoen nimismies 1586 - 1588; ratsutilallinen 1591 - 1593; Etelä-Pohjanmaan talonpoikien johtaja nuijasodan ensivaiheessa 1596.  
LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Grönblad, Handlingar rörande klubbekriget. 1843; Y. Koskinen, Nuijasota, sen syyt ja tapaukset. 1877; A. Luukko, Etelä-Pohjanmaan nuijapäälliköt ja heidän paikalliset vastustajansa / Kytösavut III. 1947; A. Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia II : Keskiaika ja 1500-luku. 1950; P. Renvall, Jaakko Ilkka : katkeroitunut pienviljelijä vai pohjalainen suurtalonpoika? // Historiallinen Aikakauskirja 1935; Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon. 1952: P. Renvall, Jaakko Ilkka 1500-luvulla; J. Saarenheimo, Vanhan Pirkkalan historia. 1974. J. Sarvela, Jaakko Ilkan suku // Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41. 1980; H. Ylikangas, Nuijasota. 1977.  
Kaunokirjallisuus: K. Kramsu, Ilkka. 1877; K. Leino, Jaakko Ilkka. Näytelmä 1898; K. Leino, Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming. Näytelmä 1901; H. Ylikangas, Ilkkaisen sota. 1996.  
Ooppera: Jorma Panula, Jaakko Ilkka. Kantaesitys 1978.  
JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Jaakko Ilkan / Nuijamiesten muistomerkki, Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 597 Pentti Jaakonpoika Rahnasto e. Ilkka, s. 1520 Ilmajoki, k. 1566
Ilmajoki, Rahnasto ja Hitrika (Magdalena) Pentintytär Peltoniemi, s. 1513 Ilmajoki, k. 1566 Ilmajoki. 1. puoliso: 1565 N.N. Mikontytär (16208), Taulusta 595, s. 1545 Ilmajoki, k. 1588 Ilmajoki. Turkulainen porvarin tytär.  Lapset:  Pentti Ilkka, s. 1565 Ilmajoki, k. 1570 Ilmajoki  Mikko Ilkka, s. 1567 Ilmajoki. Tauluun 595. 2. puoliso: NN- Jaakkimantytär Ilkka o.s. (???) (1099162), s. noin 1545 Ilmajoki, k. noin 1588 Ilmajoki.  Lapset:  N.N. Ilken e. Ilkka, s. 1595 Ilmajoki, k. 1633 Uusikaarlepyyn, Munsalassa  Jooseppi Ilken e. Ilkka, Rauman pormestari, s. 1593 Ilmajoki  Matti Vihoinen e. Ilkka, Vävy, isäntä 1619-1646, s. 1592 Ilmajoki, Ilkkala, k. noin 1673 Alavus


Alkuperäislähteistä ei ole löydetty tietoa siitä oliko Jaakko Ilkalla 1 tai 2 vaimoa eikä siitä mistä vaimo tai vaimot olivat.
Vuoden 1590 maakauppiaiden luettelosta Ilmajoelta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666398
ei Ilkkaa löydy, eikä ole löytynyt ”sopivaa” muualtakaan Suomea koskevista voudintileistä:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=36987.KA
Jaakko Ilkka on ollut 1591 maakauppias eli maaseudun kauppias;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659159
Talollinen ja ratsumies Antti Laurinpojan lippueessa;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662990   ja
Nuijamiesten johtaja
Edward Grönblad. Handlingar rörande klubbekriget. 1843.

TAULU 597 XV:  Pentti Jaakonpoika Rahnasto e. Ilkka (2237), Isäntä 1546-1566, Rahnaston isäntä, lm, s. 1520 Ilmajoki, k. 1566 Ilmajoki, Rahnasto. Isäntä Rahnastossa 1553-67, lautamies, isäntä Ilkkalassa 1567-1584.Pentti oli naimisissa Pentti Laurinpoika Peltoniemen nimeltä mainitsemattoman tyttären kanssa. Vanhemmat taulusta 598 Jaakko Kauppi, s. noin 1480 ja -. Puoliso: 1540 Ilmajoki Hitrika (Magdalena) Pentintytär Peltoniemi (2238), Taulusta 596, s. 1513 Ilmajoki, k. 1566 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 25 Pentti Laurinpoika Peltoniemi, s. noin 1480 Ilmajoki, k. 1546 Ilmajoki ja Agatha Pentintytär, s. noin 1490 Ilmajoki, k. jälkeen 1548 Ilmajoki.  Lapset:  Jaakko Ilkka, s. noin 1545 prob Ilmajoki. Tauluun 596. 




Jaakko Ilkasta polveutuminen Yrjö Saarenpään kautta;

TAULU 596 XIV: Jaakko Pentinpoika Ilkka, Isäntä 1585-1597, Nuijasotapäällikkö, s. noin 1545 prob Ilmajoki, k. 27.1.1597 Isokyrö. k. 1597 tammikuun lopulla hänet ehdittiin mestata ennen kuin Klaus Flemingin 29.1.1597. 1. puoliso: 1565 N.N. Mikontytär (16208), Taulusta 595, s. 1545 Ilmajoki, k. 1588 Ilmajoki. Turkulainen porvarin tytär. > Mikko Ilkka, s. 1567 Ilmajoki. Tauluun 595.

TAULU 595 XIII: Mikko Jaakonpoika Ilkka, Ratsuisäntä, valtiopäivämies, piispan sakkovouti, s. 1567 Ilmajoki, k. 11.3.1643 Ilmajoki. 1598-1642 isäntänä Ilkkalassa. 2. puoliso: 1616 Vähäkyrö Petronella Joosepintytär Seppilä, Taulusta 594, s. 1593 Vähäkyrö, k. 11.5.1679 (Kylmäjyrä),Kurikka. > Susanna Ilkka, s. 1633 Ilmajoki. Tauluun 594.

TAULU 594 XII: Jaakko Matinpoika Kylmäjyrä, Isäntä 1672-1697, s. noin 1628 Kurikka, k. 4.12.1698 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 16 Matti Erkinpoika Kylmäjyrä, s. 1602 Kurikka, k. Kurikka ja NN Kylmäjyrä, s. 1602, k. 1646. Puoliso: 1660 Ilmajoki Susanna Mikontytär Ilkka, Taulusta 585, s. 1633 Ilmajoki. > Lapset: Maria Kylmäjyrä, s. noin 1660 Kurikka. Tauluun 585

TAULU 585 XI: Pietari Jaakonpoika Kohlu e. Jouppila, Isäntä, lm, s. noin 1655 Ilmajoki, k. 1720 Kauhajoki. Puoliso: 24.6.1678 Ilmajoki Maria Jaakontytär Kylmäjyrä (21877), Taulusta 583, s. noin 1660 Kurikka, k. 1722 Kauhajoki. > Kirsti Kohlu, s. 1692 Kurikka. Tauluun 583.

TAULU 583 X: Jaakko Yrjönpoika Kolhu, Välkki e. Jouppila (14544), Renki, s. 1684 Kauhajoki, k. 3.1.1759 Nurmo. Renkinä Ilmajoen Peltoniemessä, Puoliso: 29.9.1712 Kauhajoki Kirsti Pietarintytär Kohlu, Taulusta 581, s. 1692 Kurikka, k. 3.6.1781 Nurmo. > Marketta Välkki, s. 7.1716 Kauhajoki. Tauluun 581.

TAULU 581 IX: Matti Antinpoika Finck, s. 7.1720 Ilmajoki, k. 1762. Puoliso: 6.9.1743 Ilmajoki Marketta Jaakontytär Välkki (21890), Taulusta 546, s. 7.1716 Kauhajoki, k. 31.5.1758 Ilmajoki. > Hedvig Finck, s. 10.10.1749 Ilmajoki. Tauluun 546.

TAULU 546 VIII: Jaakko Joosepinpoika Hakala e. Hoppala, s. 12.7.1745 Ilmajoki, k. 17.2.1811 Ilmajoki.

Puoliso: 24.6.1771 Ilmajoki Hedvig Matintytär

Finck (37710), Taulusta 541, s. 10.10.1749 Ilmajoki, k. 28.10.1810 Ilmajoki, > Liisa Hakala, s. 21.8.1772 Ilmajoki. Tauluun 541.

TAULU 541 VII: Jaakko Jaakonpoika Lipasti e. Vähä-Somppi, s. 22.3.1741 Ylistaro, k. 25.8.1808 Ilmajoki, Puoliso: 6.11.1798 Ilmajoki Liisa Jaakontytär Hakala, Taulusta 538, s. 21.8.1772 Ilmajoki, k. 23.8.1814 Ilmajoki. > Anna Liisa Lipasti, s. 9.10.1794 Ilmajoki. Tauluun 538.

TAULU 538 VI: Matti Liisanpoika Rein, Stm, stm, s. 11.9.1794 Ilmajoki, Rahkola, k. 8.9.1857 Ilmajoki. (Matinp.). Puoliso: 16.11.1817 Ilmajoki Anna Liisa

Liisantytär Lipasti, Taulusta 537, s. 9.10.1794 Ilmajoki, k. 10.12.1868 Ilmajoki. > Johannes Hietikko e. Rein, s. 26.1.1831 Ilmajoki. Tauluun 537.

TAULU 537 V: Johannes Hietikko e. Rein, s. 26.1.1831 Ilmajoki, k. 19.4.1907 Ilmajoki.

Puoliso: Loviisa Iisakintytär Siltala (982656), Taulusta 394, s. 14.6.1831 Ilmajoki, k. 17.11.1890 Ilmajoki. > Susanna Kreeta Saarenpää o.s. Hietikko, s. 26.8.1857 Ilmajoki. Tauluun 394.

TAULU 394 IV: Juho Juhonpoika Saarenpää, torppari, metalliseppä, puuseppä, s. 28.8.1854 Ilmajoki, k. 10.8.1857 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 395 Juho Kaaponpoika Saarenpää, s. 16.8.1821 Ilmajoki, k. 16.9.1894 Ilmajoki ja Ulriika Juhontytär Saarenpää o.s. Saha, s. 24.3.1820 Ilmajoki, k. 22.12.1878 Ilmajoki. Puoliso: Susanna Kreeta Juhontytär Saarenpää o.s. Hietikko (982682), Taulusta 393, s. 26.8.1857 Ilmajoki, k. 17.6.1939 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 537 Johannes Hietikko e. Rein, s. 26.1.1831 Ilmajoki, k. 19.4.1907 Ilmajoki ja Loviisa Iisakintytär Siltala, s. 14.6.1831 Ilmajoki, k. 17.11.1890 Ilmajoki. > Yrjö Saarenpää, s. 11.8.1896 Ilmajoki. Tauluun 393

TAULU 393 III: Yrjö Juhonpoika Saarenpää, Metalliseppä, puuseppä maanviljelijä, tinuri, tiilitehtailija, s. 11.8.1896 Ilmajoki, k. 28.7.1966 Ilmajoki. Puoliso: 22.6.1924 Ilmajoki Hilda Loviisa Antintytär Saarenpää o.s. Hakala, Taulusta 2, Emäntä, s. 3.7.1900 Ilmajoki, k. 22.1.1977 Ilmajoki. > Julia Sisko Laurila o.s. Saarenpää, s. Ilmajoki. Tauluun 2.

TAULU 2 II: Olavi Matias Laurila, s. 10.11.1928 Ilmajoki, k. 2.1.1973 Vaasa. Puoliso: II: Julia Sisko Laurila o.s. Saarenpää, keittäjä, Taulusta 1, s. 17.12.1931 Ilmajoki.

TAULU 1 I: Jari Tuomo Laurila, s. 2.8.1958 Vaasa. Vanhemmat taulusta 2 Olavi Matias Laurila, s. 10.11.1928 Ilmajoki, k. 2.1.1973 Vaasa ja Julia Sisko Laurila o.s. Saarenpää, s. Ilm

Alkuperäislähteistä ei ole löydetty tietoa siitä oliko Jaakko Ilkalla 1 tai 2 vaimoa eikä siitä mistä vaimo tai vaimot olivat.
Vuoden 1590 maakauppiaiden luettelosta Ilmajoelta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2666398
ei Ilkkaa löydy, eikä ole löytynyt ”sopivaa” muualtakaan Suomea koskevista voudintileistä:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?amtun=36987.KA
Jaakko Ilkka on ollut 1591 maakauppias eli maaseudun kauppias;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1659159
Talollinen ja ratsumies Antti Laurinpojan lippueessa;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2662990   ja
Nuijamiesten johtaja
Edward Grönblad. Handlingar rörande klubbekriget. 1843.


Uppa isännistä polveutuminen Yrjö Saarenpään kautta;
(Tiedot Uppa-sukuyhdistykseltä 23.7.2019 saatu)


XIII

Jaakko Erkinpoika Uppa, Seinäjoen Upan isäntänä n. 1629-1661, s. 1595-1599, k. 31.1.1692 Ilmajoki hautauspäivä
Barbro Matintytär -, k. 21.12.1684 Ilmajoki hautauspäivä

XII
Tuomas Jaakonpoika Uppa, Seinäjoen Upan isäntänä 1662-1683, s. 1635 Ilmajoki, k. 1695/96 Ilmajoki talvella
Kaarina Joosepintytär -, s. 1632, k. 29.9.1709 Tyrvää hpv

XI
Matti Tuomaanpoika Uppa, Isäntä Seinäjoen Upassa 1683-1708, lautamies, s. n. 1660 Ilmajoki, k. 17.9.1717 Ilmajoki hpv
Liisa Yrjänäntytär Seppälä, Uppa, k. 1.5.1699 Ilmajoki haud.

X
Maria Matintytär Uppa, Keski-Loppi, s. 5.1682 Ilmajoki Uppala, k. 21.12.1763 Ilmajoki Keski-Loppi
Juho Jaakonp. Keski-Loppi, Isäntänä Ilmajoen Keski-Lopessa v.1704-1736, s. -.8.1680 Ilmajoki, k. 13.2.1756 Ilmajoki

IX
Maria Juhontytär Keski-Loppi, s. 5.4.1713 Ilmajoki, k. 26.6.1758 Ilmajoki
Esa Juhonpoika Kauppila, Keski-Loppi, Vävy, isäntänä Ilmajoen Keskilopessa v. 1737-1758, s. 19.10.1704 Ilmajoki, k. 12.7.1758 Ilmajoki

VIII
Iisakki Esanpoika Keski-Loppi, Isäntä Keski-Lopessa, s. 1.8.1745 Ilmajoki, k. 25.1.1803 Ilmajoki
Margareta Tuomaant. Jaskari, Keski-Loppi, s. 29.5.1744 Nurmo, k. 18.5.1827 Ilmajoki

VII
Maria Iisakint. Keski-Loppi, s. 1.11.1765 Ilmajoki, k. 31.3.1831 Ilmajoki
Heikki Antinpoika Luoma, Keski-Loppi Kivimäki, s. 22.1.1765 Ilmajoki, Luoma, k. 29.11.1840 Ilmajoki Latva-Loppi

VI
Kreeta Stiina Heikintytär Kivimäki, Siltala, s. 12.7.1796 Ilmajoki Yli-Latvala, k. 4.6.1867 Ilmajoki, Yli-Kokko
Iisakki Heikinpoika Mäenpää, Siltala, Torppari Yli-Kokon Siltalassa, s. 7.2.1797 Jalasjärvi, Seilo, k. 13.7.1840 Ilmajoki, Yli-Kokko

V
Loviisa Iisakintytär Siltala, Rhen, s. 14.6.1831 Ilmajoki, Kokko, k. 17.11.1890 Ilmajoki
Juho Matinpoika Rhen (Rehu) l.Hietikko, Ala-Nikkolan renki, torppari Latvalan Hietikossa, itsellinen, s. 26.9.1831 Ilmajoki, Torala

IV
Susanna Kreetta Juhontytär Rhen (Rehu), Saarenpää, s. 26.8.1857 Ilmajoki, Välkkilä
Juha Juhanpoika Saarenpää, torppari Ala-Kiikan Saarenpäässä, s. 28.8.1854 Ilmajoki, Kiikka

III
Yrjö Juhanpoika Saarenpää, s. 11.8.1896 Ilmajoki, k. 1966 Ilmajoki II Julia Sisko Laurila os. Saarenpää s. 17.12.1931, k. 6.6.2019 I Jari Laurila (kirjoittaja)


Henrik Luoma-Mieltystä polveutuminen;
Minä Jari Laurila I sukupolovi;



Minun äiti II sukupolovi Julia Laurila os. Saarenpää (1931-2019)
Yrjö Juhonpoika Saarenpää minun isoisä III sukupolovi (1886-1966)
Johannes Saarenpää "Iikkoo" Johanneksenpoika




Yrjö ja Hilda Saarenpään koko perhe. Yksi lapsista puuttuu.



Yrjö ja Hilda Saarenpään maatilan kymmenysvaaka. Muistan kananmunakennoja ison pinon aina vaakan päällä. Kaupunkilaisille kerättiin maatiloilta tuotteita. Tuotteet kulkivat meijerien ja mm. osuustoiminnan kautta kaupunkien kauppoihin. Maito- ja munatilit juoksivat maatilojen isännille, ja teuraskarjaa pidettiin.




Yrjö Saarenpään Fordson Major Diesel vm. 1952. Traktori ostettiin uutena Seinäjoelta.



Hilda Saarenpää hyvästelee miehensä 1966



Yrjö Saarenpään Hautajaisissa 1966.






Jaakko Ilkan kehto. Ilmajoen museo.

Jaakko Ilkan varusteita. Ilmajoen museo.

Jaakko Ilkan talo Ilmajoen Koskenkorvalla;

Jaakko Ilkan kirjoittama asiakirja.

Yrjö Saarenpään Fordson Major Diesel vm. 1952.

Yrjö Saarenpään Fordson Major Diesel vm. 1952.

Nuijasodan mestauspaikka Isonkyön 1300- kirkon vieressä. 


Jaakko Ilkka monumentti Ilmajoen Jaakko Ilkka kentällä.

Jaakko Ilkan puumerkki.

Saarenpään perhettä. Naapureita mukana.

Saarenpää torppa aikana. Paja- ja puutyöverstas on kuvaajan takana. -Tämä torpan päätalo oli "Ala-Kiikkala -"kappalaispapin torppa." Torpan nimi oli Saarenpää,  kun Kaappo Aittomäki s. 22.4.1788 Jalasjärvi, k. 27.1.1854 Ilmajoki muuttivat vuonna 1815 Saarenpää nimiseen torppaan Justina Yli-Kauppila vihitty 30.12.1812 Ilmajoella, s. 29.5.1781 Ilmajoki, k. 23.10.1854 Ilmajoki.__ -Pariskunta oli Yrjö ja Hilda Saarenpään (isovanhempani) isänisän vanhemmat. Kaapon poika Yrjö Saarenpään isoisä 1821-1894  sai jo nimensä torpan mukaan. Minun isovanhempani Yrjö ja Hilda rakensivat itselleen makuukamarin torpan jatkoksi, ja paneloivat torpan lautapaneelilla. (alakuva) Juho Johannes Saarenpää s.1854 "mykkäseppä" oli kuuromykkä ja harjoitti sepän ammattia. Juhon mainitaan sairasteen punatautia 1857. Hänen mainitaan sitten pari vuotta myöhemmin palanneen rippikirjojen pariin säännöllisesti ripittäytymään. Juho Johannaksen poika Yrjö Saarenpää oli myös seppä ja puuseppä. Isä ja poika rakensivat työkärryjä torppariaikana. Myöhemmin Yrjö Saarenpää oli maanviljelijä.

Saarenpään talo kun talo on torpasta oma talo,  ja lisää on sitten rakennettu kylkeen pituussuunnassa yhden ikkunan verran. Pariskunnan makuukamarin verran on omaksi lunastettua torpaa jatkettu. Ulkovuoraus tehty.

Yrjö ja Hilda Saarenpään perhekuvaa. Yrjön äiti Susanna elää vielä. Lapset eivät ole kaikki syntyneet vielä.

Yrjö ja Hilda lapsenlapsen Harri Saarenpään hautajaisissa. Poika menehtyi auto-onnettomuudessa.

Saarenpään talo Saarenpääntiellä Ilmajoella. Yläkerrassa oli yhdeksälle lapselle omat kesähuoneet.
Lisäksi oli tyttärien friioohuone. Iso tupa, ja kolme huonetta, ja kaksi eteistä alakerrassa.


Yrjö ja kaveri sota-aikana valittaa tupakkapulaa, kun rakentavat taloa kylällä.


Yrjö puolisoineen on haudattu Yrjön vanhempien kanssa samaan hautaan Ilmajoen kirkolle. (kuva:Jari Laurila:2012)

Jaakko Ilkka oopperassa Ilkan kentälä 1984. Ohjaus Edwin Laine. (Kuva:Jari Laurila:1984)


Jaakko Ilkka oopperassa Ilkan kentälä 1984. Ohjaus Edwin Laine. (Kuva:Jari Laurila:1984)





Yrjö Saarenpään puoliso Hilda Saarenpää. Minun isoäiti;

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti