Voiko uskonto kerätä viihteellä rahaa?

Ovatko rahankeräykset viihteen keinoilla sopivia hengellisessä työssä;


Onko uskonnollisen tai hengellisen etiikan kannalta oikein tehdä viihdettä ihmisten huvittelunhaluihin ja kerätä viihteellä rahaa?

Efesolaiset olivat päässeet totuuden tuntemiseen kun apostoli Paavali kertoi erilaisista “opintuulista ja arpapeleistä” joiden heiteltävinä he eivät enää olleet; Ef 4:15-16; Ilmeisesti asiaan liittyi arpapelejä joita Paavali ei tahtonut suositella "erilaisten opintuulien" vuoksi ja onnenpelien pelaamiseen. Ihminen ei voi olla "pelinappulana."

Arpominen on ollut yksi tapa ratkaista asioita. Arpaa heitettiin pyhäkkösalissa esimerkiksi pappien palvelusvuoroista. Alkuseurakunta valitsi arvalla apostolin; Apt 1:26. 
“Uurim ja tummim” olivat arvontavälineet jotka kuuluivat papin pukuun kiinnitettyinä; 4 Moos 27:21.

Myyjäiset ovat suosittuja uskovaisten tarkoituksien varojen keräyksissä. Myyjäisissä myydään tarpeellisia talkootyönä valmistettuja hyväntekeväisyyden vuoksi lähimmäisten hyväksi. Myyjäisissä ei voi olla maallisiin epäsopiviin haluihin liittyvää myytävää. Myyjäisissä on tavallisesti ruokaa, kodin tavararoita ja vaatteita. Varat on käytetty puutteenalaisten auttamiseen ja evankeliumin asioiden hyväksi. Myyjäisissä on saatu kontaktia samalla evankeliumin asioihin. 
Sapattisin kaupanteko ei ole sopivaa; Jes 58:13-14, Neh 10:32; mutta evankeliumin tarkoituksissa lähimmäisten hyväksi Jumalan kunniaksi hengellistä kirjallisuuttakin myydään.

Hengellisen arvon varojen keräyksissä on oltava vaikutin auttaa lähimmäisiä ilman että saisi vastinetta itselleen itsekkäitä pyrkimyksiä varten. Auttamisen halu ja evankeliumin Jumalan palvelu on oikea kristillinen vaikutin. Itsekästä nautinnon halua ei voida edistää kristillisissä varojen hankinnoissa.

Kristitty antaa uhrilahjoja samassa suhteessa kuin on saanut itse nauttia evankelimin etuoikeuksista; “Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan. Jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan;” Luuk 12:48. “Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa;” Matt 10:8. Herran työssä tarvitaan jatkuvasti varoja mutta varoja ei voi kerätä voitonhaluisena voitontavoittelun vaikuttimissa. Lähimmäisten hyväksi ja evankeliumin palvelemisen hyvissä Jumalan kunnian vaikuttimissa ovat sopivat arvot hengellisissä varojen hankinnoissa. (Joh 5:17, 9:4) 
Hebr 13:16; "Älkää unohtako tehdä hyvää ja antaa omastanne sillä sellaiset uhrit ovat Jumalalle mieleen." 2 Kor 8:7-9, 9:1-2.

Jeesus kaatoi rahanvaihtajien pöydät voitonhimoisen ja ahneen kiskonnan vuoksi; Luuk 16:14. (1 Tim 3:3, 2 Tim 3:2) Jeesus ei vihastunut siksi että myyminen olisi ollut täysin sopimatonta; Mark 11:15-17, Joh 2:14-16, Matt 21:12-13; Jeesus vihastui voitontavoitteluun ja ahneuteen.  (3 Moos 5:7, Luuk 2:24) Kyyhkynen oli köyhien polttouhriksi kelpaava halpa uhrieläin. Uhrilahjoja myytiin mutta käytössä oli temppelin oma sekeliraha. Tuskin oli lupaa jättää köyhiä ilman uhrikyyhkysiä jos köyhillä ei ollut rahaa eikä köyhä ei voinut itse pyydystää kyyhkyjä. Ahneet rahanvaihtajat ja kauppiaat eivät säälineet köyhiä.
Rahanvaihtajat kävivät ahneiksi ja valuuttakurssit nousivat huimiksi. Nämä rahanvaihtajat olivat turisteja varten. Palestiinan ulkopuolella asuvia pyhiinvaeltajia tuli vuosittain pyhäkön juhlille. Rahanvaihtajat olivat temppelialueella esipihassa. Jeesus oli pahoillaan heidän ahneesta menettelystään valuuttakursseilla voitonkiskomisessa. Jeesus tuomitsi menettelyn pyhän häpäisynä; Mark 11:15-17.

Vanhan Testamentin aikana jos pyhäkön juhlille oli pitkä matka oli oikeus myydä omien kymmenyksien tuotteet ja perille tultua ostaa tilalle sopiva määrä Herralle uhrattavaksi; 
5 Moos 14:24-26. Uhrituotteiden kauppa ei ollut sopimatonta.

Omat ansiotyöt ovat evankeliumin rahoituksien lähteinä; 
“-Tehkööt työtä, ja ansaitkoot rehellisesti toimeentulonsa, niin että voi myös antaa tarpeessa olevalle;” Ef 4:28. (Apt 20:35, 1 Kor 16:2) 1 Tim 6:17-19; "Varoita niitä jotka tässä maailmassa ovat rikkaita etteivät he ylpeilisi ja panisi toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan joka antaa kaikkea runsain mitoin nautittavaksemme. Kehota heitä tekemään hyvää keräämään rikkaudekseen hyviä tekoja ja jakamaan anteliaasti omastaan muille. Näin he kokoavat itselleen aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuttaan varten niin että voittavat omakseen todellisen elämän" 
(Snl 11:25, 12:11, 13:4, 14:23, 20:4, 24:30-31, 28:19)  

Mal 3:10; "Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammiooni että temppelissäni olisi ruokaa. Koetelkaa minua tällä tavalla sanoo Herra Sebaot. Silloin saatte nähdä että minä avaan taivaan ikkunat ja vuodatan teille sateen runsaan siunauksen." 

“Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa;” 2 Kor 9:7.

Rakkaus on kaiken elämän perusta. "Joka ei rakasta ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa sillä Jumala on rakkaus;" 1 Joh 4:8.



Jari Laurila
5.4.2025

 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoinnit tänne

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)