Taivaallinen oikeudenkäynti.





Raamatun tutkimus on osoittanut että Dan 7 luku kuvaa taivaallista oikeudenkäyntiä ennen Jeesuksen toista tulemista. Danielin näky maailman pelastushistoriasta on pitkältä aikajaksolta. Kirjat avataan; >>>Ilm 20:12, 15. "Taivaan kirjat" ovat tosiasia.

Tämän oikeudenkäynnin kohteina ovat Jumalan pyhät ja "pieni sarvi." Tuomio alkaa Jumalan huoneesta, eli niistä jotka tunnustautuvat kristityiksi. (1 Piet 4:17) 

Pieni sarvi on Danielin näkemän vertauskuvallisen 10- sarvisen pedon sarvien välistä puhjennut uusi sarvi. Tämä sarvi vastustaa Jumalan arvovaltaa, ja vainoaa Jumalan uskollisia. (Dan 7:7-8, 23-25) Tämä tuomio alkoi 1844. Tarkka vuosiluku perustuu Raamatun profetiaan 2300 illasta ja aamusta. (Yksi profeetallinen päivä Raamatussa on aina yksi vuosi käytännössä) 
(Dan 8:13-14) Tämä aikaprofetia, kuten muutkin laskettavissa aikaprofetiat, on pakko tulkita juuri niin kuin sen laskeminen on ilmoitettu Raamatussa. Sitä ei voida sijoittaa mielivaltaisesti eri aikakausiin. (Dan 12:10) 

Profetiaa Jumalaa vastustavasta "pienestä sarvesta" -vallasta ei voida kuitenkaan tarkasti ajassa laskea ja ajoittaa. Pienen sarven vallan ymmärretään tarkoittavan keskiaikaa. (Matt 24:15-20)

Jumala on aina tutkinut ihmistä oikeudenkäynnin tapaan; VT:ssä; 1 Moos 3:9-13, 14-19, 1 Moos 4:9,12, 2 Piet 2:6, Juud 7, 1 Moos 18 ja 19 luvut, Jes 5:1-7, 43:8-13, 22-28.
Näissä oikeudenkäynneissä on aina oikeudenkäynnin järjestys; -synti, tutkinta ja tuomio. UT:n puolella; Matt 22:1-14, Joh 5:28-29, Ilm 20:4-6.

> Joh. 3:18

Ilmestyskirjan 20 luku opettaa että on kaksi ylösnousemusta. Näiden ylösnousemuksien välillä on kulunut aikaa 1000 vuotta. Tutkinta ja tuomio on tietysti tapahtunut ennen ylösnousemusta. Armonaikaa ihmisellä on vain ihmisen elämän pituus.  Herran saapuessa pyhät temmataan Herraa vastaan. He saavat ylösnousemusruumiin, ja heidät tietenkin havaittu pyhiksi jo aikaisemmin. (1 Tess 4:17) Ilm 14 luvun 3 enkelin sanomat (6-13) antavat ymmärtää, että ensimmäisen enkelin sanoma julistaa tuomion alkamista. Sen jälkeen vasta seuraa sadonkorjuu. (14-20)

Dan 7 luvun tuomio;
Danielin näyssä on pääosa neljännessä pedossa jolla on 10 sarvea, ja yksi pieni sarvi puhkeaa vielä. Tämä sarvi nousee Korkeimman pyhiä vastaan. 9-14 jakeissa Daniel näkee välillä taivaallista oikeudenkäyntiä, vaikka pienen sarven vaikutus maan päällä jatkuu edelleen. Oikeudenkäyntiä erityisesti kuvaavat 7 luvun jakeet; 9,14,21-22,26. Pieni sarvi on toiminnassa oikeudenkäynnin aikana maan päällä. Tässä on kysymys valmistelevasta oikeudenkäynnistä, joka on eri asia kuin Ilm 20 luvun tuomiotapahtumat.
"Pieni sarvi" on valta joka on vastakohtana Jumalan Pyhille. (Ilm 12:17, 14:12)

Tuomiopäätökset tehdään elämän kirjan perusteella; >>> Ps 69:29, 2 Moos 32:32-33, Ps 56:9, Jes 65:6-7, Fil 4:3, Ilm 3:5, 20:12, 21:27, Luuk 10:20, Dan 12:1, Mal 3:16, Neh 13:14, Saar 12:13-14, Matt 12:36-37, 1 Kor 4:5.
Jeesus Kristus on asianajajamme Jumalan edessä. (1 Joh 2:1, Hebr 9:24, 7:25, Jes 43:25, Ilm 3:5, Matt 10:32-33)

Hebr 8 ja 9 luvut kertovat Jeesuksen ylimmäispapillisesta tehtävästä taivaallisessa pyhäkössä. Kuolleet eivät tiedä mitään. (Saar 9:5-6, 9-10, Ps 146:4, Ps 115:17)
Maailmaan ja kristinuskoon on tullut erilaisia sielun vaellusta opettavia oppeja. Nämä ovat spiritismin ja kreikkalaisen filosofian kautta pesiytyneet kristinuskoonkin, ja ihmisen mieliin. Siksi tämä selvä Raamatun opetus "tutkivasta tuomiosta" on monille niin vaikea ymmärrettävä. "Ikiaikainen saapui, ja Korkeimman pyhät saivat oikeutensa, ja tuli hetki jolloin pyhät ottivat haltuunsa vallan." (Dan 7:22) Kun oikeus on saatu, on tietenkin käyty oikeutta ensin.

Ylipappi enkeleineen on oikeassa taivaan pyhäkössä. Ensimmäinen pyhäkkö rakennettiin maan päälle taivaallisen esikuvan mukaan. Kun pyhäkköpalvelus lakkasi ristillä, Aaronin jälkeläisten jälkeen ylipappi on Jeesus Kritus. Enkelit toimivat Kristuksen ja uskovien palvelijoina ja välittäjinä. >>> Hebr 1:14.

On selvää että jollakin perusteella kuolleet herätetään ensimmäisessä tai toisessa ylösnöusemuksessa.
On oltava joku peruste. Arpapeliä se ei voi olla. Kerran uskoontullut voi langeta kokonaan poiskin Herrasta.
Jossakin on oltava ymmärrystä ja tietoa siis missä tilassa ihminen on armonaikansa päättänyt !
Onko hän pyhittynyt Jumalan palvelija Kristuksessa, (Hebr 12:14) vai katumaton ja kääntymätön armonaikansa päättyessä ?

Jumala on oikeudenmukainen tuomari joka lopettaa pahuuden määrätyllä hetkellä.
Kun saatana ja muutkin langenneet enkelit tuhotaan, ei ole enää mitään mikä eksyttäisi syntiin.
Siihen loppuu pahuus.

Jumala on perustanut kaiken olevaisen mikä kosmoksessa ja universumissa on vapaan rakkauden valintaan. Ihmisellä on valinnan vapaus. Tuomion hetkellä ihminen ja koko universumin langenneet enkelitkin joutuvat myöntämään että valinta oli oma. Jumala ei voinut pakottaa koska rakkaus ei ole rakkautta jos se ei ole vapaaehtoista. Rakkaudessaan Jumala kutsui ihmistä moneen kertaan rakkauden periaatteisiin. Jumala ei ole voinut pelotella ikuisella piinalla, koska Jumala on rakkaus. Pakkovalta ei voisi herättää rakkautta. Pakko synnyttää aina vastusta ja vihaa.

"Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."
Room 6:23.




Jari Laurila
http://jarinhotelli.blogspot.com
18.10.2011

Lisää aiheen läheltä:  http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/14



- Kuortaneen kirkko.(Kuva:Jari Laurila:2012)