.
Maailmassa on monia erilaisia oppeja mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa. Mitä sanoo Raamattu?
Raamattu puhuu kuolemasta väliaikaisena unen kaltaisena ja tiedottomana tilana.
Kuolemasta sanottiin usein "lepoon isiensä luo;" 1 Kun 2:10, 11:43, 14:20,31, 15:8, 2 Aikak 21:1.
Vanhassa testamentissa jo kuolemasta puhuttiin unena. Job kuvasi kuolemaa uneksi (Job 14:10-12.
Daavid puhui nukkumisesta (Ps 13:4) sekä myöskin Jeremia ja erityisellä tavalla unena Daniel (Jer 51:39,57.
Dan 12:2 kuvaa ylösnousemuksia (Ilm 20:5-6, 11-15, Joh 5:29) "Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset ikuiseen elämään, toiset häpeään ja ikuiseen kauhuun."
Unesta herätään ylösnousemukseen. (Joh 5:28-29, 1 Kor 15:51-53)
Jokainen jumalatonkin herää tuomion ylösnousemukseen kuollakseen uudelleen lopullisesti kuultuaan että on itse valinnut osansa torjuessaan aina Jumalan puhuttelun.
Uudessa testamentissa Jeesus puhui kuolleista "nukkumisena." (Matt 9:24, Mark 5:39, Joh 11:11-14) Kun Jeesus kuoli, nousi poisnukkuneiden pyhien ruumiita ylös. (Matt 27:52) Stefanos nukkui pois. (Apt 7:60) Myös Paavali ja Pietari nimittivät kuolemaa nukkumiseksi. (1 Tess 4:13-17, 2 Piet 3:4)
Saar 9:5-6 opettaa; - Kuolleet eivät tiedä mitään, ettei tuonelassa ole tekoja, ajatuksia, tietoa, eikä viisautta. Kuolleiden rakkaus, viha ja kiihkonsa on mennyt eikä heillä enää koskaan ole osaa mitä tapahtuu auringon alla. (9-10) Hankkeet raukeavat kuolemassa kaikki. (Ps 146:4) "Kuolleet eivät ylistä Herraa!" (Ps 115:17)
Apostoli Paavali vahvisti että kuolema on synnin palkka. Miten sielut voisivat olla tietoisessa tilassa, tai loputtomiin helvetin tuskissa? (Room 6:23) Elämä on vain niillä, joilla on Jeesus. (1 Joh 5:11-12)
Maailmassa on monia erilaisia oppeja mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa. Mitä sanoo Raamattu?
Raamattu puhuu kuolemasta väliaikaisena unen kaltaisena ja tiedottomana tilana.
Kuolemasta sanottiin usein "lepoon isiensä luo;" 1 Kun 2:10, 11:43, 14:20,31, 15:8, 2 Aikak 21:1.
Vanhassa testamentissa jo kuolemasta puhuttiin unena. Job kuvasi kuolemaa uneksi (Job 14:10-12.
Daavid puhui nukkumisesta (Ps 13:4) sekä myöskin Jeremia ja erityisellä tavalla unena Daniel (Jer 51:39,57.
Dan 12:2 kuvaa ylösnousemuksia (Ilm 20:5-6, 11-15, Joh 5:29) "Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset ikuiseen elämään, toiset häpeään ja ikuiseen kauhuun."
Unesta herätään ylösnousemukseen. (Joh 5:28-29, 1 Kor 15:51-53)
Jokainen jumalatonkin herää tuomion ylösnousemukseen kuollakseen uudelleen lopullisesti kuultuaan että on itse valinnut osansa torjuessaan aina Jumalan puhuttelun.
Uudessa testamentissa Jeesus puhui kuolleista "nukkumisena." (Matt 9:24, Mark 5:39, Joh 11:11-14) Kun Jeesus kuoli, nousi poisnukkuneiden pyhien ruumiita ylös. (Matt 27:52) Stefanos nukkui pois. (Apt 7:60) Myös Paavali ja Pietari nimittivät kuolemaa nukkumiseksi. (1 Tess 4:13-17, 2 Piet 3:4)
Saar 9:5-6 opettaa; - Kuolleet eivät tiedä mitään, ettei tuonelassa ole tekoja, ajatuksia, tietoa, eikä viisautta. Kuolleiden rakkaus, viha ja kiihkonsa on mennyt eikä heillä enää koskaan ole osaa mitä tapahtuu auringon alla. (9-10) Hankkeet raukeavat kuolemassa kaikki. (Ps 146:4) "Kuolleet eivät ylistä Herraa!" (Ps 115:17)
Apostoli Paavali vahvisti että kuolema on synnin palkka. Miten sielut voisivat olla tietoisessa tilassa, tai loputtomiin helvetin tuskissa? (Room 6:23) Elämä on vain niillä, joilla on Jeesus. (1 Joh 5:11-12)
Ilm 20 luvusta selviää kaksi kuolleiden ylösnousemusta. Ensimmäinen kuolleista herättäminen on Jumalan pyhien elämän ylösnousemus. Toinen kuolleista herättäminen on tuomion ylösnousemus jossa jumalattomat saavat palkkansa.
Kreikkalainen filosofia ja spiritismi ovat tuoneet erilaisia sielun kuolemattomuusteorioita jotka ovat pesiytyneet kristinuskoonkin. Ainoa "välitila" Raamatun mukaan on kuoleman tiedoton uni. Kuoleman unta pitää verrata Raamatun opetukseen kuolleiden herättämisestä. Kuolleita ei herätetä tietoisesta "välitilasta" vaan kuoleman tiedottomasta unesta.
Jos uskoisimme teoriat että ihminen olisi jossakin tietoisessa välitilassa kuolemansa jälkeen tai ihminen menisi suoraan kuolemassa rangaistukseen tai ikuiseen elämään olisi Raamatun opetus ylösnousemuksesta turha ja vailla pohjaa. Viimeistä tuomiotakaan ei tarvittaisi, jos tuomio olisi toimeenpantu heti ihmisen kuoltua; Ilm 20.
Raamattu ei esitä kuolemattomuutta sellaisena ominaisuutena jonka ihminen omistaisi luonnostaan. Raamatussa esiintyy termejä joita on käännetty "henki" tai "sielu" mutta ainuttakaan kertaa näiden termien yhteydessä ei esiinny käsitettä "kuolematon" tai "kuolemattomuus."
Paholainen on alusta asti valehdellut ihmistä kuolemattomaksi;
1 Moos 3:3-5, Joh 8:44.
Miksi Jeesuksen pitäisi tulla takaisin, Ilm 1:7, 22:12 jos kuolleet olisivat jo taivaassa tai helvetissä?
"Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen;"
Joh.5:28-29.
Kreikkalainen filosofia ja spiritismi ovat tuoneet erilaisia sielun kuolemattomuusteorioita jotka ovat pesiytyneet kristinuskoonkin. Ainoa "välitila" Raamatun mukaan on kuoleman tiedoton uni. Kuoleman unta pitää verrata Raamatun opetukseen kuolleiden herättämisestä. Kuolleita ei herätetä tietoisesta "välitilasta" vaan kuoleman tiedottomasta unesta.
Jos uskoisimme teoriat että ihminen olisi jossakin tietoisessa välitilassa kuolemansa jälkeen tai ihminen menisi suoraan kuolemassa rangaistukseen tai ikuiseen elämään olisi Raamatun opetus ylösnousemuksesta turha ja vailla pohjaa. Viimeistä tuomiotakaan ei tarvittaisi, jos tuomio olisi toimeenpantu heti ihmisen kuoltua; Ilm 20.
Raamattu ei esitä kuolemattomuutta sellaisena ominaisuutena jonka ihminen omistaisi luonnostaan. Raamatussa esiintyy termejä joita on käännetty "henki" tai "sielu" mutta ainuttakaan kertaa näiden termien yhteydessä ei esiinny käsitettä "kuolematon" tai "kuolemattomuus."
Paholainen on alusta asti valehdellut ihmistä kuolemattomaksi;
1 Moos 3:3-5, Joh 8:44.
Miksi Jeesuksen pitäisi tulla takaisin, Ilm 1:7, 22:12 jos kuolleet olisivat jo taivaassa tai helvetissä?
"Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen;"
Joh.5:28-29.
Jumalan omat saavat ikuisen elämän.
Jari Laurila
http://jarinhotelli.blogspot.com
11.8.2011
Lisää aiheen läheltä: http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/14
- Kuortaneen kirkolla.
(Kuvat:Jari Laurila:2012)
"Sielu" sanan merkitys;
Jos hakee ihan asiallista tietoa sanasta sielu, niin lähtökohta on VTn sana נפש [nephesh], joka löytyy Raamatusta 755 kertaa. Näistä septuaginta kääntää noin 600 kertaa sanalla ψuχη [psyche], joka jo osoittaa, etteivät kääntäjät pitäneet näitä kahta sanaa täysin toisiaan vastaavana. Kielitieteellinen tutkimus on tullut siihen tulokseen, että pohjimmiltaan sana nephesh vastaa huonosti kreikan yleiskielen sanaa psyche.
>Sanan nephes primäärimerkitys on koko ihminen, persoona. Kun ruumiiseen puhalletaan elämän henki tuloksena on nephes (1M 2.7) ja luonnollinen merkitys tässä on ihminen. Esimerkkejä löytyy satoja ja se, mikä näille teksteille on tyypillistä on, ettei niissä ole viitettäkään siitä, että nephes olisi jonkunlainen henkiolento ihmisen sisällä. Monessa tekstissä nephes käännetään parhaiten persoonapronominilla "hän" tai "minä." Esimerkiksi, kun Abraham neuvoo Saaraa sanomaan, että hän on Abrahamin sisar, perusteluna on se, että "minun nephesilleni" kävisi hyvin = minulle kävisi hyvin. Ihmisellä ei siis ole sielua vaan hän on sielu. On 44 esimerkkiä, jossa ihmisryhmiä luetellaan. Niin ja niin monta miestä ja naista ja lasta ja sitten todetaan tämän olevan niin ja niin monta nephesiä, siis ihmistä. Tämä on sanan yleisin käyttö VTssä.
>Sanan taustamerkitys on konkreettinen ruumiinosa, kurkku, kaula tai niska. Tästäkin on esimerkkejä Raamatussa. Jes 5.14 tuonela avaa ammolleen nephesinsä (kurkkunsa!) ja suunsa mittaamattoman auki. Jälleen löytyisi useita tekstejä. Niska tai kaula löytyy vaikkapa Ps. 105.18, jossa Joosef kantaa rautarengasta kaulassaan. Usein jano, vesi ja nephesh (kurkku) ovat yhdessä (Sananl 25.25)
>Tästä päästään seuraavaan nephes sanan piirteeseen. Nephes haluaa ja tarvitsee. Se ei tarvitse vain juomaa ja ruokaa vaan kaikkea muutakin ajallista ja näin nephes kuvaa tarvitsevaa ihmistä. Jumala on se, joka voi ihmisen tarpeet (varsinkin oleelliset tarpeet) täyttää. Sananl 23.2 kehottaa panemaan veitsen kurkulle ja olemaan nepheksensä herra, minkä voisi aivan oikein kääntää kahdella tavalla: olla oman itsensä herra tai (paremmin?) olla halunsa herra.
>Jumalasta sanaa nephes käytetäänkin vain tässä merkityksessä. Jumalan tunteet, hänen kaipauksensa auttaa ihmistä heräävät ja puhutaan Jahven nepheksestä (ehkä parikymmentä tekstiä). Pääosin sana nephes on kuitenkin antropologinen, ihmistä koskeva termi.
>Sanalla on myös edelliseen liittyvä merkitys "mieli." Esimerkiksi 2M 23.9 sanoo, ettei muukalaista saa sortaa, koska sinä tunnet muukalaisen nepheksen. Voisi olla muukalaisen ajattelutavan, mielen tai, mikä ei olisi kovin sujuvaa, muukalaisen tarpeet.
>Sana voi tarkoittaa myös elämää. Jälleen monia esimerkkejä, mutta yksi harvoista eläimen nephestä koskevista teksteistä on Sanal 19.8, jossa lintu rientää ansaan, eikä tiedä, että sen nephes on vaarassa. Nephes on sujuvinta tässä kääntää sanalla elämä.
(Kai.Arasola:Suomi24.fi/adventismi:2014)
Jari Laurila
http://jarinhotelli.blogspot.com
11.8.2011
Lisää aiheen läheltä: http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/14
(Kuvat:Jari Laurila:2012)
"Sielu" sanan merkitys;
Jos hakee ihan asiallista tietoa sanasta sielu, niin lähtökohta on VTn sana נפש [nephesh], joka löytyy Raamatusta 755 kertaa. Näistä septuaginta kääntää noin 600 kertaa sanalla ψuχη [psyche], joka jo osoittaa, etteivät kääntäjät pitäneet näitä kahta sanaa täysin toisiaan vastaavana. Kielitieteellinen tutkimus on tullut siihen tulokseen, että pohjimmiltaan sana nephesh vastaa huonosti kreikan yleiskielen sanaa psyche.
>Sanan nephes primäärimerkitys on koko ihminen, persoona. Kun ruumiiseen puhalletaan elämän henki tuloksena on nephes (1M 2.7) ja luonnollinen merkitys tässä on ihminen. Esimerkkejä löytyy satoja ja se, mikä näille teksteille on tyypillistä on, ettei niissä ole viitettäkään siitä, että nephes olisi jonkunlainen henkiolento ihmisen sisällä. Monessa tekstissä nephes käännetään parhaiten persoonapronominilla "hän" tai "minä." Esimerkiksi, kun Abraham neuvoo Saaraa sanomaan, että hän on Abrahamin sisar, perusteluna on se, että "minun nephesilleni" kävisi hyvin = minulle kävisi hyvin. Ihmisellä ei siis ole sielua vaan hän on sielu. On 44 esimerkkiä, jossa ihmisryhmiä luetellaan. Niin ja niin monta miestä ja naista ja lasta ja sitten todetaan tämän olevan niin ja niin monta nephesiä, siis ihmistä. Tämä on sanan yleisin käyttö VTssä.
>Sanan taustamerkitys on konkreettinen ruumiinosa, kurkku, kaula tai niska. Tästäkin on esimerkkejä Raamatussa. Jes 5.14 tuonela avaa ammolleen nephesinsä (kurkkunsa!) ja suunsa mittaamattoman auki. Jälleen löytyisi useita tekstejä. Niska tai kaula löytyy vaikkapa Ps. 105.18, jossa Joosef kantaa rautarengasta kaulassaan. Usein jano, vesi ja nephesh (kurkku) ovat yhdessä (Sananl 25.25)
>Tästä päästään seuraavaan nephes sanan piirteeseen. Nephes haluaa ja tarvitsee. Se ei tarvitse vain juomaa ja ruokaa vaan kaikkea muutakin ajallista ja näin nephes kuvaa tarvitsevaa ihmistä. Jumala on se, joka voi ihmisen tarpeet (varsinkin oleelliset tarpeet) täyttää. Sananl 23.2 kehottaa panemaan veitsen kurkulle ja olemaan nepheksensä herra, minkä voisi aivan oikein kääntää kahdella tavalla: olla oman itsensä herra tai (paremmin?) olla halunsa herra.
>Jumalasta sanaa nephes käytetäänkin vain tässä merkityksessä. Jumalan tunteet, hänen kaipauksensa auttaa ihmistä heräävät ja puhutaan Jahven nepheksestä (ehkä parikymmentä tekstiä). Pääosin sana nephes on kuitenkin antropologinen, ihmistä koskeva termi.
>Sanalla on myös edelliseen liittyvä merkitys "mieli." Esimerkiksi 2M 23.9 sanoo, ettei muukalaista saa sortaa, koska sinä tunnet muukalaisen nepheksen. Voisi olla muukalaisen ajattelutavan, mielen tai, mikä ei olisi kovin sujuvaa, muukalaisen tarpeet.
>Sana voi tarkoittaa myös elämää. Jälleen monia esimerkkejä, mutta yksi harvoista eläimen nephestä koskevista teksteistä on Sanal 19.8, jossa lintu rientää ansaan, eikä tiedä, että sen nephes on vaarassa. Nephes on sujuvinta tässä kääntää sanalla elämä.
(Kai.Arasola:Suomi24.fi/adventismi:2014)
