Onko kuoleman jälkeiselle pelastautumisen mahdollisuudelle ja kiirastulen tai -piinan opeille raamatullisia perusteita?


Tuonpuoleinen on aina kiehtonut ihmistä.


Monenlaisia teorioita on ollut mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen?



On väitetty että ihminen kuolemansa jälkeen kävisi läpi jonkinlaisen puhdistusprosessin ?
On väitetty että ihminen olisi luonnostaan kuolematon ?
On uskottu että ihminen olisi taivaassa heti kuoltuaan ?
On opetettu että ihminen olisi "välitilassa" kuoleman jälkeen ennen "helvettiä" tai taivasta ?
On opetettu ja uskottu että Jeesus noutaa omansa ?
On uskottu että sielu on kuolematon ?
On uskottu että helvetin rangaistun ja piina jatkuu halki loputtomien ikuisuuksien ?
On uskottu ettei Jeesus pelasta ketään eikä kuoleman jälkeiseen elämään ole mahdollisuuksia?

Syntiinlankeemuksen vuoksi ihminen menetti oikeuden elämään. (1 Moos 2:17, luku 3)

Raamattu kertoo kuoleman jälkeisestä. Raamatun jakeita on usein kuitenkin irroitettu asiayhteydestään ja tulkittu sitten irti siitä mihin asia kuuluu monin tavoin oman tarpeen mukaan.
Raamatun kysymyksissä pitää aina huomioida mitä koko Raamattu asiasta opettaa ja perustaa vastaus asiakokonaisuuden tutkimiseen.

Raamatun totuuden kieltäminen on toisinaan ollut se vaikutin miksi on haluttu uskotella ihmiselle että ihmisillä olisi uusi mahdollisuus kuoleman jälkeiselle syntien katumukselle ja päätöksestä Jumalan puolelle. Spiritistiset tavat ja muinainen kreikkalainen filosofia on ollut toiminnassa ihmisjärjen mukaisiin pyrkimyksiin selittää kuoleman jälkeistä tilaa.

Raamattu kuitenkin opettaa ettei ihminen ole tietoisessa tilassa kuoleman jälkeen.

- "Hänen henkensä lähtee, hän tulee jälleen maaksi, ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat;"  Ps 146:4.

- "Kuolleet eivät tiedä mitään" "-hänen rakkautensa, kiihkonsa ja vihansa on mennyt;" Saarn 9:5-6,10.

- "Ei kuolema sinua kiitä eikä tuonela Sinua ylistä. Ne jotka tuonelaan joutuvat eivät voi turvautua uskollisuuteesi." Elävät, elävät Sinua ylistävät;" Jes 38:18-19.

- "Kuoltuaan ei kukaan Sinua ylistä, ei kukaan kiitä Sinua tuonelassa;" Ps 6:6.

- "Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei yksikään joka on hiljaisuuteen laskeutunut;"  Ps 115:17.
 
>>> Em. jakeiden tulkinnassa on noudatettava armon ajan ehtoja että vanhurskaat perivät maan ja vanhurskaita sekä jumalattomia on lähestytty tässä ajassa. Raamatun koko ilmoitus kertoo jumalattomien saavan rangaistuksensa. Vanhurskaille on Raamatussa lupaukset palkasta eikä Raamattu kerro sanaakaan missään kuoleman jälkeisestä armonajasta missä voisi tulla vanhurskaaksi. <<<

Raamatun opetus ylösnousemuksesta raukeaisi tyhjiin jos kuolleet olisivat tietoisessa tilassa.

- "Jumala herättää kuolleista niin hurskaat kuin jumalattomat. Siksi teen kaikkeni että minulla olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä;" Apt 24:15-16.

- "Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika jolloin kaikki jotka lepäävät haudoissaan kuulevat Hänen äänensä. He nousevat haudoistaan -hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnusemukseen;" Joh 5:28-29.

- "Muut kuolleet eivät heränneet eloon ennen kuin tuhat vuotta oli täyttynyt. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus;"  Ilm 20:5-6.

- "Jokaisen osana on kerran kuolla ja sitten joutua tuomiolle;" Hepr 9:27.

>>>>>>>>>>>> Koko Ilm 20 luku on selvää kirjoitusta kuoleman jälkeisestä niin ettei siinä ole vaikeita vertauskuvallisia ilmaisuja.
Luvussa kerrotaan että on kaksi ylösnousemusta. On vanhurskaiden ylösnousemus; 20:5-6; 
on palkka Jumalalle uskollisille. 
Tuomion ylösnousemus; Ilm 20:11-15; jossa ihminen myöntää itse että on tehnyt omat ratkaisunsa elämänsä aikana. Jumala ei kosta mitään vaan on armahtavainen ja kunnioittaa ihmisen armonajassa tehtyä ratkaisua jossa ihminen on päättänyt olla tekemättä ratkaisuaan Jumalan armon puolelle.  (20:12-15)
Ihmisen ylösnousemuksen olevaisuus loppuu. Ihmistä ei enää ja lopullisesti ole missään muodossa, sillä tuomion ylösnousemus -toinen ylösnousemus ei ole ylösnousemus ikuiseen elämään.

Kreikkalainen filosofia on vaikuttanut Raamatun kääntäjien tulkintaan Ilm 20:10 "ikuisesti"
sanan merkityksen tulkitsemisessa;
- Kreikan kielen "aionas toi aionon" jonka merkitys on suomennettuna aikautta tarkoittava. "Aion, aionios" on merkitykseltään tavallisesti "ikää aikakautta, aikaa jonka jokin asia tai esine on voimassa tai jokin olevainen elää" tarkoittava.

Ihminen kuolemansa jälkeen on haudassa. Hauta ei ole elävien valtakunta. Ruumis maatuu tai poltetaan kramatoriossa ruumiilta kun Jumalan antama elämän henki on poissa ja palannut antajalleen. Jumala on Raamatussa luvannut ainoaksi iankaikkiseksi elämäksi sen elämän minkä vanhurskas voi saada lahjaksi Kristuksessa uskossa. 

Paholaisella ei ole elämän avaimia. Siksi ei voi ylistää elämää helvetissä. Jumala on rakkaus. 
"Joka ei rakasta ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa;" 1 Joh 4:8.
Helvetin tuli tarkoittaa tuhoa -toista ja lopullista kuolemaa. 
Helvetti ei tarkoita toista elämää. Kaikki helvettiin heitetty tuhoutuu. (Mal 3:19, Ilm 20:14-15) Kaikenlaisten koko Universumin ja Kosmoksen helvettiin heitettyjen olevaisten kaikki olemassa olo päättyy.

Parannuksentekoon annettu armonaika on tässä ajassa. Raamattu ei missään puhu pelastuksen mahdollisuudesta ihmisen kuoleman jälkeen.

Jumalan Henki pitkämielisyydessään (2 Piet 3:9) vetoaa ihmiseen syntien katumiseksi, parannukseksi ja syntien anteeksiannon mahdollisuuden vuoksi useasti ihmisen elämän aikana. (5 Moos 30:19-20, Ps 95:6-9, Hepr 3:7-8,15,4:7, 4:2, San 28:14) Kun ihminen ajattelee erilaisia uskon asioita pitäisi tehdä myönteisiä ratkaisuja. Jumala itse on luvannut oman apunsa ja voimansa uuden liiton uskovaisille. (Hebr 8:10, 10:12-18)

"Katukaa siis syntejänne että ne pyyhittäisiin pois;" Apt 3:19.


Jari Laurila
13.12.2014
jarinhotelli.blogspot.com




Lisää aiheen läheltä:  http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/14