Uskovainen ja televisio


Onko television katselu uskovaiselle sopivaa ?


Televisiosta tulee hyvin monenlaista erilaista ohjelmaa.

Televisio tarjoaa monenlaista hyödyllistä ja hyvää, mutta myös sellaisia ohjelmia joita on syytä moraalin kannalta miettiä onko ohjelma hyveellistä. Ulkokultaiseen sopivuuteen puettu saippuasarjaviihde voi olla hyvin petollista sillä se pukee hyväksyttyyn muotoon moraalisesti sopivuuden rajoilla olevia asioita. Vanhempien laiminlyödessä lasten kasvatuksen lapsi voi samaistaa arvomaailmansa televisiosta.

”Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa.”  (Tiit 2:11-12)

”Ihminen on sitä mitä syö” sanotaan.  –Silmilläänkin!
Ne filmikuvat, lehdet ja kirjat mitä ihminen lukee muuttavat ja muokkaavat ihmisen arvomaailmaa ja haluja. Valinnat ovat tärkeä asia. Aikuisen ihmisen pitää itsestään huolehtia. Lapsistaan tietenkin että heistä kasvaisi tunne-elämältään ja arvoiltaan tasapainoisia aikuisia ihmisiä. Voidaan todeta epäsosiaalisen käyttäytymisen ja huonon viihteen välinen yhteys. Vähitellen ”aikuisviihteen” sensaatiomaisuuden rajat ovat murtuneet. Ohjelman ovat muuttuneet yhä ”jännittävimmiksi, järkyttävimmiksi, seksipitoisemmiksi ja raaemmaksi” että ne vetäisivät katsojamääriä. (2 Tim 3:1-9, Ps 101:3) Jumalan tahdon vastaisia asioita esitetään hyväksyttävinä, normaaleina ja trendikkäinä lifestyle ihanteina.

”Voi niitä jotka sanovat pahaa hyväksi ja hyvää pahaksi! Pimeyden he vääntävät valoksi ja valon pimeydeksi, karvaan makeaksi ja makean karvaksi.”  (Jes 5:20)

Suuri osa ohjelmatarjonnasta on Raamatun pyhille Jumalan lain arvoille sopimattomia. Ihminen viihtyy usein television kanssa sellaisten ihmisten seurassa joita ei ystäväpiiriinsä ja kotiinsa kutsuisi.  ”Älkää eksykö, huono seura hyvät tavat turmelee. Tulkaa lopultakin järkiinne, älkää tehkö syntiä!  On näet eräitä jotka eivät Jumalasta mitään tiedä –tämän minä sanon teidän  häpeäksenne”  (1 Kor 15:33-34)

”Niin hän on meille lahjoittanut suuret ja kalliit lupaukset, jotta te niiden avulla pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee ja tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta.”  (2 Piet 2:4)

Tietokoneen, lehtien, kirjojen, radion ja kaikessa muussakin maailman tarjonnassa ihminen tekee omia valintoja. Uskossa uskovalla on Jumalan laki sydämen lihatauluissa ohjaamassa elämän valintoja joka päivä.  > 1 Joh 2:15-17, 5:19, Jaak 1:21-27, 2 Kor 7:1, 1 Tess 4:7.

Uskovaisen hengellisen kristityn on pakko olla maailmassa, mutta hän ei voi olla ”maailmasta.”
Ø  Joh 14:17, 2 Kor 4:4. Jeesus on pelastanut maailmasta: > Joh 15:19, 17:6,11, 15-16, 1 Joh 3:1, 3:13, 4:4, 5:4-5, Joh 16:33, Ef 6:12, 1 Kor 6:2, 11:32.

”Älkää mukautuko tämän maailman menoon vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne niin että osaatte arvioida mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, Hänen mielensä mukaista ja täydellistä.”  (Room 12:2)

Saako uskovainen katsella televisiota?
Kirkko ei voi määrätä ihmisen omaatuntoa vaikka pyrkiikin ohjaamaan oikeaan. Valintojen teko jää aina ihmiselle itselleen. Monet tekniikan asiat tuovat ihmisen elämään helpotusta ja iloa. Mikään laite ei ole sinänsä syntiä. Riippuu siitä mitä nappuloita teknillisistä laitteista painelee. Valinnat jäävät ihmiselle itselleen.

Televisiossa esitetään paljon hyödyllistä ohjelmaa.  Ihminen hengellisessä kristillisessä uskossa  elää Jumalan Hengen johtamana ja kykenee ratkaisemaan itse ohjelmavalinnat ilman vaikeuksia.

”Hän joka todistaa tämän sanoo: Tämä on tosi, minä tulen pian. Aamen. Tule , Herra Jeesus! Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa.”  (Ilm 22:20-21)


Jari Laurila
29.1.2013










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti