Avioliitto ja uudelleen avioituminen



Avioero ja uudelleen avioituminen?


Voiko huoletta vaihtaa puolisoa ?

1 Kor 7 luku on avioliiton luku. Myös Ef 5:21-21-33 ja Laulujen kirja ovat rakkauden ja parisuhteen lukuja.

Avioliitto on Jumalan säätämä. Jumala itse vihki ensimmäisen ihmisparin avioliittoon. (1 Moos 2:23-24, 2:18, Mark 10:6-9-12)

Jeesus vahvisti avioliiton elinikäisenä sopimuksena. (Matt 19:3-6)


Jumala loi Eevan Aadamin kyljestä. Se merkitsi ettei vaimon sopinut hallita miestään mutta ei tulla sorretuksi vähempiarvoisena. Vaimo on miehen rinnalla tasa-arvoinen rakkaudessa. (Kol 3:18-25, 1 Piet 3:1-7, Gal 3:28)


Avioliitto on pyhä ja elinikäinen. Avioliitto päättyy vasta Jumalan valtakunnassa. (Hebr 13:4, Matt 22:28-30, 1 Kor 7:39)


Jeesus opetti että avioero muusta syystä kuin haureuden vuoksi on haureuden syntiä ja syyllistyy aviorikokseen. (Matt 5:32, 19:7-9, 1 Moos 26:10) Syytön osapuoli on vapaa eroamaan ja voi avioitua uudelleenkin. Anteeksianto on aina mahdollinen ratkaisu. Jumala vihaa eroa. (Mal 2:14-16) Muun kuin haureuden vuoksi eronneen naiminen merkitsee samaa haureuden syntiä.


Jos toinen osapuoli ei ole uskovainen ei uskovan pidä hylätä puolisoaan, mutta on vapaa eroamaan jos uskomaton osapuoli niin vaatii. (1 Kor 7:12-15)

Jumala on sanassaan aina ollut ”seka-avioliittoja” vastaan missä toinen on uskovainen ja toinen ei ole uskova. Avioliiton aikana toinen osapuoli voi tulla uskoon joka on toivomisen ja rukouksen arvoinen asia.

(5 Moos 7:1-4, 2 Kor 6:14-18, 1 Piet 3:1-7)


Ongelmia voi syntyä kun sopivaa puolisoa ei ole omassa hengellisessä yhteisössä. Avioliitossa kumpikin osapuoli vetää omaan suuntaansa ja ongelmat syntyvät jokapäiväisissä parin elämän käytännön asioiden valinnoissa. Uskova puoliso voi ajautua myönnytyksien tielle ja toinen osapuoli halveksia toisen uskoa.

Erimielisyyksiä  voi tulla lasten kasvatuksessa ja rahan käytössä. Elämän arvojen ollessa yhteneväisiä on ongelmien määrä vähäisempi tavallisesti.


Kun molemmat kulkevat saman arvomaailman viitoittamaa tietä voidaan välttyä paremmin ongelmilta.

Rakkauden vallitessa ei sopivuudesta toisilleen edes keskustella vaan uskollisuus ja pyhyys on itsestään selvä parin yhteisenä arvona.  (1 Kor 6:9)

 Avioparille voi tulla ongelmia jossa hyvät neuvot ovat kalliit. Ulkopuolinen apu monta kertaa näkeekin ongelmat puolueettomasti. Ensisijainen asia on riitojen sopiminen. "Mykkäkoulu" joka on usein suhteen lopun alkua alkaa pienistä asioista. Auringon ei pitäisi koskaan laskea ennenkuin riidat on sovittu. Jos pari ei pääse sopimuksiin ja yhdessäolo käy liian vaikeaksi on uskovien ratkaisu ollut ns. asumusero, avioliitto silloin säilyy ja pari voi myöhemmin sovitella. Aika parantaa haavat ja antaa näkemyseroihin objektiivisuutta ja auttaa näkemään itsessäkin vikoja. Uskonelämän asioissa on usein tavallisesti jotakin ongelmia silloin myös kun parisuhde alkaa kärsimään.


Avioliitto ei ole intohimojen välikappale. Avioliitto on rakkauden vuoksi. (1 Kor 7:2-5)

 "Rakkaani puutarhan kukka, kaikki odottavat kutsuasi. Kutsu minut! -Tule rakkaani! Riennä kuin gaselli, niin kuin nuori peura tuoksuville vuorille!"  (Laul 8:13-14)

 Kristillisessä pyhyydessä pari voi tuntea avioliiton rakkauden kaiken leveyden ja syvyyden yhdessä. Jumala siunaa liittoa. Rakkauden vallitessa elämä on onnellista.



Jari Laurila
28.1.2013



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)