Raamattu on
antanut vain yhden paastovelvoitteen. Paastovelvoite oli Israelin kansalla
suurena sovituspäivänä. Kerran vuodessa suurena sovituspäivänä (“jom kippur“)
poistettiin kansan kaikki synnit. Paastolla ilmaistiin katumusta synneistä. (3
Moos 16:29-31)
Israelin kansa paastosi yhdessä muistakin syistä. Kansaa kohdanneet maansurut, onnettomuudet, ja onnettomuuksien muistojuhlat olivat paaston aikaa. (Tuom 20:26, Joel 1:14, Est 4:16) Kun kansa tarvitsi Jumalan apua ja suojelusta, kansa paastosi ja rukoili. (Esra 8:21,23) Surua ilmaistiin myös repimällä vaatteita rikki ja istumalla tuhkassa. (Dan 9:3, Neh 9:1)
Yksityinen ihminen paastosi monien eri syiden vuoksi. Suru, toisten ihmisten hätä, rukouksen ja esirukouksen yhteydessä, sairauden, hengellisen hädän ja -taistelun vuoksi sekä katumuksen merkiksi paastottiin. (1 Sam 20:34, 2 Sam 12:16-23, Ps 35:13, Dan 10:2-3, 1 Kun 21:27, 5 Moos 9:18, Apt 9:8-9) Paaston pituus vaihteli 1 vuorokaudesta 40 päivään. (Matt 4:2, 2 Moos 34:27-29)
Paasto kuului rukouksen yhteyteen; (Joel 2:12, Mark 9:29) palveluksen yhteydessä; (Luuk 2:37) Paavali jätti seurakunnat matkoillaan paastoten. (Apt 14:23)
Israelin kansa paastosi yhdessä muistakin syistä. Kansaa kohdanneet maansurut, onnettomuudet, ja onnettomuuksien muistojuhlat olivat paaston aikaa. (Tuom 20:26, Joel 1:14, Est 4:16) Kun kansa tarvitsi Jumalan apua ja suojelusta, kansa paastosi ja rukoili. (Esra 8:21,23) Surua ilmaistiin myös repimällä vaatteita rikki ja istumalla tuhkassa. (Dan 9:3, Neh 9:1)
Yksityinen ihminen paastosi monien eri syiden vuoksi. Suru, toisten ihmisten hätä, rukouksen ja esirukouksen yhteydessä, sairauden, hengellisen hädän ja -taistelun vuoksi sekä katumuksen merkiksi paastottiin. (1 Sam 20:34, 2 Sam 12:16-23, Ps 35:13, Dan 10:2-3, 1 Kun 21:27, 5 Moos 9:18, Apt 9:8-9) Paaston pituus vaihteli 1 vuorokaudesta 40 päivään. (Matt 4:2, 2 Moos 34:27-29)
Paasto kuului rukouksen yhteyteen; (Joel 2:12, Mark 9:29) palveluksen yhteydessä; (Luuk 2:37) Paavali jätti seurakunnat matkoillaan paastoten. (Apt 14:23)
Kun tehtiin
tärkeitä ratkaisuja paastottiin. (Matt 4:2, Apt 13:2-3)
Jumala ei
mielisty jumalattomien paastoon. (Jer 14:10-12) Ihmisen täytyy selvittää syntinsä
ennen paaston aikaa. (Jes 58:3-4)
Tekopyhyyden-
ja ihmisten kiitoksen vuoksi ei kannata paastota. (Matt 6:16-18, Luuk 18:11-12)
Fariseukset
viettivät 2 paastopäivää viikossa sen kunniaksi kun Moosekselle annettiin
kivitauluihin kirjoitettu laki. Rabbiinit ajattelivat että maanantaina Mooses
nousi vuorelle, ja oli torstaipäivä kun Mooses laskeutui vuorelta alas. (Luuk
18:12) Apostolisen ajan jälkeen kirjoitettu ”Didakhe” eli kahdentoista
apostolin oppi kertoo kahdesta viikoittaisesta paastopäivästä. (keskiviikko ja
perjantai) Näiden paastopäivien vietosta tuli erimielisyyksiä. Väiteltiin myös tulisiko
pidättäytyä kokonaan ruoasta, vai olla syömättä lihaa? Paavali ratkaisi asian
opettamalla etteivät paastopäivät sido, ja paaston vietto on siksi omantunnon
kysymys. (Room 14:1-7, Apt 27:9)
Uudessa
liitossa ei ole paastovelvoitteita ja vanhassa liitossakin oli vain 1 päivä säädetty
paaston viettoon. Joissakin kristillisissä piireissä on vielä “paastopäiviä?”
Kuitenkin tavallisesti näissä on kyse vain liharuoasta pidättymisestä määrättynä
aikana. ”Paasto” ei merkitse siis aina vesi- tai mehupastoja ja täydellistä
ruoasta pidättymistä.
Oikeaan hengelliseen paastoon liittyy aina parannuksen teko; (Jes 58:6-10) Mielessä on oltava iloinen lähimmäisrakkaus eikä esimerkiksi itsensä kurittamisen näyttäminen murhemielellä muille. Paasto ja rukous yhdessä on hyvä tapa lähestyä Jumalaa katumuksessa ja pyhityksessä. Näin vietettynä paasto on apu kasvamisessa hengellisyydessä ja taistelussa pahan voimia vastaan. (Jaak 4:7)
Nykyisin voidaan paastota yksilöllisistä hengellisistä syistä. Paastoaminen on kuitenkin yleistynyt osana terveydestä huolehtimista.
Oikeaan hengelliseen paastoon liittyy aina parannuksen teko; (Jes 58:6-10) Mielessä on oltava iloinen lähimmäisrakkaus eikä esimerkiksi itsensä kurittamisen näyttäminen murhemielellä muille. Paasto ja rukous yhdessä on hyvä tapa lähestyä Jumalaa katumuksessa ja pyhityksessä. Näin vietettynä paasto on apu kasvamisessa hengellisyydessä ja taistelussa pahan voimia vastaan. (Jaak 4:7)
Nykyisin voidaan paastota yksilöllisistä hengellisistä syistä. Paastoaminen on kuitenkin yleistynyt osana terveydestä huolehtimista.
Paaston merkitys terveydenhoidossa voi olla;
Paastossa poistuu aineenvaihdunnan kuona-aineita ja elimistö saavuttaa paremmin fyysisen ja psyykkisen tasapainon. Yleiskunto kohenee ja olo keventyy. Kehon vararavinto palaa pois ja ihminen laihtuu paastotessa. Suolisto lepää ja puhdistuu kuona-aineista. Ärsyyntyneet limakalvot tervehtyvät. Suoliston bakteerifloora uudistuu kohdalleen. Veren rasva-arvot korjaantuvat paaston aikana. Paasto on hyvä tapa helpottaa siirtymistä uusiin ruokailutottumuksiin ja terveellisimpiin elämäntapoihin. Paaston jälkeen on helpompaa syödä kevyemmin ja vähemmän. Nautintoaineet saa helpommin jätettyä pois paaston avulla. Paasto menee pilalle jos sen jälkeen ahmitaan. Syödään varovasti.
On tärkeätä suorittaa paasto oikealla tavalla. Näin se sujuu mukavammin; -Paasto alkaa 1-2 totuttelupäivällä jolloin ruokaa kevennetään. Syödään vain juureksia ja hedelmiä. Paasto alkaa nauttimalla Glauber suolaa joka tyhjentää suolen. (luontaistuotekaupoista ja verkkokaupoista)
Puhdasta vettä juodaan vähintään 2-3 litraa päivässä. Lisäksi yrttiteetä. “Ruokana” käytetään juuresmehuja sekä kasvislientä. Nesteitä “pureskellaan” ja niellään lusikalla syöden hitaasti, että sylkeä erittyy mukaan. Vesipaastojakin suoritetaan mutta ne ovat rankempia ja vaativampia. Juuresmehuista saa tärkeitä suojaravinteita. Peräsuolihuuteluita suoritetaan 1-2/vrk. Muuten elimistö ottaa ravinnokseen poistuvia kehon kuona-aineita ja tämä aiheuttaa epämiellyttäviä oireita jos osa kuona-aineista kiertää eikä poistu. Näläntunne menee kokonaan ohitse 3 vuorokauden jälkeen. Nälkä vaivaa vain hetkittäin ja heikon olon yllättäessä voi nauttia 2 rkl piimää, tai teelusikallinen hunajaa. Hedelmämehut auttavat joita voi juoda kuten haluaa, mutta hitaasti lusikalla syöden varovasti lusikallinen kerrallaan.
Paaston terveyshyödyt saavutetaan jo 4-7 päivän aikana. Mielihalun mukaan voi paastota pidempään. Ehdoton maksimipaasto on 40 vuorokautta. Ihminen alkaa siirtyä 40 vuorokauden paaston jälkeen pian kuolemaan. Vain taitavat voivat paastota näin pitkään. Aloittelijoille sopivat ensin lyhyet paastot. Yhden päivän mehupaastossakin suolisto lepää ja kun sellaisen pitää kerran viikossa on ajateltu että se vastaisi paastoamista? Mutta sokeri pitää aina kokonaan unohtaa !!!
Paaston tärkein vaihe niin on sanottu- on paaston lopetus. Syöminen aloitetaan erittäin varovasti. Lopetusvaihe kestään noin 4 vrk. Liika syöminen vie hyvän olon hetkessä. Ruoansulatus on heräteltävä vähitellen toimintaan.
Aloittelijan on ehdottoman tärkeätä tutustua paastoon perehdyttävään kirjallisuuteen. Usein paastoryhmä on hyvä tapa oppia paastoon kuuluvia asioita. Paastoon liittyy tiettyjä oireita aina, ja on hyvä osata erottaa normaalit ja epänormaalit oireet toisistaan. Paasto sujuu mukavammin ohjeiden mukaan. Mieli on rauhallinen, varma ja peloton kun tietää mitä paastotessa tapahtuu.
Keväisin ihmisen keho usein pyytää kevyempää ruokaa ja puhdistumista. Kehon pyyntöön voi vastata paastolla.
Terveet ihmiset voivat paastota huoletta. Sairaudet ja lääkehoidot aiheuttavat keskustelun lääkärin kanssa.
On huomioitava että paaston vaikutuksista on olemassa ristiriitaista tietoa. Paastolla on ollut aina oma vankka kannattajakuntansa ihmisen terveyttä edistävänä asianakin.
Alan kirjallisuutta kannattaa tutkia.
Terveet ihmiset voivat paastota huoletta. Sairaudet ja lääkehoidot aiheuttavat keskustelun lääkärin kanssa.
On huomioitava että paaston vaikutuksista on olemassa ristiriitaista tietoa. Paastolla on ollut aina oma vankka kannattajakuntansa ihmisen terveyttä edistävänä asianakin.
Alan kirjallisuutta kannattaa tutkia.
Oikein
suoritettuna paasto on nautittavakin kokemus.
Jari Laurila
12.1.2013
Lisää aiheen läheltä; http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/16
