Miksi lepopäivän vietto on tärkeätä?

Miksi lepopäivän vietto on tärkeätä?
 


Jumalan valtakunnan perustuslaki on ollut aina olemassa.

Kirjaimilla annetut lain kymmenen käskyä kaikki rakkauteen. Lain tuli olla ennen kivitaulujakin "sydämen lihatauluissa." 

 Joka päivä uuden liiton uskovalla on Jumalan laki uskossa mieluisena sydämenasiana; 2 Kor 3:3, 1 Joh 5:3.

  ”Laki on pyhä, käsky on pyhä oikea ja hyvä;”  Room 7:12.

 Lepopäivän asetuksesta on selvät sanat luomistyön yhteydessä;
”Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen ja seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi työstään. Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska Hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään; ”  1 Moos 2:1-3.

Kivitauluihin laki ja lepopäiväkäsky saatiin 2 Moos 20 ja 5 Moos 5 luvuissa. Lepopäiväkäsky on yksi lain käsky. Laissa on kymmenen käskyä -ei yhdeksän käskyä. Yhdenkin käskyn rikkominen merkitsee koko lain rikkomista; Jaak 2:8-13, 1 Joh 2:3-6. Lepopäivä erotti Jumalan kansan jumalattomista;  2 Moos 31:13-17. 

 Jumalalle pyhitettyä päivää on vietetty aivan kaikkina maailmanaikoina. Sapatti ole "juutalaisten juhla." Sapattia vietettiin jo 2000 vuotta aikaisemmin kun oli juutalaisia olemassa. Lepopäivä ei liity juutalaisuuteen mitenkään. 

 Lepopäivää ei voi koskaan sekoittaa Jeesuksen aikaisten fariseusten arvottomiin 660 ihmiskäskyyn. Jeesus nuhteli sapatilla orjuuttamisesta ankarasti fariseuksia.
”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten;” Mark 2:27.

  Ihminen tarvitsee päivän jolloin levätä ja panna syrjään kaikki arkeen liittyvät asiat -työn, opiskelun, harrastukset, kaupankäynnin ja omilla asioilla kulkemisen. Arjen asioista ei sovi edes puhua sapattina. Lepopäivä on Herran päivä, kokonaan Jumalalle pyhitetty. Muinakin viikonpäivinä kristitty kulkee Jumalan Hengen yhteydessä, mutta yksi päivä viikossa on varattu kokonaan Herralle rakkaiden ja läheisten seurassa. Arjen taakat ja arkiset ajatuksetkin katoavat kokonaan yhdeksi päiväksi ja ihminen saa uusia voimia. Päivä kuuluu jumalanpalveluksen tehtävissäkin. Omaisia ehtii tapaamaan ja voi tehdä hyvää. (Jes 58:12-14)

”Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta;”  Jes 58:13.

Luomisessa säädetty päivä on edelleen voimassa koska Jumalan lakikin on voimassa; Jes 66:23, Luuk 16:17. Jos yhtäkin käskyä rikkoo, rikkoo koko lain Jaakobin mukaan; Jaak 2:10-12. Sapatti koetteleekin kuuliaisuutta ja rakkautta, mutta taakka sapatti ei ole koskaan oikein vietettynä; 1 Joh 2:4.
Lepopäivä on liiton merkki; Hes 20:20, 2 Moos 31:16-17.

 Kaikki seitsemännen päivän viettäjät osoittavat lepopäivän vietollaan olevansa taivaan ja maan Luojan palvelijoita. Näin sapatti pysyy merkkinä ihmisen kuuliaisuudesta ja liitosta Luojansa kanssa ikuisesti. Lepopäiväkäskystä selviää lain- antajan nimi ja arvo. -Sen Jumalan "joka on luonut taivaan, maan ja ihmisen" tietää mikä ihmiselle on hyväksi. Lepopäivä on Jumala-suhteen, ihmissuhteiden, ilon ja levon sekä kristillisen vapauden päivä.

Lepopäivää on vietetty ensin luomistyön muistomerkkinä, ihmisen fyysistä lepoa ja palautumista varten; 2 Moos 20. Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi 5 Moos 5. Uudessa liitossa ja uudessa maassa Herran pyhäpäivää vietetään. Ihmiskunnan historiassa on aina vietetty sapattia. Ikuinen asetus ei koskaan lopu.

 "Niin kuin uusi taivas ja uusi maa jotka minä luon pysyvät minun edessäni sanoo Herra- Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko ihmissuku,  ja kaikki kumartuvat minun eteeni; Sanoo Herra;"  Jes 66:22-23.
 Uudenkuun päivää ei vietetä. Vanhan juhlat seremonialakien asiat päättyivät ristille kun pyhäkköpalvelus päättyi Golgatalle. 
 
 Jeesuksen Kristuksen omat sanat kertovat ettei Jeesus muuttanut sapattia; Matt 5:17-20 Jeesus puhui Jerusalemin hävityksestä joka tapahtui vuonna 70 jkr; "Rukoilkaa että ette joutuisi pakomatkalle sapattina;" Matt 24:20. Apostoli Johanneskin vietti sapattia; Ilm 1:10.

 Aikamme ihmiset uupuvat ja masentuvat. Hengellinen lepopäivä on stressin poistaja, palautumista henkisistä ja fyysisistä rasituksista. Jos ihmiset olisivat aina noudattaneet Jumalan käskyä ja viettäneet Herran pyhän päivän maailmassa ei olisi jumalatonta menoa ja kärsimystä. Ihmiset tekisivät hyvää, eivät puhuisi pahaa; 2 Tim 3 luku. (Ps 34:15) 
”Jumalattomalla ei ole rauhaa sanoo Herra;” Jes 48:22.
Jumalan rakkaudessa ihminen lepää ja on tyytyväinen. Room 5:1-11. 

Herrassa Jeesuksessa ihminen ei jatkuvasti murehdi ja kärsi vaikka puutta olisikin. Maailman menot ja halut tuovat kärsimystä ja pettymyksiä; 1 Tess 4:1-12, Kol 3:1-17, Ef 2:1-10, 4:17-32, Room 8:1-17, 2 Piet 3:3,9-10; Ihmisen on elettävä maailmassa mutta ei voi liikaa rakastaa maailman asioita; 1 Joh 2:15-17.

”Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Katsokaa minua: Minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt;” Matt 11:28-30.

 Jumalan kansa kokoontuu yhteen määräpäivinä viikon seitsemäntenä päivänä Jumalan kunniaksi, Jumalan palveluksen ja ihmisen hyvinvoinnin tähden. 

Ihminen muuttaa tapojaan ja arvojaan elämässä. Isä ja Poika odottavat myönteistä vastausta.  Jumala tahtoo että kaikki kääntyisivät rauhan ja uskon tielle;  Room 5:1-11.  (Apt 26:18)

 Kristityiksi itseään ajattelevat ihmiset viettävät omantuntonsa mukaisen lepopäivän käsi sydämellä Jumalan edessä. 
Osa Jumalan kansasta viettävät alkuperäistä viikon seitsemättä päivää joka on nykyisin lauantai, ajan loppuun asti täydellisen levon ja Jumalan tähden.
Jokainen tahtova saa levon Herrassa.  Lepopäivää viettävät kaikki ne jotka rakastavat Jumalaa.  Aamen.
Jari Laurila
9.11.2023
http://jarinhotelli.blogspot.com

Lepopäivän vietto on aina ollut olemassa. Ihmiskunnassa vietetään kahta lepopäivää. Uskovat viettävät itse kukin omantuntonsa mukaisen lepopäivän Jumalan edessä. Alkuperäisen kalenteriviikon seitsemättä päivää viettäviä uskon yhdyskuntia on muutamia.
   
Lisää aiheen läheltä: > http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/8