Mitä tehdä jos ihminen luopuu uskosta ?
Raamatun
historiassa Jumalaan uskoville on sattunut erehdyksiä ja harha-askelia.
Raamatun uskon suurmiehistä monet lankesivat suuriinkin synteihin. Aadam ja Eeva Eeden paratiisissa; (1 Moos 3) Kuningas Salomo otti tuhat vaimoa pakanakansoista ja lankesi epäjumalanpalvelukseen; (1 Kun 11:1-13) Pietari kielsi Jeesuksen (Joh 18:15-18) Juudas kavalsi Jeesuksen; ( Matt 26:14-16) Nooa sammui telttaansa juovuksissa; (1 Moos 9:21) Israelin kansan lukuisat kuninkaat olivat usein uskottomia Herralle. Kansa seurasi kuninkaansa esimerkkiä. Kansa luopui Jumalan tahdosta historiansa aikana. Kultainen sonni; (2 Moos 32, Apt 7:39-43) Epäjumalanpavelusta; (Tuom 2:11-15)
Jumala antoi rakkauden vuoksi kaikille luoduilleen- enkeleilleenkin vapauden valita. Osa enkelijoukosta lankesi Luciferin johdolla pois Jumalan tahdosta. Langenneita enkeleitä kutsutaan demoneiksi ja pahoiksi hengiksi. (Juud 6, 2 Piet 2:4, Ilm 12:7-8-9, Hes 28:13-19)
Raamatun uskon suurmiehistä monet lankesivat suuriinkin synteihin. Aadam ja Eeva Eeden paratiisissa; (1 Moos 3) Kuningas Salomo otti tuhat vaimoa pakanakansoista ja lankesi epäjumalanpalvelukseen; (1 Kun 11:1-13) Pietari kielsi Jeesuksen (Joh 18:15-18) Juudas kavalsi Jeesuksen; ( Matt 26:14-16) Nooa sammui telttaansa juovuksissa; (1 Moos 9:21) Israelin kansan lukuisat kuninkaat olivat usein uskottomia Herralle. Kansa seurasi kuninkaansa esimerkkiä. Kansa luopui Jumalan tahdosta historiansa aikana. Kultainen sonni; (2 Moos 32, Apt 7:39-43) Epäjumalanpavelusta; (Tuom 2:11-15)
Jumala antoi rakkauden vuoksi kaikille luoduilleen- enkeleilleenkin vapauden valita. Osa enkelijoukosta lankesi Luciferin johdolla pois Jumalan tahdosta. Langenneita enkeleitä kutsutaan demoneiksi ja pahoiksi hengiksi. (Juud 6, 2 Piet 2:4, Ilm 12:7-8-9, Hes 28:13-19)
Ihminen voi
tehdä syntiä monista eri syistä. Rikkauden viettelys; (Hes 7:19-20, Saar 5:9) Epäjumalat;
(Hes 14:3, Jer 18:15) Katumattomat synnit ja kääntymättömyys; (Hoos 5:5) Liika
ylpeys; (Jaak 4:6) välinpitämättömyys Raamatun sanaa kohtaan; (1 Piet 2:8) ja
väärä opetus; (Mal 2:8)
Oikeat opettajat voivat kompastua. (Dan 11:35) Raamattu kertoo että me kaikki hairahdumme ja erehdymme kristillisenkin vaelluksemme aikana. (Jaak 3:2) (1 Tim 1:6, 6:20-21)
Erehdykset, kompastukset ja harha-askeleet ovat kuitenkin eri asioita kuin harkittu luopumus. Ihmisen luopuessa uskosta ihminen tahallisesti hylkää Jumalan ja Pyhän Hengen johdatuksen. Joh 14.
Pietari lankesi Matt 26:69-75, mutta Pietari ei luopunut uskosta. Joh 21:15-17, Dan 12:10. Vanhurskaalla ja jumalattomalla on erehdyksissä eroa.
"Vaikka vanhurskas seitsemästi lankeaisi hän nousee jälleen" (San 24:16)
Ihmisen lankeemuksille ei lyhyt elämä anna rajattomasti aikaa. Ihmisen luopuessa, paatuessa ja viiletessä pois Jumalasta on aina riski että paatumus on lopullinen. Oma aika menee erossa Jumalasta kunnes ihminen on valmis Jumalan puhutteluun. Jumala ei päästä luotaan lopullisesti kysymättä ihmisen omaa tahtoa. Kysymys on elämästä ja kuolemasta ikuisuuden suhteen. Synti on niin vakava asia. (Room 6:22-23, 3:20, Ilm 20) Paholainen ei tunnu kiusaavan niitä jotka se on jo voittanut puolelleen. Ei haaskaa aikaa turhaan. Mitä suurempi on evankeliumin virka sen suuremmat voivat sitten olla paholaisen juonet.
Mitä enemmän vastustamme Pyhää Henkeä sen kauemmaksi ajaudumme hyvästä paimenesta. Lopulta Hyvän Paimenen (Joh 10:14-15, Matt 25:32-33) ääni voi lakata kokonaan kuulumasta.
”Te niskuroijat sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä- niin kuin teidän isänne, niin myös te!” Apt 7:51.
Ihminen voi tilapäisesti tai toistuvasti pilkata Pyhää Henkeä. Jos paatumuksen tilasta ei tehdä parannusta ihminen jää synteihinsä. (Luuk 12:8-10)
”Joka ihmisten edessä kieltää minut, se tullaan kieltämään Jumalan enkelien edessä.” (Luuk 12:9)
Kompastunutta auttaa ja vahvistaa selkeä ja vakaa oma päätös seurata Herraa. Jumala tukee aina taistelevaa. (Ef 6:10-18) Vilpitön rukous sydämestä tietoisuuden syvyyksistä, jossa on vakaa tahto ja päätös pyytää Herralta pelastusta ei jää koskaan Jumalalta kuulematta. Ihmisiin ei koskaan saa katsoa vaan uskon ainoa esimerkki on aina Jeesus Kristus.
”Sinun sanasi ovat auttaneet kaatuneen pystyyn, sinä olet rohkaissut horjuvaa.” (Job 4:4)
Harha-askeleen sattuessa on tärkeätä tunnustaa ja katua syntinsä Jumalalle. Jeesus Kristus on ainoa puolustaja ja puolustus. (Joh 14:15-17,26, 1 Joh 2:1) (Job 16:19, Ps 68:6, Jes 19:20, Room 12:12)
Oikeat opettajat voivat kompastua. (Dan 11:35) Raamattu kertoo että me kaikki hairahdumme ja erehdymme kristillisenkin vaelluksemme aikana. (Jaak 3:2) (1 Tim 1:6, 6:20-21)
Erehdykset, kompastukset ja harha-askeleet ovat kuitenkin eri asioita kuin harkittu luopumus. Ihmisen luopuessa uskosta ihminen tahallisesti hylkää Jumalan ja Pyhän Hengen johdatuksen. Joh 14.
Pietari lankesi Matt 26:69-75, mutta Pietari ei luopunut uskosta. Joh 21:15-17, Dan 12:10. Vanhurskaalla ja jumalattomalla on erehdyksissä eroa.
"Vaikka vanhurskas seitsemästi lankeaisi hän nousee jälleen" (San 24:16)
Ihmisen lankeemuksille ei lyhyt elämä anna rajattomasti aikaa. Ihmisen luopuessa, paatuessa ja viiletessä pois Jumalasta on aina riski että paatumus on lopullinen. Oma aika menee erossa Jumalasta kunnes ihminen on valmis Jumalan puhutteluun. Jumala ei päästä luotaan lopullisesti kysymättä ihmisen omaa tahtoa. Kysymys on elämästä ja kuolemasta ikuisuuden suhteen. Synti on niin vakava asia. (Room 6:22-23, 3:20, Ilm 20) Paholainen ei tunnu kiusaavan niitä jotka se on jo voittanut puolelleen. Ei haaskaa aikaa turhaan. Mitä suurempi on evankeliumin virka sen suuremmat voivat sitten olla paholaisen juonet.
Mitä enemmän vastustamme Pyhää Henkeä sen kauemmaksi ajaudumme hyvästä paimenesta. Lopulta Hyvän Paimenen (Joh 10:14-15, Matt 25:32-33) ääni voi lakata kokonaan kuulumasta.
”Te niskuroijat sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä- niin kuin teidän isänne, niin myös te!” Apt 7:51.
Ihminen voi tilapäisesti tai toistuvasti pilkata Pyhää Henkeä. Jos paatumuksen tilasta ei tehdä parannusta ihminen jää synteihinsä. (Luuk 12:8-10)
”Joka ihmisten edessä kieltää minut, se tullaan kieltämään Jumalan enkelien edessä.” (Luuk 12:9)
Kompastunutta auttaa ja vahvistaa selkeä ja vakaa oma päätös seurata Herraa. Jumala tukee aina taistelevaa. (Ef 6:10-18) Vilpitön rukous sydämestä tietoisuuden syvyyksistä, jossa on vakaa tahto ja päätös pyytää Herralta pelastusta ei jää koskaan Jumalalta kuulematta. Ihmisiin ei koskaan saa katsoa vaan uskon ainoa esimerkki on aina Jeesus Kristus.
”Sinun sanasi ovat auttaneet kaatuneen pystyyn, sinä olet rohkaissut horjuvaa.” (Job 4:4)
Harha-askeleen sattuessa on tärkeätä tunnustaa ja katua syntinsä Jumalalle. Jeesus Kristus on ainoa puolustaja ja puolustus. (Joh 14:15-17,26, 1 Joh 2:1) (Job 16:19, Ps 68:6, Jes 19:20, Room 12:12)
Aito synnin
suru Jumalan edessä merkitsee aitoa katumusta joka johtaa anteeksiantoon.
Ihminenhän voisi katua syntiä itsekkäistäkin syistä jossa vaikutin on joku muu
kuin suru synnistä Jumalan edessä. Syntiä ei pidä tehdä pahemmaksi antamalla
synnin masentaa liikaa. Paholainen haluaa ihmisen masentuvan ja käyttää ihmisen
heikkoja hetkiä. Vastustaja iskee kun ihminen on heikko.
Iloitse
taivaan kirjojen merkinnöistä. ”Älkää
siitä iloitko että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä että teidän nimenne
on merkitty taivaan kirjaan” (Luuk 10:20) Taivaallinen oikeudenkäynti on
meneillään Ylipappina itse Jeesus Kristus. (Hebr 8:1-4) Jumala on kanssasi
tuomiopäivään saakka ja herättää vanhurskaat elämän ylösnousemukseen. Tuomion
saaneet tuomion ylösnousemukseen. (Ilm 20:12,15) (Matt 5:1-12)
Langennutta tulee kohdella ymmärtävästi, säälivästi ja kannustavasti. (Room 12:15,17-21, 1 Piet 3:8-17, Ps 37:8) Syntiä ei saa käyttää lyömäaseena langennutta kohtaan. (Matt 12:15-21, Jaak 1:19-25, 2:13, Matt 7:1-5) Syyttäminen ja halveksuminen voi aiheuttaa loukkaantumista. Jumalan Pyhä Henki on ihmisen kasvattaja, nuhtelija, syyttäjä ja tuomari. Jumalan paikalle ei ihminen voi ryhtyä. Kukaan ei anna ihmiselle sitä paikkaa sydämestä mikä kuuluu Jumalalle. Ihminen voi loukata toisen pahimmillaan lopullisesti maailman teille yrittäessä ryhtyä Jumalan paikalle. (Joh 14:26, 16:7-33, Joh 6:63, Room 8:1-2, 26, Ps 143:10, 1 Kor 2:12-16, Ef 3:16-20, 4:25-32) Pyhä Henki eli Jumala itse puhuttelee ihmisen. Uuden liiton uskovalla on vapauden laki sydämessä (Hebr 8:8-12) jota vasten Jumalan Henki puhuttelee ihmisen. (Jaak 2 luku) Evankeliumi on rakkautta (1 Joh 4:8) Empatiaa rakkaudessa. Rauhan pyrkimyksiä. (Hebr 12:14)
Jeesus Ylipappi oli itse kiusattu kaikessa, mutta Hän ei langennut syntiin. (Hebr 4:15) Siksi Hän on paras auttaja. Jumala tukee heikkoja ja sorrettuja jotka Häntä rakastavat. (Jes 42:1-9, 45:22, 48:22, 55:7) Kiusaukset kuuluvat ihmisen elämään toisinaan. Ihminen joutuu tekemään joka päivä päätöksiä ja ratkaisuja. Jumala katsoo sanansa alla arkaa jolla on synnistä särkynyt mieli. (Jes 66:2) Vertaus tuhlaajapojasta kertoo miten iloinen Isä Jumala on syntisen paluusta. (Luuk 15 luku) “Joka luulee seisovansa katsokoon ettei kaadu.” (1 Kor 10:12-13) Jumala on varannut aina ulospääsyn jos synti on tullut suureksi. Jumala antaa suuretkin synnit anteeksi silloin kun synnit hylätään. (Jes 1:18, Jaak 3:2) Synnin hylkääminen on ehto.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä sanoo sananlasku. Erehdys opettaa ja lisää nöyryyttä. Jumala on ylpeitä vastaan. (Matt 5:3, 23:4-12, Ilm 3:17, 19-22) Omahyväisyyden takana on ylpeys. (Matt 18:7-17) Ylpeys ajattelee ettei tarvitse mitään lisää.
Jeesuksessa on vapautus kiusauksista ilo, rauha ja onni. Armollinen Vapahtaja pyytää luokseen kaikki ahdistuneet, uupuneet, masentuneet ja synnin tuskassa kamppailevat.
“Tulkaa minun luokseni, te kaikki työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt 11:28) (Matt 11:25-30)
Ihminen voi iloita parannuksenteossa ja antaa evankeliumin ilon voittaa. Ihminen saa levon Herrassa. Jumalan kuritus on kallis asia;
Ilm 3:19, Hebr 12:5-6.
”Iloitkoot kaikki jotka Sinuun turvaavat, loppumaton olkoon heidän riemunsa. Sinä suojelet niitä jotka rakastavat Sinua, Sinä olet heidän ilonsa lähde. Sinä Herra annat siunauksesi vanhurskaalle, Sinun hyvyytesi suojaa häntä kuin kilpi.” (Ps 5:12-13)
Ihmisen viiletessä uskossa samalla loittonee Herrasta. (Ilm 3:14-21)
Joka uskossa voittaa on Jumalan lapsi ja saa elämän kruunun. Hän saa syödä Jumalan puutarhassa. (Ilm 2:7, Hebr 12:14)
Langennutta tulee kohdella ymmärtävästi, säälivästi ja kannustavasti. (Room 12:15,17-21, 1 Piet 3:8-17, Ps 37:8) Syntiä ei saa käyttää lyömäaseena langennutta kohtaan. (Matt 12:15-21, Jaak 1:19-25, 2:13, Matt 7:1-5) Syyttäminen ja halveksuminen voi aiheuttaa loukkaantumista. Jumalan Pyhä Henki on ihmisen kasvattaja, nuhtelija, syyttäjä ja tuomari. Jumalan paikalle ei ihminen voi ryhtyä. Kukaan ei anna ihmiselle sitä paikkaa sydämestä mikä kuuluu Jumalalle. Ihminen voi loukata toisen pahimmillaan lopullisesti maailman teille yrittäessä ryhtyä Jumalan paikalle. (Joh 14:26, 16:7-33, Joh 6:63, Room 8:1-2, 26, Ps 143:10, 1 Kor 2:12-16, Ef 3:16-20, 4:25-32) Pyhä Henki eli Jumala itse puhuttelee ihmisen. Uuden liiton uskovalla on vapauden laki sydämessä (Hebr 8:8-12) jota vasten Jumalan Henki puhuttelee ihmisen. (Jaak 2 luku) Evankeliumi on rakkautta (1 Joh 4:8) Empatiaa rakkaudessa. Rauhan pyrkimyksiä. (Hebr 12:14)
Jeesus Ylipappi oli itse kiusattu kaikessa, mutta Hän ei langennut syntiin. (Hebr 4:15) Siksi Hän on paras auttaja. Jumala tukee heikkoja ja sorrettuja jotka Häntä rakastavat. (Jes 42:1-9, 45:22, 48:22, 55:7) Kiusaukset kuuluvat ihmisen elämään toisinaan. Ihminen joutuu tekemään joka päivä päätöksiä ja ratkaisuja. Jumala katsoo sanansa alla arkaa jolla on synnistä särkynyt mieli. (Jes 66:2) Vertaus tuhlaajapojasta kertoo miten iloinen Isä Jumala on syntisen paluusta. (Luuk 15 luku) “Joka luulee seisovansa katsokoon ettei kaadu.” (1 Kor 10:12-13) Jumala on varannut aina ulospääsyn jos synti on tullut suureksi. Jumala antaa suuretkin synnit anteeksi silloin kun synnit hylätään. (Jes 1:18, Jaak 3:2) Synnin hylkääminen on ehto.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä sanoo sananlasku. Erehdys opettaa ja lisää nöyryyttä. Jumala on ylpeitä vastaan. (Matt 5:3, 23:4-12, Ilm 3:17, 19-22) Omahyväisyyden takana on ylpeys. (Matt 18:7-17) Ylpeys ajattelee ettei tarvitse mitään lisää.
Jeesuksessa on vapautus kiusauksista ilo, rauha ja onni. Armollinen Vapahtaja pyytää luokseen kaikki ahdistuneet, uupuneet, masentuneet ja synnin tuskassa kamppailevat.
“Tulkaa minun luokseni, te kaikki työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt 11:28) (Matt 11:25-30)
Ihminen voi iloita parannuksenteossa ja antaa evankeliumin ilon voittaa. Ihminen saa levon Herrassa. Jumalan kuritus on kallis asia;
Ilm 3:19, Hebr 12:5-6.
”Iloitkoot kaikki jotka Sinuun turvaavat, loppumaton olkoon heidän riemunsa. Sinä suojelet niitä jotka rakastavat Sinua, Sinä olet heidän ilonsa lähde. Sinä Herra annat siunauksesi vanhurskaalle, Sinun hyvyytesi suojaa häntä kuin kilpi.” (Ps 5:12-13)
Ihmisen viiletessä uskossa samalla loittonee Herrasta. (Ilm 3:14-21)
Joka uskossa voittaa on Jumalan lapsi ja saa elämän kruunun. Hän saa syödä Jumalan puutarhassa. (Ilm 2:7, Hebr 12:14)
Jari
Laurila
21.1.2013
