Raamattu neuvoo arvostelemaan Raamatulla kaiken profetian lahjaksi väitetyn; 1 Tess 5:19-24;
Raamattu neuvoo pitämään sen minkä itse henkilökohtaisesti näkee hyväksi. Ihmisyksilön tieto, usko ja omantunnon asiat kokevat muutosta. Kristinuskon Kristus kallion perusarvoja ei voi hylätä koskaan. Elämänsä päivinä ihminen arvioi aina itse oman tietomääränsä valossa, ja pitää sen mikä on hyvää ja pysymään erossa kaikesta pahasta.
1.) Ovatko oletetut profetian sanat ja Ellen G White Raamattuun rinnastettavia?
Ellen G White omasi ainakin opettajan ja kirjoittajan lahjan oletetun profetian lahjan lisäksi. (1 Kor 14)
Ellen G White korotti yksin Kristusta ja hänen elämässään vallitsivat ehdottomat Raamatun periaatteet.
Raamattu tuntee joitakin naisprofeettoja. Apt 21:9 lisäksi Tuom 4:4 Debora.
Kaikki kirjoitukset arvostellaan 1 Tess 5:19-23, 1 Joh 4:1 jokainen itse henkilökohtaisesti.
"Raamatun ja Ellen G Whiten kirjoitusten ilmoitus ja innoitus ovat laadultaan samankaltaisia. Tätä ei tule ymmärtää niin että Ellen G Whiten kirjoitukset olisivat samanarvoisia kuin Raamatun kirjoitukset.
Raamattu on se normi jolla kaikki opetukset ja kokemukset on koeteltava."
(Lähde: Seitsemännen päivän adventistien opilliset peruskäsitykset, kohta 17. Profetoimisen lahja)
"Ellen G Whiten kirjoitukset eivät ole Raamatun korvike. Niitä ei voida asettaa samalle tasolle. Pyhä Raamattu on ainoa normi, jolla hänen kirjoituksensa ja kaikkien muidenkin kirjoitukset on aina arvosteltava. Profetoimisen lahja on yksi hengellisistä lahjoista. Niitä on arvosteltava Raamatulla eikä päinvastoin." (Tunnustuskirjana Pyhä Raamattu: s. 256)
2.) Ellen G. Whiten sanat lihasta, munista, voista, kahvista ja teestä?
Ellen G White korosti kasvisruoan terveyttä liharuokaan verrattuna siksi että eläinsairaudet ja saastuminen lisääntyisivät lopun aikana. Kokonaisen kansan ruokaremontti ei suju hetkessä. Yhdellä ihmiselläkin siihen menee vuosia, ja kokonaisella kansalla kolme sukupolvea.
Hänen suosittamansa ruokalautasen malli oli sama jo 1800 luvulla, kuin mitä tänään terveystohtorit suosittavat. Terveysvalistus onkin aiheuttanut adventtikansalle noin 7 vuotta pidemmän eliniän verrattuna muuhun väestöön.
Globaali saastuminen aiheuttaa alueittain ja paikoittain uusia eläinsairauksia ja saastumista.
Paikoittain erilaiset ruoka-aineet ovat saastuneita.
White antoi terveysohjeita -ei käskyjä.
Miksi ei kirkossakin jossa ihmisestä huolehditaan? Ruokamääräyksiä ei ole annettu. Syömisessä ei ole ehtoja seurakuntien jäsenyyksille, eikä kukaan vahdi kenenkään syömisiä.
Kovien tyydyttyneiden rasvojen terveyttä vaarantavat vaikutukset olemme tunteneet jo kauan. Karjala projekti vahvisti Jumalan viisauden kovien rasvojen suhteen. Jumala kielsi kovien rasvojen syömisen. Rasva piti polttaa alttarilla.
Ellen G White korosti kasvisruoan terveyttä liharuokaan verrattuna syystä että eläinsairaudet ja saastuminen lisääntyvät lopun aikana.
Ruokavaliosta:
Ellen G White kirjoitti 1909: (julkaistu “Todistusaarteita III, 2. 344-355) “Emme määritä mitään tarkkaa linjaa, jota ruokavaliossa olisi noudatettava, mutta sanomme kuitenkin, että maissa missä on runsaasti hedelmiä, viljaa ja pähkinöitä, liharuoka ei ole oikeata ravintoa Jumalan kansalle.” (vrt. 1 Moos 1:29)
Kananmunat, voi ja maito:
Kahvi ja tee:
Ellen GW haluaa erottaa korkeita ja vähemmän korkeita arvoja toisistaan ja vertaa niitä "aivojen tasoihin" suomenkielellä ilmaistuna.
1800 luvun ilmaisu ihmisen tutkimattomista aivoista on tietysti ilmaisijan varassa.
Ihmisen aivot ovat suhteellisen tutkimattomat vieläkin. Joskus ajattelua ja tietoisuutta ilmaisiin "sydämen ajatteluna" ja niin on raamattuun vieläkin käännetty asiayhteydessä kun tarkoitetaan tietoisuutta. "Munaskuut" on toinen ilmaisutapa raamatussa joskus. Ihmisten arveltiin ajattelevan joskus munuaisilla. (Vkr; Jer 11:20)
On huomattavaa että joka aikana profetian lahjan omaavat ihmiset olivat aivan kaikessa kaiken sen ajan tiedon valossa mitä ihmiset ja ihmiskunta yleensä. Jokainen puki hengellisenkin ilmoituksen omin sanoin ymmärrettäväksi omana aikanaan.
Ellen G White oli tuottelias hengellinen kirjalija.
Ellen G Whiten vertaus aivojen tasoista tarkoittaa korkeita arvoja ja vastakohtana alhaisia arvoja ja -himoja. Oli ymmärrettävän inhimillistä sen ajan tiedon valoissa ajatella aivojen eri lohkoissa olevan erilaisia arvoja. Toisessa- korkeita ja toisessa eläimellisiä arvoja.
Kysymyksessä olivat kristilliset moraaliset arvot pitäisikö naisen kantaa painavia päälaitteita ?
Jos luemme 1800 luvun filosofeja miltä alalta tahansa, päätelmät vaikuttavat naiveilta nykyajan tiedon valossa. Tuskinpa suuret raamatun profeetat ja uskon suurmiehet Daniel, Jesaja tai Mooses ymmärsivät sen kummemmin aivojen kemiaa ja toimintaa kuin 1800 luvullakaan ymmärrettiin.
Ihminen voi olla eläimellinen himojensa tyydyttämisessä. Himoista ei saa koskaan tarpeekseen jos himojen tyydyttämisen tielle lähtee. Himo vaatii aina lisää ja vahvempaa tyydytystä. Vanha sananlasku;
"Kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden."
Päälaitteet joista Ellen G White kirjoitti saattoivat olla hyvinkin raskaita.
Turhamaisuus ja ylpeys ei ole Pyhän Hengen johtama asia.
Hengessä kulkeva kristitty ei rakasta maailmaa; 1 Joh 2:15-16.Nöyryys ja vaatimattomuus asuvat tietoisuudessa "sydämessä;" Kol 3:12, Ef 4:2.
Russell on ollut tekemisissä jossakin määrin ensin ensimmäisen päivän uskovaisten kanssa, jos asettaa vertailuun 7- päivän adventistit. Siihen aikaan oli monenlaisia pieniä seurakuntia.
Seitsemännen päivän adventistit eivät ole koskaan tehneet laskelmia Herran paluusta. Päinvastoin 7-päivän adventistit oikaisivat pabtistisaarnaaja William Millerin virheellisen tulkinnan että Jeesus tulisi 1843. Miller löysi Raamatusta todellisen suuren profetian. (Dan 8:12-14,26)
Miller erehtyi profetian tulkinnassa luullessaan pyhäkön puhdistamisen tarkoittavan maan puhdistamista.
Miller tutki Ilmestyskirjan ja Danielin apokalyptisia eskatologisia merkityksiä, ja vertaili niitä toisiinsa.
1.) Mooseksen profetia (7 vuotta, 3M 26), 2.) Seitsemäs vuosi eli sapattivuosi profetiana (5M 15), 3.) Gog ja, Magog 7 vuoden profetia (Jer 34, Hes 34), Miller myös todisteli edellä mainittuja Dan 4 tekstillä, josta on tullut Jehovan Todistajien tärkein profetiatulkinta, 4.) 6000 vuotta luomisesta, 5.) Riemuvuosi (3M 25), 6.) Kolmannen päivän profetia (Hoos 6), 7.) Dan 8.14, 8.) Dan 12.6,7, 9.) Dan 12.11-13, 10.) Kolmannen päivän profetia (Lk 13), 11.) Ilm 9.5,15, 12, 13, 14 Ilm 11.3; 12.6,14; 13.5, 15. Ilm 13.18.
Seitsemännen päivän adventistit eivät yleensä edes tiedä, että Miller opetti myös jotakin muuta Danielin lukua kahdeksan. William Miller ei kannattanut Samuel Snown lokakuun 22 päivään 1844 keskittynyttä aikalaskelmaa. Miller vastusti sitä samoin kuin Joshua Himes, joka oli herätysliikkeen organisaattori. Vaikka hän kirjoitti yhden kirjeen, jossa hän ilmaisee uskovansa, että Jeesus tulee viikon, parin sisällä takaisin, kirjeen ajoitus ei ole lokakuun 22 päivän kannatus eikä sellaista Milleriltä löydy. Päivän 22.10.1844 vastustusta kylläkin Milleriltä löytyy. Miller itse halusi pysyä summittaisessa ajassa (noin vuonna 1843) koska hän oli sitä mieltä, että päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan eikä sitä saanut yrittää laskea. Miller kuitenkin itse v. 1842 lankesi spekuloimaan sillä, että Jeesuksen tulo tapahtuisi juutalaisen eikä meidän gregoriaanisen kalenterivuotemme mukaan. Vaikka Miller kuinka sanoi, että tässä puhutaan summittaisesta vuodesta, ei tarkasta ajasta innokkaimmat kannattajat jo kinasivat siitä, pitikö juutalainen vuosi laskea yleisen juutalaisen tavan mukaan maaliskuulle vai juutalaisten mukaan huhtikuulle. Barbour ja Paton (mahdollisesti myös Wendell) kuuluivat ”oudoimpaan” milleriläisryhmään. Kun valtaosa herätyksessä mukana olleista seurasi Milleriä ja Himesia kannattaen yksinkertaista protestanttista uskonkäsitystä ja uskoa Jeesuksen tulon läheisyyteen, Barbour ja Paton ryhtyivät laskemaan uusia Jeesuksen tulon aikoja. Ensimmäinen keskiyön huuto oli heidän mukaansa v. 1844 ja toinen vuonna 1860 (joka ei juuri kannattajia saanut) he olivat uudelleen laskeneen Millerin 15 todistetta ja opettivat kolmatta ja lopullista keskiyön huutoa (=ylkä tulee) vuonna 1873/4. Näiden matkaan lähti myös Russel ja alkoi auttaa heitä heidän lehtensä tekemisessä. Seuraus oli se, että nykyisten Jehovan todistajien profetiatulkintojen runko oli 1920 -luvun lopulle melko tarkalleen sama kuin kymmenkunta Millerin 15 todisteesta. Danielin 8.14 ei heille oikein sopinut, koska sen aikaa oli vaikeampi laskea uudelleen ja taas uudelleen ja ehkä myös siksi, että se ja siihen liittyvät profetiat oli sapattia pitävien adventistien ainoa tai ainakin tärkein profeetallinen perintö millerismistä.
Alkuseurakunta odotti Jeesusta. Paavali rauhoitti Jeesusta odottavaa alkuseurakuntaa kertomalla mitä ensin pitää tapahtua; 2 Tess 2:1-4.
Babtistisaarnaaja William Millerin "ensimmäisen päivän milleriläinen herätysliike" jakaantui viiteen eri ryhmään jotka kaikki erkanivat toisistaan.
Ennen jakautumista Millerin Jeesusta odottavasta liikkeestä vain 1/3 jäi uskoon. 2/3 luopui uskostaan. 1/3 jakaantui viiteen ryhmään. Tuohon aikaan oli paljon pieniä seurakuntia joista osa toimii 2000- luvullakin kansainvälisinä järjestöinä.
Laadittiinko pelastus-suunnitelma syntiinlankeemuksen jälkeen?
2.) Oliko Aadam Eevan kanssa, kun Eeva kohtasi kiusaajan paratiisissa?
6.) Sulkiko Jumala vai enkeli Nooan arkin oven?
7.) Rakennettiinko Babylonin torni ennen vai jälkeen vedenpaisumuksen?
8.) Oliko Babylonin tornin rakentamisen tarkoituksena varjeltua mahdolliselta uudelta vedenpaisumukselta?
9.) Oliko Mooseksen vaimo Sippora Etiopialainen?
10.) Aiheuttiko ruuanhimo ja ylensyönti (gluttony) vitsauksen Israelilaisten keskuudessa?
11.) Lähettikö Jumala korpit tuomaan Elialle ruokaa?
12.) Oliko Simson tottelematon Jumalalle naidessaan filistealaisen tytön?
13.) Veikö pappi joka päivä uhrieläinten verta pyhäkköön?
14.) Oliko Jeesus muiden lasten kaltainen?
16.) Plagioiko Ellen White?
Kuoliko Jeesuksen ihmisyys ja jumaluus ristillä?
19.) Kun saatana kiusasi Jeesusta, väittikö saatana olevansa sama enkeli, joka oli pelastanut Iisakin varmalta kuolemalta?
21.) Raatelivatko koirat Juudaksen ruumista;?
- -Raamattu antaa evankeliumeissa hieman toisistaan poikkeavia tietoja Jeesuksen päälle puetusta viitasta;
24.) Kiusasiko Saatana Kristusta tämän paastottua neljäkymmentä päivää?
Ellen Whiten mukaan Saatana kiusasi Jeesusta siitä lähtien, kun Jeesus aloitti paastonsa, mutta saatanan varsinainen tilaisuus koitti, kun Jeesus oli paastonnut 40 päivää. (Aikakausien Toivo s.99 Matt 4:2-3)
- Sovitus on yksi ja täydellinen uhri, joka suoritettiin loppuun Golgatalla!
Whiten kirjoitus ei sisällä vähääkään mitään profetiaa eli ennustusta.
(Testimones I, s.258-259.)
28.) "Oma Raamattuko?" - The Clear World, The Study Bible? “Abult Sabbath Scool Bible Study Guiden“?
Suomessa on Ev.Lut. Herätysseura ry:n, Uuras Saarnivaaran Raamatun selitys teos. Kuitenkin Saarnivaaran teoksessa lukee "Raamattu korjauksin ja selityksin." Hengelliset yhdistykset ja teologit voivat toki tehdä omia korjauskirjojaankin, mutta Raamatun käännös ollakseen käännös on tehtävä aina "alkuperäisteksteistä." Maailmalla on käytössä samat mahdollisimman vanhat asiakirjat eli "alkuperäistekstit" Raamatun käännöstyötä varten.
Adventtikirkolla esimerkiksi ei ole koko maailmassa ainuttakaan omaa Raamatunkäännöstä. Hengelliset yhdistykset ja kirkot painavat runsain määrin monenlaista hengellistä kirjallisuutta. Kaikkea mitä on kirjoitettu pitää jokaisen ihmisen arvostella itse henkilökohtaisesti 1 Tess 5:19-23, 1 Joh 4:1 ohjeen mukaan.
Kirkot ovat itsenäisiä julkaisujen painamisessa ja kustantamisessa. Raamatun käännökset tehdään "alkuperäisistä" kirjoituksista poikkeuksetta ollakseen Raamatunkäännös. Kieli muuttuu ja käännöksiä siksi tehdään samoista "alkuperäisistä" Raamatun kirjoituksista uudelleen nykykielelle helpommin luettavaksi ymmärrettäviksi. Kirkkoraamatun 1992 käännöstyön metodi oli nimenomaan helpompi luettavuus nykykielellä.
Adventtikirkko ei ole koskaan käyttänyt opetuksessaan The Clear Wordia. Jos sitä olisikin jossakin yhteydessä lainattu on aina mainittu varmasti samassa yhteydessä ja ymmärretty kirjan olevan yhden teologin hartauskirja. Kirjoituksia saa tutkia ja arvostella vapaasti aina. Clear Wordin kannessa mainitaan, että kirja on parafraasi. Esipuheessa sanotaan; “Tämä ei ole uusi käännös vaan Raamatun parafraasi." Kirjaa ei ole tarkoitettu vakavaan "viralliseen" tutkisteluun eikä julkiseen käyttöön kirkossa.
Kirja on siis yksityisen henkilön ja teologin omaa näkemystä Raamatun teologiasta.
Maailmalla on miljoonia hengellisiä kirjoja.
Kirkon oppikirjaksi kirjailijoiden on hyvin hankalaa ja lähes mahdotonta kirjoittaa. Jokaisella ihmisellä ja tutkijalla on omia näkökulmia jotka voivat muuttua ajan saatossa. The Clear World ei ole siis Raamatun käännös. Teoksen tekijä sanoo itse teoksensa johdannossa että kirja on hartauskirja ja parafraasi -ei Raamatun käännöstyö.
Adventtikirkolla on Raamatun opetuksessa käytössään maailmanlaajuisesti aina sama virallinen Raamatun tutkimiseen tarkoitettu opas “Abult Sabbath Scool Bible Study Guiden“ jota tutkitaan viikoittain Jumalanpalveluksissa. Tämä Raamatun tutkimisen opas on kansainvälisen Adventtikirkon tärkein opetusmateriaali. The Clear Word ei ole siis aineisto joka olisi kirkon oppiaineistoa teologiaan ja Raamatun sanaan.
Kirkko tunnustaa että Ellen G. Whiten profetian lahja on Pyhältä Hengeltä. Ellen G. Whiten kirjoitukset eivät ole Kaanonin osia, eivätkä nauti samaa arvovaltaa Adventtikirkossa kuin Pyhä Raamattu. Ellen G Whiten kaikkien kirjoitukset arvostellaan kirkossa jokainen tekee itse henkilökohtaisesti 1 Tess 5:19-23 ohjeen mukaan.
29.) Voiko uskovien vanhempien usko pelastaa heidän lapsensa?
- Pelastuvatko pienet pienet lapset, -jota eivät ole tehneet itse uskonratkaisua?
"Minä näin että orjanomistaja joutuu vastaamaan orjansa sielusta jota hän on pitänyt tietämättömyydessä. ("Hengellisiä kokemuksia:" s.306)
Em. kysymyksen yhteydessä mainitut Raamatun kohdat eivät kumoa isännän vastuuta.
31.) Voivatko tietämättömät orjat pelastua?
EGW; "Minä näin että orjanomistaja joutuu vastaamaan orjansa sielusta, jota hän on pitänyt tietämättömyydessä ja alennustilassa, joka (orja) ei tunne olleenkaan Jumalaa eikä Raamattua. eikä pelkää mitään muuta kuin isäntänsä ruoskaniskuja, ja on usein järjettömiä luontokappaleitakin alemmalla tasolla.
Jumala menettelee orjan suhteen parhaimmalla tavalla, niin kuin vain säälivä Jumala voi menetellä. (Hengellisiä kokemuksia s.306-307.)
> Kriitikkojen esittämä Raamatunkohta; Joh 1:9 ei käsittele tätä kysymystä. On selvää että orjat voivat pelastua ikuiseen elämään niin kuin vapaatkin; Gal 3:28-29.
- Ellen G. Whiten 1827-1915 tavasta käsitellä asiaa voiko ihminen olla synnitön, voimme lukea ja päätellä…...
Kriitikot ovat väittäneet että Ellen White on vastannut kysymykseen; ”Kyllä.” Kriitikot ovat väittäneet että White olisi ristiriidassa Johanneksen kanssa; Johannes kirjoittaa;”-Jos väitämme että ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme, eikä totuus ole meissä;” 1 Joh 1:8,10.- Ellen White ei vastaa kysymykseen ”kyllä,” vaikka kriitikot ovat yrittäneet niin väittää em. tai jossakin muussa yhteydessä.
Neljä esimerkkiä mitä Ellen White on kirjoittanut;
1.) White on kirjoittanut; ”-Kiitos Jumalalle että hän joka vuodatti verensä meidän edestämme elää toimiakseen puolustajana ja välittäjänä jokaiselle sielulle, joka ottaa hänet vastaan. ”Jos me tunnustamme syntimme on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidän kaikesta vääryydestä;” (Kirje nro.; 87, 1894, teoksesta SDA Bible Commentary, vol 7, s.948.)
2.) White on kirjoittanut; ”-Jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä Jeesus Kristus joka on vanhurskas. Miten varovainen Herra Jeesus onkaan että ei antaisi kenellekään aihetta epätoivoon. Miten hän ympäröikään sielun suojellakseen sielua saatanan hyökkäyksiltä. Jos monimuotoiset kiusaukset yllättävät meidät tai harhauttavat meidät tekemään syntiä, hän ei käännä meille selkäänsä ja jätä meitä tuhon omiksi. Ei, ei, sellainen ei ole meidän Vapahtajamme. Kristus rukoilee meidän puolestamme. Häntä kiusattiin kaikessa niin kuin meitäkin kiusataan. Oltuaan itse kiusauksen kohteena miten voi auttaa niitä joita kiusaus houkuttelee. Ristiinnaulittu Herramme puolustaa meitä Isän edessä armon valtaistuimen äärellä. Saamme vedota Hänen sovitusuhriinsa saadaksemme anteeksi, tullaksemme vanhurskautetuiksi ja pyhitetyiksi. Teurastettu Karitsa on ainoa meidän toivomme;” (Kirje 33, 1895,teoksesa SDA Bible Commentary. Vol 7, s. 948.)
3.) White on kirjoittanut; ”-Saatana tietää että ne jotka anovat Jumalalta anteeksiantoa ja armoa saavat sen, sen vuoksi saatana koetti masentaa osoittamalla heidän syntejään. Omassa voimassaan ihminen ei kykene kumoamaan saatanan syytöksiä. Synnin tahraamissa vaatteissaan ja syyllisyytensä tunnustaen hän seisoo Jumalan edessä. Mutta Jeesus Puolustajamme esittää pätevän vetoomuksensa kaikkien niiden puolesta, jotka katuen ja uskoen ovat jättäneet sielunsa huostaansa. Hän ajaa heidän asiaansa ja voittaa heidän syyttäjänsä Golgatan voimallisilla perusteilla. Hänen täydellinen kuuliaisuutensa Jumalan laille on antanut hänelle kaiken vallan taivaassa ja maan päällä, ja hän esittää Isälleen armon ja sovituksen vaatteensa syyllisen ihmisen puolesta.” (Profeetat ja Kuninkaat s.404.)
4.) White on kirjoittanut; ”- Niin kauan kun saatana hallitsee, meillä oma minämme alistettavanamme, helmasynnit voitettavanamme. Niin kauan kun elämä jatkuu ei ole pysähdyspaikkaa, ei vaihetta jonka saavuttaessamme voisimme sanoa että; Nyt olen lopullisessa päämäärässäni. Kukaan apostoleista ja profeetoista ei väittänyt itseään synnittömäksi. Näin on oleva kaikkien, jotka katsovat Kristukseen. Mitä lähemmäksi Jeesusta tulemme ja mitä selkeämmin tajuamme hänen luonteensa puhtauden, sitä selkeämmin näemme synnin kauhistavan synnillisyyden , ja sitä vähäisemmäksi käy halumme ylistää itseämme. Sielumme ojentautuu alati Jumalan puoleen, ja alati vilpittöminä ja murtuneina tunnustamme syntimme ja nöyrrytämme sydämemme hänen edessään. Jokaisella kristillisen vaelluksen askeleella katumuksemme vain syvenee. Silloin tiedämme että olemme kelvollisia yksin Kristuksessa, ja tunnustamme apostolin tavoin; ”Minä tiedän ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää.” (Apostolien Teot s. 431.)
...
Nyt kun katsoimme mitä White kirjoitti, niin katsomme seuraavaksi mitä kriitikot ovat esittäneet sitaatteina Whiten kirjoituksista; Ovatko ne ristiriidassa sekä Raamatun että EGW:n omien opetuksien kanssa?
1.) Kriitikko; ”-Kristus kuoli tehdäkseen sinulle mahdolliseksi lakata tekemästä syntiä, ja synti merkitsee Jumalan lain rikkomista.” (Rewiew and Herald 28.8.1894.) ???- Artikkeli josta tämä virke on poimittu on kokonaisuudessaan vastausta niille jotka väittävät että Kristus kuolemallaan kumosi Jumalan lain. Golgata on kiistaton todiste lainmuuttumattomuudesta. Jos sen käskyjä olisi voitu muuttaa sellaisiksi että ihminen langenneessa tilassa olisi voinut niitä noudattaa, Jumalan Pojan ei olisi tarvinnut kärsiä kuolemaa syyllisen ihmissuvun puolesta. Pelastussuunnitelman tarkoitus on hävittää synti ja lopettaa synnin tekeminen koko maailmankaikkeudesta. Jo nyt Jumalan lapset tunnustavat Jumalan lain hyvyyden ja tahtovat sitä noudattaa, mutta vasta kirkastettuina Kristuksen tullessa pelastetut voivat sanoa; Olen lakannut tekemästä syntiä.
Em. artikkelissa EGW lainaa paljon sanoja etenkin Johanneksen ensimmäistä kirjettä, jossa osoitetaan että syntiä tekevä on paholaisesta, ja että kukaan Kristuksessa pysyvä ei tee syntiä. (1 Joh 3:4-8.) Jumala tuomitsee synnin ja juuri siksi tarvitsemme Vapahtajaa. Johannes ei ole ristiriidassa itsensä kanssa korostaessaan kirjeessään sekä lakia että evankeliumia. EGW ei ole myöskään ristiriidassa itsensäkään, kun hän tässä samassa artikkelissaan josta Whitea kritisoivat ovat löytäneet mielestään epäevankelisen lauseen kirjoittaa; - ”Luotettavan todistajan neuvo ei esitä haaleiden tilaa toivottomana. Heidän tilansa voidaan vielä korjata. Laodikean sanoma on täynnä rohkaisua, sillä luopuneet voivat vielä ostaa uskon ja rakkauden kultaa. He voivat vielä saada Kristuksen vanhurskauden valkoiset vaatteet, jotka peittävät heidän häpeällisen alastomuutensa. He voivat vielä pstä luonteensa vaatteet ja valkaista ne Karitsan veressä.”
2.) Kriitikko; ”-Olla lunastettu merkitsee lakata tekemästä syntiä.” (Rewiew Herald 25.9.1900. ??? - Tässä kriitikoiden valitsemassa toisessa lauseessa on toinen esimerkki siitä, miten yksittäisen lauseen oikea tulkinta edellyttää tekstiyhteyden huomioon ottamista. Lausetta edeltävä kappaleen alku kuuluu seuraavasti; - Monet näkevät paljon ihailtavaa Kristuksen elämässä. Mutta itsevanhurskaan ihmisen sydämessä ei voi olla todellista rakkautta Kristusta kohtaan. Jos emme näe omaa turmeltuneisuuttamme, emme näe Kristuksen luonteen kauneutta. Kun olemme täysin selvillä omasta syntisyydestämme osaamme arvostaa Kristusta. Mitä vaatimattomampi käsitys meillä on itsestämme, sitä selvemmin näemme Jeesuksen luonteen tahrattomuuden. Se joka sanoo; ”Minä olen pyhä ja synnitön” on itsepetoksen vallassa. Jotkut ovat sanoneet ja jotkut rohkenevat sanoa; ”Minä olen Kristus.” Sellaisen ajatuksen vaaliminen on jumalanpilkkaa. Jos emme näe selkeätä vastakohtaisuutta Kristuksen ja itsemme välillä, emme tunne itseämme. Se joka ei inhoa itseään, ei voi ymmärtää lunastuksen merkitystä. Olla lunastettu merkitsee lakata tekemästä syntiä. Whiten tekstissä ilmenee selvästi -toisin kuin kriitikot yhtä lausetta lainaamalla yrittävät todistaa -että ihminen joka nykyisessä maailmanajassa väittää lakanneensa tekemästä syntiä, on itsepetoksen vallassa. Lisäksi on huomattava että, että EGW tässä yhteydessä ilmeisesti käyttää sanaa ”lunastaa” laajemmassa eskatologisessa merkityksessä, kuten Paavali Room. 8:23, Ef 4:30, 1:14.
3.) Kriitikko; -” Vain ne jotka uskon kautta Kristuksessa tottelevat kaikkia Jumalan käskyjä, saavuttavat sen synnittömyyden tilan jossa Adam oli ennen rikkomustaan. He todistavat rakkaudessaan Kristusta kohtaan noudattamalla kaikkia hänen ohjeitaan.” (Käsikirjoitus 122, 1901; lainattu SDA Bible Commentary vol 6 s. 118.) Edellä on jo käynyt ilmi että vasta Kristuksen toisen tulemuksen yhteydessä Jumalan lapset saavuttavat täydellisen synnittömyyden tilan. Kuitenkin jo tässä elämässä heidän hyväkseen- kun he uskossa turvautuvat Kristukseen luetaan Kristuksen vanhurskaus eli Hänen (Kristuksen) täydellinen kuuliaisuutensa Jumalan käskyille. Laajimmille levinneessä kirjassaan ”Tie Kristuksen luo” EGW selittää tätä asiaa tarkemmin näin; ”Aadamin oli mahdollista ennen lankeemusta kehittää vanhurskas luonne olemalla kuuliainen Jumalan laille. Hän ei kuitenkaan tehnyt sitä ja hänen syntinsä tähden meidän luontomme on langennut emmekä me voi tehdä itseämme vanhurskaiksi. Koska olemme syntisiä epäpyhiä emme pysty täydellisesti noudattamaan pyhää lakia. Mutta Kristus on valmistanut meille pelastuskeinon. Kristus eli synnitöntä elämää. Hän kuoli meidän tähtemme ja nyt Hän tarjoutuu ottamaan syntimme ja antamaan meille vanhurskautensa. Jos Sinä annat itsesi Hänelle ja otat hänet vastaan Vapahtajanasi, niin olipa elämäsi ollut kuinka syntistä hyvänsä, sinut katsotaan hänen tähtensä vanhurskaaksi, ja Sinut hyväksytään Jumalan edessä aivan kuin et olisi syntiä tehnyt. (s.54.)
4.) ”- Jokaiselle joka antautuu täysin Jumalalle annetaan oikeus elää ilman syntiä, kuuliaisena taivaan laeille.” ??? - Jumala vaatii meiltä täydellistä kuuliaisuutta. Meidän tulee puhdistaa itsemme, niin kuin hän on puhdas. Meidän tulee osoittaa rakkauttamme maailmankaikkeuden ylintä hallitsijaa kohtaan noudattamalla hänen käskyjään.” (Rewield and Herald 27.9. 1906.) Nämä sanat ovat EGW:n puheesta jonka hän piti Kalifornian Oaklandissa 25.7.1906. Puheen lähtötekstinä oli 1 Joh 3:1-3. Apostoli Johanneksen sanoihin liittyy koko puhe, myös nuo kriitikkojen lainaamat sanat, joista osa on suoraa lainausta Johanneksen kirjeestä. Se mitä olemme edellä jo todenneet synnittömyydestä, kuuliaisuudesta ja puhtaudesta, koskee myös tässä esitettyjä raamatullisia totuuksia.
33.) Poistaako Kristuksen veri synnin?
Eikö pyhien anteeksiannettuja syntejä pyyhitä pois
ennenkuin viimeisellä tuomiolla?
Kysymyksen taustana väärinkäsitys tai tahallinen yritys leimata Ellen White epäevankeliseksi harhaopettajaksi. Selvää ja kiistatonta on että Kristuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä, ja tätä Ellen White korostaa kaikissa kirjoituksissaan.
”Kun ihmiset etsivät turvaa Jeesuksen luota, hän nostaa heidät syytöksien ja riitojen yläpuolelle.
Yksikään ihminen tai langennut enkeli ei voi syyttää tällaisia sieluja. Kristus liittää heidät omaan inhimilliseen luontoonsa. He seisovat Suuren Synninkantajan rinnalla valossa, joka loistaa Jumalan valtaistuimella. Jeesuksen Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. (1Joh 1:7) (Suuren Lääkärin Seuraajana, sivu 61.)
”Jumala rakastaa synnittömiä enkeleitä jotka palvelivat häntä ja ovat kuuliaisia kaikille hänen käskyilleen, mutta hän ei anna heille armoaan sillä he eivät ole koskaan tehneet syntiä. Armoa osoitetaan ansiottomille ihmisille. Jumala iloitsee voidessaan lahjoittaa armoaan kaikille jotka sitä kaipaavat- ei siksi että olisimme arvollisia, vaan koska olemme arvottomia.”
”Mene hänen luokseen ja sano; ”Herra taakkani ovat liian raskaat kannettavaksi. Tahtoisitko Sinä kantaa taakkani puolestani? Ja hän vastaa; ”Minä otan taakkasi.” – Minä otan syntisi ja annan Sinulle rauhan. Minä olen ostanut Sinut oman vereni hinnalla. Sinä olet minun. Minä itse pyyhin pois Sinun rikkomuksesi oman itseni tähden enkä muistele syntejäsi.” (Ellen Whiten viimeisestä kirjoituksesta, 14.6.1914; julkaistu Testimones to Ministers, s. 519-520.)
Kriitikkojen esiin nostamassa kohdassa EGW selostaa vertauskuvallista pyhäkköpalvelusta; ”Joskin Kristuksen veren tuli vapauttaa syntinen lain tuomiosta, se ei kuitenkaan tyystin poistanut syntiä; ”I´not to cancel sin,” vaan tämä pysyi muistiin merkittynä pyhäkössä lopulliseen sovitukseen saakka.” (Patriarkat ja Profeetat s.336.) > Kysymys on ”taivaan oikeusjärjestelmästä” jossa koko maailmankaikkeudelle tehdään selväksi että Jumala on toiminut oikeudenmukaisesti sekä armahtaessaan että tuomitessaan kadotukseen. Viimeiselläkin tuomiolla kirjat ovat nähtävissä; Ilm 20:12. Todistusaineistoa ei ole vielä hävitetty. Vaarantaisiko se Kristuksen vereen turvautuneiden armahdettujen syntisten asemaa? Päinvastoin! Silloin käy lopullisesti ilmi millä perusteella heidät on pelastettu ja päästetty sisälle Jumalan kaupunkiin. ”He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Ilm 7:14. Autuaita ne jotka pesevät vaatteensa, he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin.” (Ilm 22:14.)
EGW käyttää kriitikkojen arvostelemassa pyhäkköpalvelusta koskevassa selostuksessaan sanaa ”cancel” joka tarkoittaa ”poistamista.” Tämä sana ei esiinny kriitikkojen lainaamissa raamatunkohdissa joissa puhutaan lunastuksesta, syntien anteeksiantamisesta ja syntien puhdistamisesta. ”Kristuksen veressä meillä on lunastus syntiemme anteeksianto.” (Ef 1:7) Mutta maailmassa on vielä syntiä ja pahuutta ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Vasta viimeisenä päivänä kun kaikki asiakirjat on tarkastettu taivaan oikeudessa ja kaikki ovat tunnustaneet Jumalan tuomiot oikeiksi, Jumala painaa taivaallisen tietokoneen ”poista” näppäintä -ja kaikki synti ja pahuus poistetaan ja hävitetään lopullisesti maailmankaikkeudesta.
Ellen G White edusti laajaa kokonaisvaltaista näkemystä pelastussuunnitelmasta. Hänen kriitikkonsa edustavat muutamiin sinänsä hyviin raamatunkohtiin perustuvia suppeita käsityksiä ja he ovat niiden perusteella valmiita tuomitsemaan raamatullista opetusta jota eivät itse ymmärrä.
34.) Sovitus ristillä
Vuonna 1863 rekisteröity Adventti kirkko on aina opettanut että ”Kristuksen sovitusuhri on täysin riittävä.” Sovitus on nähty kuitenkin adventtiliikkeessä alusta lähtien laajempana kuin pelkän sovitusuhrin antamiseen liityvänä; -Adventtiliikkeessä on nähty Ylipappi Jeesuksen taivaallinen palvelus; Hebr 8:1-2; luvut 5-10, sovitusuhrin antamisen jälkeen. (3 Moos 16) Ellen White korosti aina Golgatan ristiä sovituksen paikkana. White kirjoitti seurakuntalehdessä Rewiew and Herald 24.9.1901; ”Kristus asetti ristin taivaan ja maan väliin, ja kun Isä katseli Poikansa uhria, hän kumartui tunnustmaan sen täydellisyyden; ”Tämä riittää,” hän sanoi; ”sovitus on täydellinen.”
35.) Mikä on elävän Jumalan sinetti?
Raamattu opettaa; EF 1:13, 4:30; että Jumalan sinetti on Pyhä Henki.
Joidenkin mielestä Ellen White on ollut ristiriidassa Raamatun kanssa opettaessaan, että seitsemännen päivän sapatti on Jumalan sinetti; mm. Suuri Taistelu s.618?
Raamatussa ”sinetti” tarkoittaa useita eri merkityksiä. Sinetit olivat jalokivestä tai metallista tehtyjä esineitä joihin oli kaiverrettu kuvioita tai kirjaimia. Kun sinetti painettiin pehmeään aineeseen niin kaiverrettu kuvio jäljentyi siihen. Sineteillä joko suljettiin tai vahvistettiin. Sinetti sanaa käytetään Raamatussa monissa asiayhteyksissä vertauskuvaamaan kuvakielessä sulkemista ja vahvistamista. Esimerkiksi Aabraham sai ympärilaikkauksen Room 4:11 ulkoiseksi uskonvanhurskauden vahvistamiseksi. mm.
Raamattu ilmoittaa että sapatti on merkki Jumalan ja kansansa välisestä liitosta; 2 Moos 31:16-17, Hes 20:12,20. Uuden Testamentin mukaan kaikki Kristukseen uskovat kuuluvat Jumalan kansaan eli ”Israeliin,” joten liitto ja liiton merkki kuuluu heillekin; Ef 2:11-13,19, 3:2-6, Room 9:6-8, 1 Piet 2:9,10.
Raamattu osoittaa että Pyhä Henki on Jumala, jumaluutta, ja Jumala toteuttaa sinetöimisen. Efesolaiskirjeen alkutekstissä jakeissa 1:13 ja 4:30 ei esiinny substantiivia ”sinetti” vaan- esiintyy verbi ”sinetöidä.” Lopun aikana tapahtuu Pyhän Hengen ja Jumalan sanan vaikutuksesta uudistustyö jossa myös sapatti asetetaan oikealle paikalleen; Jes 56:1-2, 6-8, 58:12-14.
Toisin kuin kriitikot kuvittelevat Whiten opettavan, sapatti ei pelasta, vaan Jeesus pelastaa! Sapatti ei ole merkki että ihminen pelastuisi tekojensa avulla. Sapatti on päinvastoin merkki siitä että pelastus perustuu Jumalan tekoihin. Siksi sapattina levätään irti arjesta ja ylistetään Jumalan tekoja.
”Koska sapatti tehtiin ihmistä varten, se on Herran päivä. Sapatti kuuluu Jeesukselle Kristukselle; ”Sillä kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan, ja ilman Häntä ei ole syntynyt mitään mitä syntynyt on;” Joh 1:3. Koska Hän on tehnyt kaiken niin Hän on tehnyt siis sapatinkin. Hän joka loi kaiken taivaassa ja maan päällä ja jonka kautta kaikki pysyy voimassa on seurakunnan pää, ja Hänen voimastaan olemme sovitetut Jumalan kanssa. Merkkinä Hänen pyhittävästä voimastaan sapatti on annettu kaikille jotka Kristuksen kautta liittyvät Jumalan Israeliin. Kaikille jotka vastaanottavat sapatin merkkinä Kristuksen luovasta ja lunastavasta voimasta, se on oleva ilon päivä. Nähdessään siinä Kristuksen he iloitsevat hänessä. Sapatti viittaa luomistyöhön todistuksena hänen suuresta voimastaan myös lunastustyössä. Samalla kun se muistuttaa Eedenin kadotetusta rauhasta, se kerttoo Kristuksen palauttamasta rauhasta, ja kaikki mitä luonnossa on toistaa Hänen kutsuaan; ”Tulkaa minun tyköni työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan Teille levon;” Matt 11:28. (Ellen White:Aikakausien Toivo s. 266.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoinnit tänne