Väittelyt
Säälivästi ja armahtavasti Jeesus kohteli erehtyneitä ja syntisiä, mutta Jeesus koskaan jättänyt paljastamatta erehtyneelle syntiä.
Säälivästi ja armahtavasti Jeesus kohteli erehtyneitä ja syntisiä, mutta Jeesus koskaan jättänyt paljastamatta erehtyneelle syntiä.
Jeesus ei toiminut vihassa puhuessaan ankarimmistakaan synneistä, mutta kun hän vakavasti teki asian selväksi, ei jäänyt väittelemään ja aiheuttamaan kiivailla väittelyillä väärinkäsityksiä ja epäsopua.
Jeesus opetti rakastamaan vihamiehiäkin.
Jeesuksen esimerkin mukaan toimiminen on oikein.
Lähimmäisrakkaudessaan evankeliumin kanssa tekemisissä olevat välittävät pelastussanomaa, ja auttavat lähimmäisiä.
Jumalanpalvelijat eivät yritä näyttää viisauttaan väittelyissä korostaakseen itseään. Ylpeys ja itsensä korotus eivät ole kristityn ominaisuuksia. Herran omat uhraavat lähimmäistensä hyväksi lähimmäisrakkaudessa palvelutyössä monin tavoin. Aikaa ei pidä tuhlata typeriin väittelyihin; 2 Tim 2:16. Herran palvelijalta ei työ lopu koskaan.
Paholaisen tarkoituksena on saada ihminen pois evankeliumin vaikutuspiiristä. Väittelyihin herättäminen on paholaisen yksi keino. Kiivastuessaan ihminen ei kykene ajattelemaan enää johdonmukaisesti, eikä ymmärtämään asioita jotka on ymmärrettävä hengellisesti, totuudessa Jumalan Hengen avulla. Viha ja kiivaus torjuu aina Jumalan Hengen. Jumalan henki on vain siellä, missä on rakkautta. Väittelyissä huomio siirtyy pois suurista todellisista asioista ja keskittyy pikkuasioista riitelyihin ja saivarteluihin. Kun tehdään hyvää työtä, viisastelijoita on siirtämässä huomiota merkityksettömiin pikkuseikkoihin. Kiistat, riidat ja viha koituvat vahingoksi. Järkevä kiertää väittelyiden vuoksi väittelyt, riidanhaluiset, ylpeät ja itsekorostuksen kaukaa. Jeesus Kristus joutui vilpillisen, ankaran ja vihamielisten syytöksien kohteeksi, mutta Hän ei koskaan jäänyt kiistelemään ja väittelemään.
Tärkeätä on miettiä onko itsellä pelastava usko Jumalaan? 1 Joh 2:3-5. Jumala ymmärtää ja hyväksyy ihmisen vilpittömyyttä. Luuk 12:47-48; "Jos palvelija tietää mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua. Jos palvelija tietämättään tekee sellaista mistä rangaistaan raipoilla, hän pääsee vähillä iskuilla. Jolle on paljon annettu siltä paljon vaaditaan. Jolle on paljon uskottu se pannaan paljosta vastaamaan."
Paholaisen tarkoituksena on saada ihminen pois evankeliumin vaikutuspiiristä. Väittelyihin herättäminen on paholaisen yksi keino. Kiivastuessaan ihminen ei kykene ajattelemaan enää johdonmukaisesti, eikä ymmärtämään asioita jotka on ymmärrettävä hengellisesti, totuudessa Jumalan Hengen avulla. Viha ja kiivaus torjuu aina Jumalan Hengen. Jumalan henki on vain siellä, missä on rakkautta. Väittelyissä huomio siirtyy pois suurista todellisista asioista ja keskittyy pikkuasioista riitelyihin ja saivarteluihin. Kun tehdään hyvää työtä, viisastelijoita on siirtämässä huomiota merkityksettömiin pikkuseikkoihin. Kiistat, riidat ja viha koituvat vahingoksi. Järkevä kiertää väittelyiden vuoksi väittelyt, riidanhaluiset, ylpeät ja itsekorostuksen kaukaa. Jeesus Kristus joutui vilpillisen, ankaran ja vihamielisten syytöksien kohteeksi, mutta Hän ei koskaan jäänyt kiistelemään ja väittelemään.
Tärkeätä on miettiä onko itsellä pelastava usko Jumalaan? 1 Joh 2:3-5. Jumala ymmärtää ja hyväksyy ihmisen vilpittömyyttä. Luuk 12:47-48; "Jos palvelija tietää mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua. Jos palvelija tietämättään tekee sellaista mistä rangaistaan raipoilla, hän pääsee vähillä iskuilla. Jolle on paljon annettu siltä paljon vaaditaan. Jolle on paljon uskottu se pannaan paljosta vastaamaan."
Ihminen joutuu tekemään kipeitäkin ratkaisuja uudistaessaan käsityksiään vilpittömyyden tiellä. Ihmisen rakastaessa Jumalaa, on Jumalan tahto mieluinen sydämenasia, iloiten hän muuttaa elämäänsä oppimiensa totuuksien mukaan. Vilpitön tahtoo hankkia oikeata tietoa, ja selvittää mikä on Jumalan tahto hänen suhteensa ja miten voisi täyttää paikkansa kristittynä. Typeryyttä harrastaa väittelyitä väittelyiden vuoksi, ja syyttääkseen muita mm."harhaoppisuudesta" kun Jumalan tapa on kysyä ihmisen vilpittömyyttä ymmärrykselleen. 1 Tim 6:20; "Pidä tallessa Timoteus se mikä on uskottu Sinun haltuusi. Torju jumalattomat ja tyhjät puheet ja vastaväitteet joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto keksii."
Harha- ja henkimaailman (spiritismin) oppeja harrastavat Jumalan vastustajat jos ryhtyvät väittelyihin Jumalan sanan opettajien kanssa, totuuden opettajien tulee torjua heidän taistelukutsunsa. Jumalan vastustajat eivät tiedä ja ymmärrä että kristitty havaitsee Jumalan sanan avulla mistä pilkkaajan menettelyssä on kysymys. Gal 6:7; "Älkää pettäkö itseänne. Jumala ei salli itseään pilkattavan, mitä ihminen kylvää sitä hän myös niittää."
Maailman viisaat ylpeilevät viisaudestaan, Room 1:22, mutta saavat häpeän. Jes 44:25. "Puhe rististä (Jeesuksesta/evankeliumista) on hulluutta niille jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima;" 1 Kor 1:18-19. Tyhmät vihaavat pelastavaa tietoa, ovat huolettomia ja levittävät parjausta; Snl 1:22, 14:16, 10:18, 13:16, Snl 14:8, Saar 2:14. Jumalattomuus tuottaa itselleen turmion ja joutuu häpeään; Saar 7:5, Snl 18:7, 10:12; "Viha ajaa ihmisiä toisiaan vastaan. Rakkaus peittää paljotkin rikkomukset." Snl 3:35, Ps 14:1. Väittelynhalu ei kuulu kristillisiin arvoihin. 1 Tim 6:4, 2 Tim 2:14,23, Tiit 3:3,9.
Väittelynhaluisten kannattaa laittaa käsi sydämelle, miettiä ja tunnustaa itselleen rehellisesti minkälaisella asialla tahtovat olla? Onko asia oikea ja mihin se johtaa? Jumala on antanut ihmiselle omantunnon. Jokainen pystyy päättelemään ovatko tarkoituksensa hyviä ja rakentavia, vai pahoja ja hajottavia? Onko hän rakastamassa, loukkaamassa ja vihaamassa?
Jeesus neuvoi jatkamaan matkaa, eikä jäämään väittelyihin; Matt 10:11-15. Jokainen on koko elämänsä ajan vapaa päättämään itse ikuisesta kohtalostaan; 1 Joh 3:16. Jokainen saa valita itse elämänsä aikana, haluaako elää synnissä vai haluaako olla ikuisen elämän lahjan saaneiden joukossa? Room 6:23, Ilm 20:11-15.
Harha- ja henkimaailman (spiritismin) oppeja harrastavat Jumalan vastustajat jos ryhtyvät väittelyihin Jumalan sanan opettajien kanssa, totuuden opettajien tulee torjua heidän taistelukutsunsa. Jumalan vastustajat eivät tiedä ja ymmärrä että kristitty havaitsee Jumalan sanan avulla mistä pilkkaajan menettelyssä on kysymys. Gal 6:7; "Älkää pettäkö itseänne. Jumala ei salli itseään pilkattavan, mitä ihminen kylvää sitä hän myös niittää."
Maailman viisaat ylpeilevät viisaudestaan, Room 1:22, mutta saavat häpeän. Jes 44:25. "Puhe rististä (Jeesuksesta/evankeliumista) on hulluutta niille jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima;" 1 Kor 1:18-19. Tyhmät vihaavat pelastavaa tietoa, ovat huolettomia ja levittävät parjausta; Snl 1:22, 14:16, 10:18, 13:16, Snl 14:8, Saar 2:14. Jumalattomuus tuottaa itselleen turmion ja joutuu häpeään; Saar 7:5, Snl 18:7, 10:12; "Viha ajaa ihmisiä toisiaan vastaan. Rakkaus peittää paljotkin rikkomukset." Snl 3:35, Ps 14:1. Väittelynhalu ei kuulu kristillisiin arvoihin. 1 Tim 6:4, 2 Tim 2:14,23, Tiit 3:3,9.
Väittelynhaluisten kannattaa laittaa käsi sydämelle, miettiä ja tunnustaa itselleen rehellisesti minkälaisella asialla tahtovat olla? Onko asia oikea ja mihin se johtaa? Jumala on antanut ihmiselle omantunnon. Jokainen pystyy päättelemään ovatko tarkoituksensa hyviä ja rakentavia, vai pahoja ja hajottavia? Onko hän rakastamassa, loukkaamassa ja vihaamassa?
Jeesus neuvoi jatkamaan matkaa, eikä jäämään väittelyihin; Matt 10:11-15. Jokainen on koko elämänsä ajan vapaa päättämään itse ikuisesta kohtalostaan; 1 Joh 3:16. Jokainen saa valita itse elämänsä aikana, haluaako elää synnissä vai haluaako olla ikuisen elämän lahjan saaneiden joukossa? Room 6:23, Ilm 20:11-15.
"Jumala on asettanut uuden määräpäivän, tämän päivän, - Jos te kuulette Hänen äänensä älkää paaduttako sydäntänne;" Hebr 4:7.
Jumalan palvelijat ovat uskossa nöyriä ja kiitollisia Kristuksesta.
Jari Laurila