Mikä on syntiä? Syntien katumuksesta.




 Synnistä ja syntien katumuksesta. Lain tehtävästä.

”Johannes näki että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katso Jumalan Karitsa joka ottaa pois maailman synnin.” (Joh 1:29)

Raamattu opettaa että synti on Jumalan lain rikkomista.
"Jokainen joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista." (1 Joh 3:4)
(2 Moos 20:1-17, 5 Moos 5:1-22)

Synnintekijä ylentää itsensä. (1 Moos 3:1-6) Ihminen on perinyt vanhemmiltaan tavoissaan syntisen luonnon jota kutsutaan ”perisynniksi.” Ihminen on synnille altis maailmassa jossa vain harvat tahtovat kulkea kaikessa Jumalan Hengen yhteydessä. (Ps 51:7, Room 7:14-25)

Ihminen ei voi ihmisen omassa voimassaan noudattaa Jumalan tahtoa. Ihminen tarvitsee Jumalan Hengen avun, tuen ja voiman voidakseen noudattaa Jumalan lakia. (Hepr 8:8-10, Jer 31:31-34, Hes 36:26-27) Vain Jumalan yhteydessä Jeesuksessa Kristuksessa ihminen voi taistella syntiä vastaan. Ilman Jeesusta Kristusta emme voi onnistua.  (Joh 15:4-5) (Joh 3:16)

Jumalan laki, joka Paavalin mukaan opettaa mikä on syntiä on voimassa niin kauan kun taivas ja maa ovat paikoillaan. ”Mutta laista ei häviä piirtokaan, ennemmin katoavat taivas ja maa.” (Luuk 16:17) Evankeliumin saarnaaminen ei kumoa lakia, eikä laki kumoa evankeliumia. Evankeliumia ja lakia opetetaan rinnakkain ajan loppuun asti. (Room 3:31) Lain ”kuningaskäsky” ”suuri käsky” (Matt 22:36-40, Mark 12:28-33) on yhteenveto Jumalan pyhästä 10- käskyn laista, -ei 10-käskyn siveysmoraalilain tilalle tullut. Jeesus sanoi, että näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat. Kaikki laithan tähtäävät Jumalan ja lähimmäisten rakastamiseen. (Room 3:20) Jumalan laki on rakkauden laki.

Jeesus Kristus Ylipappi on enkeleiden kanssa läsnä. (Hebr 1:14) Yhdessä he toimivat ihmisen hyväksi kaikessa mikä liittyy ihmisen uskoon tuloon, hengelliseen elämään, syntien anteeksi antoon ja pelastukseen. (Hebr 8-9 luvut, 2:17-18, 3:6-8, 14-16, 5 luku, 7:15-28.

Jumala vihaa syntiä. Synti erottaa ihmisen Jumalasta. (Jes 59:1-2, 2 Piet 3:9) Joka väittää olevansa synnitön, todistaa väitteellään olevansa kaukana pyhyydestä, mutta "joka sanoo tuntevansa Hänet, mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä." (1 Joh 2:4-6)

Raamattu opettaa minkälainen ihminen on ”pyhä ihminen?”  ”Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen.” (Ilm 14:12) ”Pyhä ihminen” pyhittyy Jumalle niin että kaikessa maallisissa toimissaan huomioi että on Jumalan kanssa sovussa. ”Tavoitelkaa rauhaa kaikkien kanssa ja pyrkikää pyhitykseen, sillä ilman sitä kukaan ei ole näkevä Herraa.” (Hebr 12:14) (1 Kor 10:33) Kukaan ei voi kieltää ainuttakaan Jumalan käskyä. (Jaak 2:10-13)

Synnin esiaste on mieltymys syntiin. Ihminen alkaa helliä kiusauksiaan, eikä päättäväisesti torju kiusauksia. Kun tilaisuus tulee kiusaus muuttuu todeksi. Ihminen on saattanut jo tehdä päätöksen tekoonsa valmiiksi. Kiusaukset kuuluvat ihmisen elämään ajoittain ja toisinaan. Kun ihminen on kiusattu, ei ihminen ole synnin teossa. Pahat hengetkin ja paholainen itse ihmistä kiusaa. 

Jumala antaa anteeksi raskaatkin synnit katuvalle. Anteeksi antamatonta syntiä parannuksen tekijälle- syntinsä hylkäävälle ihmiselle ei ole olemassa. "Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa." (Jes 1:18) Taivaassa iloitaan jokaisesta kääntyneestä syntisestä. (Luuk 15:10) 

Synnistä nuhtelu on rakkautta ja pelastaa sieluja. Välinpitämättömyys, että antaa ihmisen kulkea kohti tuhoaan, ei ole rakkautta. Usein evankeliumin palvelijoita syytetään tuomitsemisesta, mutta vaikka kristityn toki tuleekin noudattaa kohteliaisuutta, kristityllä on lupa suhtautua kaunistelemattomasti syntiin. Tämä ei ole ristiriidassa rakkauden kanssa ja evankeliumin työ on todellista lähimmäisrakkautta. Vilpittömät iloitsevat totuuksista, ylpeät ja vilpilliset loukkaantuvat. Evankeliumin työssä ei ole kyse tuomitsemisesta. Raamatun sana voi tuomita ihmisen, sillä Raamattu on Jumalan sana, Jumalan tahto ja vilpittömän kristityn auktoriteetti. Jumalan Henki- Jumala itse puhuttelee jokaisen uskovaisen, ja kutsuu jokaista syntistä monta kertaa ihmisen elämän aikana. Ihmisiä on varottava loukkaamasta, ja ihmisen tieto ja arvot muuttuvat elämän varrella. Pyhän Hengen tehtävä on nuhdella synnistä, kasvattaa, opettaa, lohduttaa, syyttää ja olla tuomarikin. (Ilm 3:19, Hebr 12:5-6) (Matt 7:1, Jaak 2:13)

Synti on vakava asia. Uskovainen ihminen ei voi suhtautua syntiin kevyesti. Ihmistä tulee rakastaa, mutta syntiä vihata.
Langenneen ihmisen kannattaa kuitenkin iloita evankeliumista ettei masennu synnin taakan alle. Evankeliumin ilon täytyy voittaa. Ihminen ei pääse alennustilastaan ennen kuin on sydämestään kääntynyt ja surrut syntinsä. Jumala on rakkaus joka aina tukee ja rakastaa jokaista joka tahtoo tehdä paremmin ja hylätä syntinsä. (1 Joh 4:8) Paholaisen tavoite on masentaa ihminen. Heikko ihminen on  helpompi kiusattava ja altis synnille.
”Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä. Lähestykää Jumalaa, niin Hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat. Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi. Nöyrtykää Herran edessä. Hän on Teidät korottava.” (Jaak 4:7-10)

Jumala on armollinen synnintekijöille antamalla mahdollisuuden katua ja kääntyä pois synnistä. (Room 5:21, ”Katukaa siis syntejänne että synnit pyyhittäisiin pois” (Apt 3:19) Joel 2:12-13, Jes 55:6-7) Uskovaiset ihmiset erehtyvät ja tarvitsevat tätä Jumalan armoa jatkuvasti. (1 Joh 2:1-2) Vilpitön kristitty ei kuitenkaan elä tahallisesti, tietoisesti ja jatkuvasti Jumalan lakia vastaan. Jumala pelastaakin ihmisen synneistään, mutta ei synneissään. Raamattu ei tunne sellaista ”halpaa armoa” joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinoinnin Jumalan lakia vastaan. Syntien katumus merkitsee aitoa synnin surua Jumalan edessä. –Ei itsekkäistä syistä ihmisten edessä. Aito katumus johtaa synnin hylkäämiseen ja sitä kautta synnin anteeksi antoon. (San 24:16) (Hes 18:31-32)  (Room 6:23) 

Synti on toisinaan suhteellinenkin käsite. Kaikki ei ole "tasapuolisesti syntiä" jokaiselle. Oikeudenmukainen tuomari huomioi ihmisen tiedon määrän ja ihmisen vilpittömyyden. Ihminen voi tehdä tietämättään syntiä. Luuk 12:47-48 kertoo isännästä joka rankaisee palvelijaa sen mukaan tietääkö palvelija isäntänsä tahdon vaiko ei tiedä isäntänsä tahtoa.

Ihmisen omantunnon asiatkin määräävät mikä on syntiä. Tahallinen kapina Jumalaa vastaan on aina syntiä, vaikka teko ei muutoin syntiä olisikaan. (1 Joh 5:16-17) Jumalan Hengen johdosta erossa pysytteleminen on syntiä sekin, eli kun ihminen torjuu Jumalan vetoomukset parannukseen. Anteeksi antamattomaksi synniksi lopulta muodostuu ns. "Pyhän Hengen pilkka" jos ihminen koko elämänsä kieltäytyy Jumalan vetoomuksista, torjuu armon Hengen ja kuolee elämässään tahallisesti katumattomana synnin tekijänä. (Hebr 10:29, Luuk 12:10) Jumalan Henki- Jumala itse rakastaa ihmistä ja vetoaa ihmisen hyväksi, mutta ihmisen omaa tahtoa vastaan Henki ei voi toimia. Rakkaus on aina vapaaehtoista ja vastavuoroista. Kristinuskon ydinprosessi on rakkaus.

 Joh 1:12-18, 2 Piet 3:9-18, Ilm 12:17

Jumalaa rakastavat saavat ”autuuden” ja rakkaus Jumalaan herättää myöskin synnin tunnon ihmisen omassa tunnossa.
”Siitä me tiedämme tuntevamme Hänet, että pidämme Hänen käskynsä.” (1 Joh 5:3)

Vain Jeesuksessa Kristuksessa on syntien sovitus. 1 Piet 2:24-25, Hebr 9:27-28, 10:12-14) "Hän on meidän syntiemme sovittaja. Ei vain meidän vaan koko maailman" (1 Joh 2:2) 
-         Että jokainen tahtova saisi elää. Jumalaa rakastava saa elää.

Jeesus on uskollisille vanhurskas ja laupias. Jeesuksen omat pääsevät taivaaseen ja uudesti luotuun maahan.
Suurempaa ei voi olla. (Ilm 21-22)

Jumalan laista ei katoa pieninkään piirto eikä pilkku.

"Totisesti:laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat,..."  (Matt 5:18, 17,19,20) 

Tule Herra Jeesus sydämeen. Jeesus tulee kun aika on täysi. (Ilm 1:7-8)

Aamen.


Jari Laurila
24.8.2013


 Jumalan laista aihekokonaisuus täällä: >  http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/4



Keskiaikainen kirkko Pietarsaaressa. (Kuva:Jari Laurila:2013)
Pietarsaaren keskiaikaisella kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2013)