"Syömiset, juomiset, sapatin- ja uudenkuun päivät"








“Kukaan ei saa tuomita teitä mitä syötte tai juotte, tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.”

”Ne ovat vain sen varjoa mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis.” (Kol 2:16-17)


Itämailla oli runsaasti lainopettajien erilaisia ruoka- paasto määräyksiä jotka kuuluivat juutalaiseen kulttuuriin.

Myös kreikkalaisroomalaisessa kulttuurissa oli omia sääntöjä. (Kol 2:20)

Uudenkuun päivä on mainittu 4 Moos 10:10.

“Sapateiksi” kutsuttiin kaikkia juhlia, erityisesti pääsiäistä ja helluntaita. Missään tapauksessa kyse ei ole 10-käskyn siveyslakiin kuuluvasta sapatista. (2 Moos 20:8-11, Luuk 16:17, Jaak 2:10-13)



Erilaisia paastomääräyksiä juomineen ja ruokineen oli monenlaisia. (Kol 2:23)
“Älä tartu, älä maista, älä kosketa” (Kol 2:22) Paastomääräykset olivat niin ankaria, ettei saanut edes koskettaa tai haistaa kiellettyä ruokaa määrättyinä päivinä.

”Tämä kaikkihan koskee sellaista mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista.” (Kol 2:23)

Jeesus kävi taistelua ihmisen käskyjä vastaan. (Matt 15:8-9, Mark 7:7-13) Myös Paavali matkoillaan joutui alituisesti opettamaan Kristuksen vanhurskautta vanhan liiton seremoniaan liittyneen juhlien,  ja perinnäissääntöjen sijaan. Seremonialait olivat päättyneet ristille. (Kol 2:8, Tiit 1:13-14)

Kansalla oli farikseuksien tekemiä oppeja ja kansanuskomuksia.

Puhtaat ja saastaiset eläimet on kerrottu: 3 Moos 11, 5 Mooos 14:3-2. Saastaiset eläimet ovat lihan ja raadonsyöjiä. Puhtaat eläimet kasvis syöjiä. Trikiinit, loiset, bakteerit ja virukset lepraa myöten levisivät helposti raadonsyöjien ja kaatopaikkojen tonkijoiden kautta. Jäämiä kertyy lihaan jo rehusta. Puhtaiden eläinten syöminen on lihansyöjille viisas ratkaisu saasteiden aikana. Uusia eläintautejakin tulee. Epäpuhtaudet kulkevat ravintoketjussa. Alueittain joudutaan ruokatarvikkeita hylkäämään.

Paavali kehotti syömään ja juomaan Jumalan kunniaksi. (1 Kor 10:31-33) Jumalalle ei tuota kunniaa Pyhän Hengen temppelin turmeleminen. (1 Kor 3:16-17, 6:18-20) Lähimmäisen loukkaaminen syömisillä ole sekään asia mikä tuottaisi Jumalalle kunniaa. Pöydistä voi valita hiljaisesti loukkaamatta siten muita.



Ruokatottumukset ovat suuri syy sairauksiin. Elävällä ravinnolla on parannuttu sairauksista terveeksi. Kypsentämätön kasvisravinto sisältää vitaaliaineita jota edistävät terveyttä. (1 Moos 1:29)

Nykyajan ihmisellä on runsaasti tutkittua tietoa. Varmaa on että eläinkunnan tyydyttyneet rasvahapot (ns. kovat rasvat) kertyvät haitallisena kolesterolina verisuonistoon. Jumala huolehti ettei ihminen syö kovia rasvoja: 2 Moos 29:13, 3 Moos 3:17, mm. Rasva piti polttaa aina, mutta lihaan jää kuitenkin paljon rasvaa jota ei silmä näe.

Paavali ei varmastikaan ohjannut ihmisiä epäterveellisen ravinnon käyttöön. Hätätilanteissa jos on niukkuutta hyvästä ravinnosta on käytettävä ymmärrystä. Ravinto on omantunnon kysymys. (Luuk 12:47-48) Ruoka sinänsä ei tee ihmistä Jumalalle kelpaamattomaksi. (Mark 7:14-23)

Liha on ihmisen ruokaa mutta jatkuvasti liian usein nautittuna liharuoka on ilmeinen terveysriskikin. Itämailla Jeesuksen aikaan syötiin tavallisesti lihaa vain juhlapäivinä ja pidoissa.

Puhtaaksi luokiteltu liha annettiin ihmisen ravinnoksi vasta vedenpaisumuksen jälkeen. (1 Moos 7:2, 8:20, 9:3)



Jari Laurila
13.1.2013

Lisää aiheen läheltä: