Miten synnintekijä
tulisi nuhdelluksi ?
Ihmisen oma mieli ei halua aina taipua Jumalan tahdon alaisuuteen.
Ihmisen mielihalu haluaisi toisinaan jotakin muuta.
Ylpeä ihminen loukkaantuu kun huomaa olevansa väärässä. Totuus loukkaa.
Siksi kaikki ”uskovaisuuteen” liittyvä luo monille vihan tunteen heti. Jumalan
tahtoa etsivä nöyrä ”särjetty sydän” (Jes 66:2, Ps 34:19) iloitsee kaikesta totuudesta ja hakee Jumalan
tahtoa jatkuvasti. Uskossa Jumalaa rakastavan ihmisen ”sydän” eli tietoisuus
muovautuu Jumalan tahdon kanssa sopusointuun siveysmoraalilaki sydämen lihatauluissa.
(1 Joh 5:3, Luuk 16:17) Totuuden ja Herran tahdon vuoksi uskovia on vihattu monin tavoin.
Synnille ainoa puolustus on Jeesus Kristus joka armahtaa syntinsä
hylkäävän ihmisen. Synnille ei mitään muuta puolustusta mistään voi löytää.
Synnin hylkääminen on ehto.
Uskovainen ei lähde hakemaan puolustusta synnille muualta, vaan taistelee
synnistä ja luonteensa heikkouksista eroon.
”Liha haluaa toista kuin
Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette
tee mitä tahtoisitte.” (Gal 5:17)
”Minä kehotan teitä pysymään
erossa tämän maailman himosta jotka sotivat sielua vastaan.” (1 Piet 2:11)
Herralle pyhittyneiden
evankeliumin palvelijoiden (1 Piet 2:9) velvollisuuksiin kuuluu kertoa
Jumalasta, Jeesuksesta ja pyrkiä auttamaan ihmisiä Jeesuksen luo. (2 Tim 3:16-17,
Hebr 4:12-13) Paavali kehottaa: "Julista
sanaa, astu esiin sopivaan ja sopimattomaan aikaan, nuhtele, moiti, kehota,
aina kärsivällisesti opettaen." (2 Tim 4:2-5) Henki muistuttaa
omantunnon kautta kaikesta puhutusta ja kirjoitetusta sanasta mitä
sananpalvelijat esittävät. (2 Kor 7:9, Room 2:15, Matt 13:11)
Kukaan ihminen ei koskaan
ansioidu evankeliumin työssä eikä saa tehtyä toisesta ihmisestä uskovaista. (Ef
2:8-9) Ihmisen uskoon tulo on aina Jumalan Pyhän Hengen työ ja ansio. Pyhä Henki
on ihmisen nuhtelija, kasvattaja, lohduttaja ja tuomari. Henki puhuu ihmisten
kautta. Henki näyttää maailmalle synnin, vanhuskauden ja tuomion. ”Hän tulee ja paljastaa että maailma on
väärässä, Hän paljastaa mitä synti, vanhurskaus ja mitä on tuomio. Synti on siinä
ettei ihmiset usko minuun” (Joh 16:8-9)
”Kun totuuden
Henki tulee Hän johdattaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei puhu omissa
nimissään, vaan puhuu sen minkä
kuulee, ja ilmoittaa teille mitä on
tuleva. Hän kirkastaa minut sillä sen
minkä hän imoittaa teille Hän saa minulta.” (Joh 16:13-14) Henki kirkastaa Kristusta ja kutsuu
Kristuksen luo (Ilm 3:16-21, 22:17) Henki muuttaa Herran kaltaiseksi (2 Kor 3:16-18)
Henki johtaa ja opettaa (1 Kor 2:12-15, Jes 63:14) -uudistaa (Tiit 3:5-6) muuttaa
elämän ja johdattaa. (Joh 16:13-14) Pyhän Hengen jatkuva vastustaminen erottaa
Jumalasta ja Henki vetäytyy pois vastustuksesta. Ihminen usein torjuu Jumalan
lähestymiset ihmisen saattamiseksi luojansa kanssa sopusointuun. (Ef 4:30, Apt
7:51, Room 8:8-9, Hebr 10:29) Ihminen voi jäädä synteihinsä lopullisesti; Mark
3:28-29.
Herra nuhtelee
pakanoita ja Jumalan unohtajia (Ps 9:6, 50:21-23) ja kaikkia rakkaitansa ja lapsiansa.
(Hebr 12:5-6) Herra nuhtelee ihmisten kovuuden vuoksi (Matt 11:20, Luuk 13:34)
synnin ja kurittomuuden vuoksi (Luuk 3:18-19, 1 Tim 5:20, 1 Tess 5:12-15) myös
seurakunnan penseyden vuoksi. (1 Kor 11:31-32, Hebr 5:11) Herra nuhtelee koska
Hän haluaa antaa viisautta ja tietoa (Snl 29:15, 19:25) oikeaa oppia (1Tim 1:3)
ja Hän tahtoo Jumalan pelon säilyvän, ja uskomme tervehtyvän. (1 Tim 5:20, Tiit
1:13)
Profeetat ja
sananpalvelijat ovat nuhdelleet kansaa ja ihmisjoukkoja. Veljellinen nuhtelu
tulee tapahtua henkilöön katsomatta (Gal 2:11-14) uskon rakennukseksi, ei
ihmisen kukistamiseksi (2 Kor 13:10-11) Kaikkien kuullenkin syntisiä, ei kuitenkaan
kaikkien kuullen syntistä. (1 Tim 5:20)
Jeesus antoi ohjeet
jos seurakunnassa joku tekee syntiä. Matt 18:15-20;
Jeesus neuvoo puhumaan
synnintekijälle ensin kahden kesken. Sen jälkeen jos ei ole apua ottamaan
pari-kolme muutakin mukaan ja jos siitäkään ei ole apua, sen jälkeen ilmoittaa
seurakunnalle. Synti on tarttuvaa ja siksi uskovaiset ja seurakuntalaiset eivät
voi ottaa osaa syntiä harjoittavan menoihin. Seurakunta ei voi pitää yhteydessään loputtomiin ihmistä joka ei halua tehdä parannusta synnistään. Tämä ei tarkoita että ihminen
pitäisi eristää rakastavasta tarkoituksesta ja -yhteydenpidosta. Jeesus söi ja
joi publikaanien kanssa jos siitä oli evankeliumin asialle hyötyä. (Mark 2:16-17)
”Veljeni jos joku teistä eksyy totuudesta ja toinen
ohjaa hänet takaisin, niin tietäkää tämä: joka palauttaa syntisen harhateiltä
pelastaa hänet kuolemasta ja peittää paljotkin synnit.” (Jaak 5:19-20)
Seurakunnissa on
erilaisia kurinpitomenettelyjä ja evankeliumin palvelija nuhtelee rakkaudessa
Jumalan tahdon kanssa ristiriidassa olevia. Nuhtelu on rakkautta
välinpitämättömyyteen verrattuna jos antaa toisen huomauttamatta kulkea kohti varmaa
tuhoaan. (Room 6:22-23)
Evankeliumin
palvelijat joutuvat taistelemaan pahoja henkiä vastaan. (Ef 6:10-15) Jeesus ei
koskaan säästellyt totuuden sanoja, mutta Jeesus puhui ne aina rakkauden
vuoksi. Paavali pohti rakkauden merkitystä evankeliumin työssä 1 Kor 13
luvussa. Paavali oli sitä mieltä että
ilman rakkautta ei olisi mitään vaikka olisi suuriakin lahjoja. Jeesus ei
tuominnut, vaan halusi johtaa katumukseen ja parannukseen. (Joh 8:1-11)
Monet kuitenkin
tahtovat selittää kaikki nuhteen sanat tuomitsemiseksi. (Matt 7:1)Tuomitseminen
tarkoittaa ihmisen julistamista kadotetuksi. Ihmisellä on koko elämä aikaa
muuttaa elämänsä suuntaa. Tuomitseminen merkitsee myös ihmisen nimittelemistä
synnin mukaan. Ihmisellä on koko elämä aikaa luopua synnistä ja mitä jos joku
olisikin hänet tuominnut ? Synnintekijä pyritään auttamaan rakkaudessa, ei
ilkein nimityksin. Evankeliumin palvelijoiden on vihattava syntiä mutta
rakastettava ihmistä. Näin on Jumalan tahto että mahdollisimman moni pelastuisi.
(Room 6:23) Rauhaa ei voi ostaa totuuden hinnalla. Rauha on Herrassa. (Joh
16:33)
”Vapauden lain mukaan teidän tuomitaan, pitäkää se
mielessänne mitä puhutte tai teettekin. Joka ei toista armahda saa itse
armottoman tuomion, mutta joka armahtaa saa tuomiosta riemuvoiton.” (Jaak 2:12-13)
Salomo kehotti
nuhtelemaan viisasta. Ylpeä ihminen tulee vain vihaiseksi nuhtelusta. "Omahyväistä älä nuhtele, hän vihastuu
Sinuun. Nuhtele viisasta niin hän rakastaa Sinua. Neuvo viisasta, hän viisastuu
yhä, opeta hurskasta, hän oppii lisää. Herran pelko on viisauden alku. Pyhän
tunteminen on ymmärryksen perusta." (San 9:8-10)
Ratkaisevan tärkeä
asia nuhtelussa on että asia otetaan esille rakastavassa tarkoituksessa ja
ilmapiirissä niin että toinen sen ymmärtää olevan hänestä välittämistä ja hänen
rakastamista hänen itsensä hyväksi. Näin nuhtelu on hyödyksi ja hyväksi. Jumala
itse puhuttelee omansa Pyhässä Hengessä siveysmoraalilakia ja ihmisen tiedon
määrää vasten kun ihminen on kiusattu tai langennut syntiin.
Tulkoon kaikki neuvo
rakkaudessa teidän hyväksenne, niin että te saisitte lahjaksi ikuisen elämän.
Aamen.
Jari Laurila
23.1.2013
Lisää aiheen läheltä:
