Onko Raamatun uskonto aiheuttanut väkivaltaa ja sotia maailmassa?



Saako kristitty vihata ja tappaa ?


Vanhan Testamentin kirjoitukset kertovat lukuisista sodista.
Jumala on antanut maailmanhistoriassa luvan seitsemän sodan käymiseen. 
Seitsemän sotaa käytiin Israelin hävittäessä seitsemän pakanakansaa asettuessaan ”luvattuun maahan.” Vanhassa Testamentissa Israelin kansa edusti Jumalaa. Kaikki vanhan liiton lait olivat kokonaisen kansan yhteiskunnallisia lakeja. 
Pakanakansojen syntien mitta oli tullut täyteen. Israel voitti seitsemän sotaa leikiten. Aina kun myöhemmin Israel lähti omin päin sotaan toimi kansa Jumalan tahtoa vastaan ja hävisi kaikki sodat. Maailmanhistoriassa on siis Jumalan luvalla sodittu vain seitsemän kertaa eikä uusia lupia tule.

Jumala ei milloinkaan maailman historiassa ole ollut luoduilleen kuitenkaan armoton. Jumala on antanut aina lukuisia tilaisuuksia tehdä parannusta ennen kuin antoi rangaistuksensa kohdata. Israelin kansa joutui tottelemattomuutensa vuoksi kokemaan kuritusta. (Jes 45:22, Joel 2:12-13, Mal 3:7, 3 Moos 26 luku, Ps 107)
Vanhan Testamentin aikana pantiin toimeen yksityishenkilöiden kuolemantuomioita. Ne olivat lain rikkomisen seurausta. Armontarjoukset edelsivät kuolemantuomioita. Jumala on aina halunnut pitää kansansa puhtaana. Tavoite on aina synnin määrän vähentäminen. Israelin kansan tehtävänä oli korottaa Jumalan kunniaa. Israel ottikin kansansa jäseniksi aina käännynnäisiä pakanoista. 
Kuolemantuomioita ei pantu toimeen ihmisen tekemistä erehdyksistä ja ilman katumisen mahdollisuutta. Kuolemanrangaistuksissa oli aina tietoinen synnin teko josta ei ole haluakaan tehdä parannusta. Sama rangaistus odottaa meidänkin aikamme tahallisen synnin harjoittajia sitten kun ihmiskunnan armonaika päättyy. (Ilm 21:8) ”Kun olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän” ”-Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on ikuinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme;” Room 6:22-23.
Jeesus sanoi: ”Luuletteko että olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? En suinkaan vaan riitaa! Tästedes saman perheen jäsenet ovat eri puolta. Isä joutuu vastakkain poikansa kanssa, poika isänsä, äiti tyttärensä ja tytär äitinsä, anoppi miniänsä ja miniä anoppinsa kanss;” Luuk 12:51-5. "Älkää luulko että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa. En minä ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan;" Matt 10:32-42.
Evankeliumi on rauhan sanoma ja tarjoaa ihmiselle elämän periaatteita jotka ovat usein arvoiltaan vastakkaisia  maailman tavoitteiden kanssa. Siksi ihminen helposti kapinoi. Ihmisen ylpeys loukkaantuu kun ihminen havaitsee itsessään epätäydellistä. Synti on epätäydellistä. Maailman ihmistä ei usein miellytä puhtaus joka paljastaa ja tuomitsee heidän syntinsä. Ihmisellä on syntisiä vaikuttimia jotka ovat ihmiselle kuitenkin vahingoksi; > 1 Joh 2:3-17. Maailmanhistoriassa on siksi ollut aina ennakkoluuloja niitä kohtaan jotka esittävät oikeudenmukaisia pyhiä vaatimuksia tai omalla käytöksellään ja vakaumuksellaan edustavat hiljaisinakin jotakin pyhää. Omista perheistä, omista piireistä ja omista suvuista usein ensin nousee vastustajia.  Maailmassa on ollut paljon marttyyreitakin. > Koska Raamatun evankeliumin totuudet herättävät toisinaan vihaa   -tässä merkityksessä Jeesus puhui evankeliumista myös "miekkana."   (2 Tim 3:12)
"Kristitty noudattaa joka tilanteessa Jumalan rakkauden käskyjä, mm.; "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" ja "Älä tapa." ”Älä himoitse.” Vihan teot eivät ole evankeliumin tarkoitusta koskaan!  Ennakkoluuulot evankeliumin  vuoksi ovat evankeliumin vastustamisen seurausta ja ylpeän ihmisen loukkaantumista. Jumala on aina rakkaus.
”Joka ei rakasta ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus;” 1 Joh 4:8.
Jumalan valtakunnan kansalaisuus ei katso rotua, kansaa, sukupuolta taikka ouhuttua kieltä sillä Juumalan rakkaus kuuluu jokaiselle globaalisti; Gal 3:28. Jeesus Kristus ja evankeliumi on Jumalan rakkauden lahja ihmiskunnalle; Hes 18:23,32, Joh 3:16, 1 Piet 2:1-10. Jeesuksessa Kristuksessa syntisellä on toivo ja varmuus; Ef 2.
Evankeliumi ja Raamatun uskonto ovat rakkautta alusta loppuun. Kaikki keskittyy rakastavan Isän Kaikkivaltiaan ja Herran Jeesuksen Kristuksen rakkauden ympärille. Evankeliumi ei ole koskaan aiheuttanut sinänsä väkivaltaa. Jeesus antoi esimerkin rakkaudesta rakastamalla vihamiehiäänkin. "Autuaita ovat rauhantekijät." (Matt 5:9, Matt 5 ja 7 luvut) Evankeliumi on rauhan evankeliumi Ef 6:15.  Rakkautta on pahuuden loppuminenkin aikanaan. >Ilm 20. Sitä ennen Jumala rakkaudessaan antaa ihmiselle itselleen vapauden tehdä valintansa. 2 Piet 3:9-10, 2 Piet 3 luku.
”Sitähän Jumalan rakastaminen on että me pidämme hänen käskynsä eivätkä ne ole raskaita noudattaa;” 1 Joh 5:3.
Moraalilaissa on kymmenen käskyä. Ei yhdeksän käskyä. Laki on voimassa jos taivas ja maa ovat paikoillaan todistaa Luukas;  Luuk 16:17. Ilm 14:12, 12:17. Jumalan rakkauden käskyt ovat uskovaiselle ihmiselle mieluinen sydämen asia. Vanhurskas Jumalan valtakunnan perustuslaki uskossa sydämessä. Rakas laki on saanut monta nimeä. Jaakob kutsui lakia ”Vapauden laiksi” jossa yhden käskyn rikkominen merkitsee koko lain rikkomista; ”Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin. Joka ei toista armahda saa armottoman tuomion, mutta joka armahtaa saa tuomiosta riemuvoiton;” Jaak 2:12-13.
Raamatun evankeliumin vastustajia on aina ollut ja Jumalan nimissä on tehty pahaakin. -Ei kuitenkaan Jumalan luvalla koskaan pahaa tehdä! Kristinuskon varjolla on joskus yritetty vaikuttaa suurempien ihmismassojen käyttäytymiseen. (Matt 10:32-42) Ihmisten omantunnon kysymyksiä ei kuitenkaan voida koskaan määrätä. Omatunto on ihmisen tietoisuudessa. ”Sydämessä.”
Jumalalla olisi paljon enemmän rakastajia jos Jumalan valtakunnan asioita olisi saarnattu ja vedottu että ovat rakkauden vaikuttimia. Pelolla johtaminen ei onnistu rakkauden asioissa. Jumala antoi rakkauden vuoksi jokaiselle luodulle vapaan tahdon sillä pakkovalta sammuttaa aina rakkauden. Rakkaus lähtee vapaaehtoisesti sydämen halusta ollakseen rakkautta. 
Joskus on jopa luultu suoritettavan palvelusta Jumalalle väkivallan asein. Jumalan laki on kristitylle; ”Älä tapa” on yksi lain käsky.” ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” on yksi lain käskyistä. 5 Moos 5:6-22, 6:4-9.
Jos ei ole kyse rakkkaudesta on aina jostakin muusta vaikuttimesta kysymys kuin aidosta rakkauden hengellisestä kristinuskosta.
Raamattu itse kertoo vaatimukset jotka ihmisen tulee täyttää ollakseen ns. ”pyhä ihminen; Hebr 12:14, Ilm 14:12; Kristuksen usko rakkaus ja pyhitys. Rauha. Jeesuksen Kristuksen uskoa, kunniaa sekä Jumalan lakia synnin opettajana ei voi korvata koskaan millään. Vain Jeesuksen Kristuksen nimessä on pelastus. Ylipappi itse on pyhäkössä; Hebr 8:1-4.

Harhaoppi tulee muodollisesta uskonnollisuudesta Raamatusta siten ettei ihminen ymmärrä Raamatun sanaa oikein. "Eksytyksessäkin" on ripaus jotakin oikeata -muutoin ei voisi ollakaan kyse eksytyksestä. Muodollinen kristillisyys. 
”Täydellisyys” ei tarkoita että ihminen tietäisi kaiken, täydellisyys on rakkautta. Synti ei ole rakkautta. Harhaopiksi voidaan selvästi sanoa jos luovutaan Kristuksesta Jeesuksesta sekä Jumalan laista ja pyritään asettamaan Jeesuksen ja Jumalan 10-käskyn moraalilain tilalle jotakin muuta säädöstä, jumalattomuutta, kunnioituksen ja palvonnan kohdetta.

”Yksimielisyys” on yhteyttä Herrassa. "Yksimielisyys" tässä merkityksessä ei tarkoita että jokainen olisi aina samaa mieltä joka asiasta. Gal 5:13-26, Joh 15:10, 1 Kor 13.

Jeesus ja apostoli Johannes vetoavat vihollisenkin rakastamisen puolesta; Matt 5:44-48, 1 Joh 3-4 luvut.

Aito hengellinen kristillisyys on rakkautta 1 Joh 2:15-17 joka ei käytä koskaan väkivaltaa.
Uskonnollisia vaikuttimia on paljon maailmassa. 
Rakkaudessa Herrassa Jeesuksessa Jumalan- Kristuksen arvopohjalla ihmiset ovat yhtä; Ef 3:17-21.

”Herra on kärsivällinen teitä kohtaan koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo että kaikki käntyisivät;” 2 Piet 3:9-10. "Antakaa pelastaa itsenne, että ette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana;" Apt 2:39-40.

”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin ettei kukaan voisi ylpeillä;” Ef 2:8-9.

1 Kor 13 luku on rakkauden luku. Ef 6:10-20 kertoo vanhurskauden aseista pahaa vastaan. Matt 10:28-31.

”Ei hän huuda ei melua, ei kuulu hänen ääntänsä kaduilla. Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta;” Jes 42:2-4.

Jeesus on Herra. Aamen.




Jari Laurila
7.1.2013






Ylistaron kirkon soittopöytä. (Kuva:Jari Laurila:2012)

Ylistaron komian kirkon urkuparven fresko. (Kuva:Jari Laurila:2012)