Ihmisen tekemät filosofiat ja todellinen elämänviisaus



Filosofia tutkii olemassaolon kysymyksiä ja inhimillisen arvostuksen periaatteita. 

Filosofia tutkii tietämisen, todellisuuden ja toiminnan alkuperusteita. Filosofia käsitetään usein"elämänviisaudeksi." Filosofia on käsitteellinen perusta. Filosofia pyrkii luomaan yhtenäisen maailmankuvan kaikkien eri tieteiden tutkimuksen perusteella. Kaikkea tiedettä nimitetään filosofiaksi ja filosofia nimikkeen alle on ryhmitelty kaikki tieteiden lajit. Tieteiden juuret ovat filosofisessa ajattelussa.

Etiikka ja moraalin eettiset kysymykset kohtaavat ihmistä ja globaalia maailmaa. Eettiset ratkaisut koskettavat hallintorakenteita sekä jokaista kansalaista jokaisessa maassa.

Sokates, Platon ja Aristotele olivat Akatemian ensimmäisen suuret filosofit 500 ekr. 
Raamatussa "ihmisviisaudeksi ja alkeisvoimiksi" nimitetty ihmisten opit eivät ole kuitenkaan pelastusoppia joka pelastaisi ihmisen kadotukselta.

Aristotelen etiikan hyve oppi tarkoittaa "kasvatuksen avulla saatua suhteellisen pysyvää luonteenpiirrettä." Hyve on keskiväli jonka molemmilla puolilla on pahe. Siten esimerkiksi rohkeus on pelkuruuden ja hullunrohkeuden keskiväli. 
Aristoteleen mukaan ihmisen tuli elää hyvä elämä ja tulla rohkeaksi, rehelliseksi ja oikeudenmukaiseksi. Ihminen voi toteuttaa omia tavoitteitaan, omaa "telostaan" eli tarkoitustaan. Lainkuuliaisuus ja tapojen noudattaminen kuuluvat hyveisiin. Hyveellisyyttä edistää että toimintaan oikein. Hyve on eettisesti arvokas luonteepiirre mikä kuvaa luonteen lujuutta;
Aristoteleen hyveet olivat:
1. Miehuullisuus
2. Kohtuullisuus
3. Anteliaisuus
4. Runsaskätisyys
5. Suurisieluisuus
6. Rauhallisuus
7. Totuudellisuus
8. Seurallisuus
9. Oikeudenmukaisuus
10. Ystävyys sekä asianmukainen suhtauminen maineeseen mielihyvän tuottamisessa.


Tiedemiehet ovat yrittäneet selvittää tieteen ja jumaluuden välisiä suhteita jättäen huomiotta Jumalan sanan ja hengellisyyden.  
Raamattu ei ole tieteiden oppikirja. Raamattu on oppi pelastuksesta. 
Tiede ei pysty mittaamaan hengellisyyden asioita. Ilmiöitä voidaan tutkia ja mitata. Koska hengellinen usko on Jumalan sanaan perustuvaa hengellisyyttä on tiede heittänyt hengellisen uskon tieteistä pois. Jokainen filosofi on joutunut ottamaan kantaa uskooko Jumalaan. Filosofit eivät ole ateisteja kuitenkaan olleet ja maailman vanhin tiedekunta on teologinen tiedekunta. Raamattuun liittyy paljon tutkimusta Raamatun rinnakkaistieteissä.

Monet tiedemiehet hyväksyivät Darwinin hypoteesit tietona?   
Ihminen yrittää olla Jumalaa viisaampi ja jää ulkopuolelle elämän hengellisten totuuksien ymmärtämisessä. 
1 Tim 6:20; "- Pidä tallessa, Timoteus, se mikä on uskottu sinun haltuusi! Torju jumalattomat tyhjät puheet ja vastaväitteet, joita tiedon nimellä kulkeva valhetieto keksii."  Snl 3:19. 

Tiedon määritelmä; 
- Tieto on olettamus joka on hyvin perustellusti totta.

Todelliset olettamukset jotka ovat perustellusti totta eivät kuitenkaan pelasta ihmistä ikuiseen elämään, mutta tieteiden lajien tieto on monin tavoin kuitenkin hyödyllistä. Yhteiskunnat rakentuvat ja toimivat tieteiden antamien tietojen olevaisuudesta.

Raamattu sisältää paljon profetioita. Yksikään Raamatun profetia ei ole jättänyt totetumatta, osa profetioista toteutuvat parhaillaan, ja osa Raamatun pfofetioista odottavat omaa aikaansa; 2 Piet 1:21; 
"-Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisen tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen  minkä ovat Jumalalta saaneet."
Raamatun profetiat eivät ole siis ihmisistä lähtöisin vaikka ovat ihmisten muistiin merkitsemiä.

Viisaus tulee Herralta, Jumala tekee ihmisen viisaaksi. (Snl 2:6, Dan 2:21, Saar 2:26, Ef 1:8, Ef 1:17; "-Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet."
Hengellinen viisaus on kuitenkin sitä viisautta joka pelastaa ihmisen kadotustuomiolta; Ilm 20 luku. 
 
Jumalan sana antaa viisautta Ps 19:8; "Herra on antanut täydellisen lain, se virvoittaa mielen. Herran ohjeet ovat luotettavat, ne neuvovat taitamatonta." 

2 Tim 3:15-16; 
"- Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, 
jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut 
uskomalla Kristukseen Jeesukseen.
Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus 
on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja 
kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään."

Ihminen saa uskossa pyytää viisautta Herralta. Jaak 1:5, 3:17; "Ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä." 

"- Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima;" 
1 Kor 1:18-19. Room 1:16; "- Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille." (Gal 3:28.)

Jumalan armon ovi on aina avoinna jokaiselle. Jumala -Jeesus Kristus on hyvä niille jotka Hänelle antautuvat. Ihminen tekee itse henkilökohtaisen valintansa. Jotka vilpittömästi uskossa pyytävät Jumalaa -Jeesusta pelastamaan elämänsä kadotukselta eivät jää taivaan pyhäkössä kuulematta. 

Kol 2:8-10; "- Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen. Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään, ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää."

Jumala ilmaisi viisautensa Kristuksessa; "- Tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä, joka oli määräajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä; Ef 1:8-10.

(Jes 11:2, Luuk 2:40, Matt 13:54, 1 Kor 1:24,30, 3:19, 2 Kor 1:12, Job 28:18, Snl 8:11, 16:16, Saar 9:18, Snl 3:13, 2 Tess 2:10-12, 1 Kor 2:7,14. 
Jumala itse on korkein viisaus. Job 9:4, Dan 2:20,  Ef 3:10,  Jes 44:25)

Monet etsivät ihmisten tekemistä filosofioista elämän tarkoitusta mutta eivät löydä. Ihmisten tekemiä filosofioita ymmärretään mielellään vahvuutena ja viisautena, mutta Jumalaan uskon perustamista pidetään heikkoutena. Herran Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa on ovi maailman suurimpaan utilitarismiin; Joh 14:6; "- Minä olen tie, totuus ja elämä, ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani." Ihminen vapautuu synnin kahleista ja pelastuu kadotustuomiolta Kristuksessa. Elämän tarkoituksen "salaisuus" on Kristuksessa -Jumalan rakkaudessa.
Elämän todellinen tarkoitus on perustettu Jeesukseen Kristukseen.
Jumalan rakkaus on kaiken elämän perusta.

1 Kor 3:19; "Tämän maailman viisaus on Jumalan silmissä hulluutta."

Kristityn viisaus on Raamatun keskushenkilössä Jeesuksessa Kristuksessa; Joh 3:16; "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut että antoi ainoan poikansa ettei yksikään joka Hänen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän."
1 Kor 1:24,30.

Ilm 7:12; "-Ylistys ja kirkkaus, viisaus, kiitos, kunnia, valta ja voima meidän Jumalallemme aina ja ikuisesti!  
-Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen;" Room 16:27.

Viisautta on tuntea Jeesus Kristus. Ylipappi Jeesus Kristus elää taivaan pyhäkössä. Jeesus Kristus tuomitsee elävät ja kuolleet; 2 Tim 4:1, Apt 10:42. 


Jari Laurila
21.8.2025