Onko Jumalalla erisnimi ?
Vanha Testamentti käyttää Jumalan "nimeä" "JHWH" yli 6800 kertaa. (2 Moos 3:14, 2 Moos 3:15)
Uudessa Testamentissa JHWH ei esiinny. JHWH; Suomennettuna: "-Minä olen se joka Minä olen."
Hebreankielen alkutekstissä ei ollut lainkaan vokaaleja. Vokaalien puuttuessa emme voi tietää JHWH:n ääntämistapaa. Juutalaiset eivät lausuneet Jumalan nimeä koska pelkäsivät lausuvansa turhaan Jumalan nimen. Siksi ei ole olemassa perimätietoakaan nimen lausumistavasta. Olemassa on vain arveluita.
"Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään." (2 Moos 20:7, 3 Moos 24:16)
Jumalalla on lukuisia erilaisia nimityksiä. JHWH on luettu; "Adonai," joka tarkoittaa "Minun Herrani." Nykyisin suomenkielisissä Raamatuissa Jumalan nimet on korvattu yleisnimellä "Herra."
Jumalan nimen "epäselvyydet" eivät saa olla syytöksien asia. Pyhä Henki valaisee tahtoville ihmiselle Jumalan. Emme voi mitään ettei Jumalan nimen lausumistapa ole perimätietona säilynyt. Vanhaa alkuhebreaa on hankalaa toisinaan tutkia varsinkin vokaalien puuttuessa.
"Jumalan nimi, joka kirjoitetaan neljällä konsonanttikirjaimella JHVH- tästä kirjainyhdistelmästä käytetään mielellään nimeä "tetragrammaton." Sana JHVH on varsinkin kristillisessä käytännössä lausuttu "Jehova" (tetragrammatonin konsonantit ja sanan "Adonai" (Herra) vokaalit); todennäköisempi ääntämistapa on "Jahve." Juutalaiset lukevat mielellään joko "Adonai" tai "Ha-Shem" (Se Nimi" välttyäkseen vahingossakaan lausumasta Jumalan nimeä."
(Wikipedia:2012)
Nykyinen kielentutkimus puoltaa joskus enemmän lausumistapaa "Jahve." Masoreetit aloittivat toimintansa vasta 500 jkr. Masoreetit ryhtyivät lisäämään vokaaleja hebrean kieleen mutta eivät tienneet JHWH lausumistapaa. He tahtoivat lisätä samoja vokaaleja JHWH:n kuin sana "adonai" sisälsi ja syntyi nimi Jehova. Kun Raamattua alettiin kääntämään monille kielille säilyi masoreettien lausumistapa, joka on nykykielen tutkimuksessa kyseenalaistettu. Masoreetit eli juutalaiset kirjanoppineet ryhtyivät käyttämään nimeä "Jehova" vasta yli 500 jkr.
"Jumalan nimi, joka kirjoitetaan neljällä konsonanttikirjaimella JHVH- tästä kirjainyhdistelmästä käytetään mielellään nimeä "tetragrammaton." Sana JHVH on varsinkin kristillisessä käytännössä lausuttu "Jehova" (tetragrammatonin konsonantit ja sanan "Adonai" (Herra) vokaalit); todennäköisempi ääntämistapa on "Jahve." Juutalaiset lukevat mielellään joko "Adonai" tai "Ha-Shem" (Se Nimi" välttyäkseen vahingossakaan lausumasta Jumalan nimeä."
(Wikipedia:2012)
Nykyinen kielentutkimus puoltaa joskus enemmän lausumistapaa "Jahve." Masoreetit aloittivat toimintansa vasta 500 jkr. Masoreetit ryhtyivät lisäämään vokaaleja hebrean kieleen mutta eivät tienneet JHWH lausumistapaa. He tahtoivat lisätä samoja vokaaleja JHWH:n kuin sana "adonai" sisälsi ja syntyi nimi Jehova. Kun Raamattua alettiin kääntämään monille kielille säilyi masoreettien lausumistapa, joka on nykykielen tutkimuksessa kyseenalaistettu. Masoreetit eli juutalaiset kirjanoppineet ryhtyivät käyttämään nimeä "Jehova" vasta yli 500 jkr.
Jeesuksen ja apostolien aikana oli käytössä Vanhan testamentin kreikankielinen käännös. Siinä JHWH oli käännetty nimellä "Kyyrios" "Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani." (Joh 20:28) Näin Jeesus nimi oli pelastavan Jumalan nimi! (Kyyrios) Asia käytännössä; -Tuomas näki Jeesuksen, oli Jeesuksen kanssa, ja puhutteli Jeesusta Kyyriokseksi joka oli JHWH käännettynä heidän Raamatussaan!
Fil 2:11 ja Kol 3:24 jossa on myös Jumalan nimi Kyyrios. Jeesuksesta ja JHWH:sta käytettiin toisinaan samaakin nimeä.
Raamattu käyttää ensin Jumalan nimeä "Elohim." (1 Moos 1:1) Elohim on monikkomuoto kuvaten jumaluuden kolmiyhteyttä; Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Raamatussa Jumala puhuttelee itse itseään monikkomuodossa; "Tehkäämme ihminen" (1 Moos 1:26) Tämä Jumalan monikkomuotoinen nimi esiintyy Raamatussa 2250 kertaa. VT käyttää myös nimeä "El" jolla ilmeisesti on tarkoitettu ainoata tosi Jumalaa.
El- muoto esiintyy ainakin 225 kertaa.
Jumalalla on muitakin nimityksiä ollut, mm.; Ihmeellinen neuvontuoja,Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas ja Herra Sebaot. (Jes 9:5-6)
"Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala" Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien" (Matt 22:32)
"Jumala, Iankaikkinen Isä, on koko luomakunnan Luoja, kaiken alkulähde, ylläpitäjä ja hallitsija. Hän on vanhurskas ja pyhä, laupias ja armahtavainen. "Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri." Pojassa ja Pyhässä Hengessä ilmenevät ominaisuudet ja kyvyt ovat myös ilmauksia Isästä." (1.Moos. 1:1; Ilm. 4:11; 1.Kor. 15:28; Joh. 3:16; 1.Joh. 4:8; 1.Tim. 1:17; 2.Moos. 34:6,7; Joh. 14:9) (Adventtikirkko:web-sivut:2012)
Kreikan kielen "onoma" suom. "nimi" merkitsee:
1. Henkilön nimeä
2. Henkilön arvovaltaa
3. Henkilön asemaa
Matt 6:9, Joh 17:6,26 "onoma" täytyy arvioida tätä taustaa vasten.
"Pyhitetty olkoon Sinun nimesi..." (Matt 6:9) -Jumala sanoo: "Minä olen Jumala." Jumalan arvovalta ja asema on JHWH:n ensisijainen merkitys.
Jumalaa ja Jeesusta Kristusta on nimitetty Raamatussa paljon samalla nimellä: "Herra"
Kreikan kielen "onoma" suom. "nimi" merkitsee:
1. Henkilön nimeä
2. Henkilön arvovaltaa
3. Henkilön asemaa
Matt 6:9, Joh 17:6,26 "onoma" täytyy arvioida tätä taustaa vasten.
"Pyhitetty olkoon Sinun nimesi..." (Matt 6:9) -Jumala sanoo: "Minä olen Jumala." Jumalan arvovalta ja asema on JHWH:n ensisijainen merkitys.
Jumalaa ja Jeesusta Kristusta on nimitetty Raamatussa paljon samalla nimellä: "Herra"
"Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mikä on taivaissa ja maan päällä, näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten." (Kol 1:16) (Joh 17:6,25,26)
Jumalan nimi ei ole oleellisen tärkeä asia kristityn uskovan uskonelämässä ja pyhityksessä. (Hebr 12:14) Tärkeätä on usko Jeesukseen ihmiskunnan kertakaikkisena uhrina (Kol 2:9-10) syntien sovitukseksi yksin armosta, yksin uskosta (Ef 2:1-10) ja Jumalan käskyjen rakastaminen. (Ilm 14:12, 19:10)
Jumalan nimi ei ole oleellisen tärkeä asia kristityn uskovan uskonelämässä ja pyhityksessä. (Hebr 12:14) Tärkeätä on usko Jeesukseen ihmiskunnan kertakaikkisena uhrina (Kol 2:9-10) syntien sovitukseksi yksin armosta, yksin uskosta (Ef 2:1-10) ja Jumalan käskyjen rakastaminen. (Ilm 14:12, 19:10)
Jumala halusi että hänet erotetaan epäjumalista;
"Minä olen Herra, Jahve on minun nimeni. Kunniani kirkkautta minä en kenellekään luovuta, en minulle kuuluvaa ylistystä jumalankuville." (Jes 42:8)
Jumala on yksi Jumala. Jumaluus on Jumalan metodi ilmestyä ihmisille. Jumaluudessa on annettu kaikki Jumalan tahto.
Jumaluudella on monta eris- ja yleisnimeä.
Jumala on yksi Jumala. Jumaluus on Jumalan metodi ilmestyä ihmisille. Jumaluudessa on annettu kaikki Jumalan tahto.
Jumaluudella on monta eris- ja yleisnimeä.
Jari Laurila
13.10.2012
Lisää aiheen läheltä: >> http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/1
Pyhän Marian kirkon rauniot Vanhassa Vaasassa. Kirkko paloi 1852. (Kuva:Jari Laurila:2012) |