Opillisista erimielisyyksistä ja syytöksistä

Opillisesta syyttämisestä, tavoista ja vaikuttimista.

Ihmiset ovat eri mieltä Raamatun asioista. Ihmiset ovat erilaisilla vaikuttimilla Raamatun asioissa?

Jumaluusoppi eli teologia on laaja tutkimuksen alue. Teologia sisältää monenlaista kvalifikoitumista.

Jumala ei ole kuitenkaan tehnyt pelastusta liian vaikeaksi ettei se olisi jokaisen ihmisen saatavilla. Raamatun kristinuskon perusasiat selviävät pääpiirteittäin lukemalla Uusi Testamentti lävitse.

Raamattu sisältää paljon ”salaisuuksia” jotka on puettu vertauskuvalliseen kieleen. Ne ovat niitä varten jotka haluavat lisää. Niille joilla on halua myös hengellisesti olla kaikessa Jumalalle pyhitettyjä uskossaan vakavissaan vilpittömiä Jeesuksen Kristuksen omia. ”Salaista” on siksi ettei Raamatun vastustajat käyttäisi tietoa väärin. Raamatun salaisuudet eivät aukene koskaan skeptikoille. Skeptikoiden vaikutin on pelkkä epäily ja Raamatun sanan tyhjäksi tekeminen sekä hyökkääminen Jumalan pyhiä asioita vastaan.

Vääriä on pahojen henkien ja väärien profeettojen vaikuttimet  1 Joh 4:1, 1 Tim 4:1, Apt 20:29-30. Väärän voiton tavoittelijat ja petolliset Tiit 1:11-12, 2 Kor 11:1-15. Tarvittava nöyryys voi puuttua 1 Tim 6:3-10,  ja ne jotka eivät voikaan ymmärtää kun ei ole sellaisia oikeita vaikuttimia. Väittelyiden hakijat. 1 Tim 1:3-11. Toiminta ei ole puhtaan Raamatun Jeesus Kristus opin mukaista Gal 1:6-10, Matt 24:4-5, Room 16:17-20, 2 Piet 2 luku.

”On pöyhkeä eikä ymmärrä mitään. Hänellä on kiihkeä halu väitellä ja kiistellä. Sellaisesta syntyy kateutta, riitaa ja herjauksia, ilkeitä epäluuloja.”  (1 Tim 6:4)

Raamattu itse opettaa viimeisien aikojen pyhyyden vaatimuksista että Jeesus Kristus ja Jumalan laki ovat auktoriteetit joiden arvovaltaa ei voi millään korvata. >Ilm 14:12. Pyhitys on tärkeä, eli ihminen huomioi kaikessa toiminnassaan onko Jumalan kanssa sovussa. >Hebr 12:14.

Vuorovaikutuksessa ja dialogeissa olisikin aina käytettävä empatiaa eli ajateltava vastaanottajaa onko vastaanottaja kykeneväinen ymmärtämään. Jumaluusoppi on osittain niin kuin matematiikkaa jossa edetään eteenpäin jatkuvasti. Tärkeätä on ymmärtää ensisijainen opettaja: - Jumalan Pyhä Henki, eli Jumala itse.

Jumala kirkastaa salaisuudet kun aika on kypsä ja ihminen vastaanottavainen. Kuitenkin epäilijät voivat muuttaa suuntaansa. Ihmisen on viisasta olla lausumatta sellaista mistä ei voi olla varma. Jokaisella ihmisellä on elämänsä aika oppia ja muuttaa arvojaan. (Matt 7:1, Jaak 2:13)

”Älkää antako koirille sitä mikä on pyhää, älkää heittäkö helmiä sikojen eteen etteivät ne tallaa niitä jalkoihinsa ja käy teidän kimppuunne ja raatele teitä.”  (Matt 7:6)

”Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.” (Matt 7:5)

Raamatussa yksimielisyys ei tarkoita että jokainen olisi aina samaa mieltä joka asiasta. Tiedon määrä on erilainen. Yhteys Herrassa on yksimielisyyttä. Kaikentietäväisyys ei ole täydellisyyttä vaan rakkaus. Siellä missä on ihmisiä syntyy aina ristiriitojakin jotka on sovittava. (Joh 13:34-35, Matt 22:36-40)

Raamattu on ehtymätön kirja josta avautuu aina uusia asioita,  ja tuttuihin asioihinkin uusia näkökulmia läpi koko elämän. Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuuksia hankkia suuria oppimääriä jumaluusopeissa. Ovat riippuvaisia mitä saarnamiehiltä ja evankeliumin palvelijoilta kuulevat. Siksi Jumala tahtoo että jokainen on vilpitön sille tiedon määrälle minkä omistaa. (Luuk 12:47-48, Jaak 1:19-25)

Uskonelämässä voi tulla vastoinkäymisiä. Petytään. Ihmisen on aina katsottava Kristukseen uskon esimerkkinä, ei koskaan toiseen ihmiseen. Kukaan ihminen ei voi olla aina miellyttämässä ja ymmärtämässä mitä toinen hengellisessä seurassa tarvitsee ja odottaa. Vehnänjyviä putoaa tien viereen, ohdakkeisiin ja kalliolle. Vain osa jyvistä putoaa hyvään maahan missä kasvu on kestävää, missä vehnänsiemen kasvaa kypsäksi ja tuottaa satoa. > Luuk 8:4-18.

Usein ihminen siirtää syyllisyyttä. Ihminen järkeistää ja selittää. Pettyy ja turhautuu. Palava ensirakkaus ei kestäkään vaikeuksia. Nöyryys ei riitä löytämään syyllisyyttä itsestään ja sopimaan riitojaan. Aika parantaa haavoja, mutta paimenen ääni voi lakata kokonaan kuulumasta.  > Luuk 15 luku.

Pettymyksiä on vaikea ymmärtää omaksi syyksi. Kristitty löytää syyn aina lopuksi itsestään. Ihminen ei ole aina tarpeeksi valveilla tai kypsä ollutkaan kohtaamaan joitakin esteitä ja ylittämään kynnyksiä.

Ihminen voi toimia ”sanainspiraation” varassa ja ”sydän” ei olekaan täysin rinnoin kääntynyt. Hengelliset asiat jäävät käsittämättä ja kokematta hengellisesti. ( 1 Kor 2:6-16)

Ihminen voi yrittää olla uskossa perheen mieliksi, mutta sydämen kääntymys on kokematta.

Jumalan työssä rakennetaan kullalla ja hopealla mutta myös heinillä ja oljilla. Erilaisia tapoja on ymmärtää samojakin asioita ja ihmisen tieto vajavainen. Kallio on kuitenkin Kristus ja rakennusten on oltava vankalla kallioperustalla. ”He joivat samaa hengellistä juomaa. He joivat siitä hengellisestä kalliosta joka kulki heidän mukanaan. Tämä Kallio oli Kristus.” (1 Kor 10:4)
Kallio on sama ja juoma on sama, mutta ihmiset kokevat ja ymmärtävät eri tavoin.

Ihmisen turhautuessa hakee turhautunut usein syytä opista ja pyrkii osoittamaan jotakin vääräksi.

Ihminen etsii puolustusta vastoinkäymiselleen, olemattomalle uskolleen. On väärinymmärrystä, katkeruutta, vihaa, valhetta ja pilkkaa.

Kun opetusta pyritään osoittamaan vääräksi toimitaan tavallisesti seuraavilla tavoilla:

1.      -Otetaan teksti irti asiayhteydestään ja tulkitaan sitä oman tavoitteen mukaan.  Raamattua tutkittaessa pitää aina huomioida asiayhteys mistä on kysymys. Asiayhteys selviää lukemalla jakeiden edestä ja takaa.

2.      -Jätetään huomioimatta tapahtumakulttuuri.

3.      -Ei ymmärretä omaa vajaata tiedon määrää vaan ajatellaan  tietävänsä enemmän kuin koko hengellinen seura yhteensä.

4.      -Ei tutkita ihmisten kirjoittamaa Raamatun 1 Tess 5:19-21 ohjeen mukaan.
5. -Ei huomoida alkukielessä käännösteknisiä asioita.
6. -Jätetään huomiotta kokonaisuus asiassa mitä koko Raamatussa jostakin asiasta sanotaan.

Hengellinen kirjailija Ellen G White (1827-1915) sanoi vuonna 1901 hengellisen liikkeen korkeimmalle johdolle näin: ”Asettakaa minun sanani sivuun. Älkää lainatko koskaan minun sanojani ennen kuin osaatte Raamattua. Kun valitsette Raamatun ravinnoksenne, kun annette Raamatun periaatteiden muovata luonnettanne, silloin osaatte ottaa paremmin vastaan neuvoja Jumalalta. Minä ylistän ja korotan tänään edessänne kallista Jumalan sanaa. Älkää toistako minun sanojani vaan ottakaa selville mitä Israelin Jumala sanoo ja tehkää niin kuin Hän käskee.” (Manuscript 43:1901:Selected Messages III:s.33)

Aika on kallis. Jumala on pyhä. Jeesus Kristus on pyhä. (1 Piet 1:16)

Jeesus Kristus on ainoa uskon esimerkki ja Pyhä Henki johtaja. Aamen.  (Hebr 8:8-13, 10:16-17,26)

Jari Laurila

30.1.2013

http://jarinhotelli.blogspot.com

Lisää aiheen läheltä:  ”Väittelyt viisautta vai tyhmyyttä?”  >> http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/5.11