 |
| Uusi pyörä koepakkaamossani kevättalvella 2012. |
|
|
|
Elämäni ensimmäinen levyjarrupyörä ja alumiinirunko. Kaikki varusteet vedenpitäviä ja kevyempiä kuin vanhat. Silti matkavälineeni pakkaukset painavat 35 kg. Tämä pyörä on vain lomamatkoja varten. Toinen vuotta vanhempi rautahybridipyörä minulla on kaupunkiajoa ja päiväretkiä varten.
Vietin 2740 km pituisen lomamatkan polkupyörällä 35 kg painavien pakkauksien kanssa
12.7-13.8.2012
Ensimmäinen kaksi viikkoa meni Etelä-Pohjanmaalla. Toinen kaksi viikkoa keskisuomessa, savossa, yläsavossa ja pohjoispohjanmaalla. Matka merkitsee samaa kuin kaksi kertaa Nuorgamista Helsinkiin. Halusin myös lomailla enkä polkea maratonia joka päivä.
Pisin yhtäjaksoinen pyöräilyni nukkumatta oli 240 km. Olin päivämatkan jo tehnyt eli polkenut koko päivän ja olin Jyväskylässä klo.22.00
Kulutin aikaani yöhuoltamolla yöllä ja poljin siitä 50 km yöllä pimeässä metsätaipaleen.
Pisin päivämatkani oli 198 km; >Heinävedeltä Karvioon Valamon luostariin, siitä Joensuuhun ja takaisin Heinävedelle. Lähdin klo 9.00 ja palasin klo 22,15. Nähtävyyksiäkin piti katsella.
Matkareittini alla 35 kg täysipakkauksilla;
> Jurva, Kurikka, Seinäjoki, Lapua, Ylihärmä, Kauhava, Kuortane, Nurmo, Ilmajoki, Peräseinäjoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Koskenkorva, Nopankylä, Alavus, Tuuri, Töysä, Ähtäri, Keuruu, Petäjävesi, Jyväskylä, Pieksämäki, Varkaus, Heinävesi, Karvio, Valamo, Joensuu, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Iisalmi, Kiuruvesi, Pyhäsalmi, Pihtipudas, Viitasaari, Kyyjärvi, Alajärvi, Ylistaro, Vaasa = 2740 km.
(Olen liikkunut turistipäiviä paikkakunnilla ja päiväretkiä leiristäni Etelä-Pohjanmaalla. Siksi kartalla 2740 km ei näytä niin huimalta. Matkamittarini sanoo 2740 km. ja pitää paikkansa. -Matka vastaa kaksi kertaa Helsingistä Nuorgamiin)
+ Päivämaakuntamatkat puolipakkauksilla tässä > Sulva, Maalahti, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri, Björköby = 420 km= http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/kuvia2
Yhteensä kesä 2012 > n. 3150 km pakkaukset päällä.
 |
Startti 12.7.2012 !
35 kg päällä. |
 |
| Pääsemme Pohjalaisten maalaistalojen maailmaan. |
 |
Matkaan ensiksi Jurvaan jossa tuli vastaan pieni vaatimaton kirkko. Sarvijoen rukoushuone.
Siellä on risti katolla. |
 |
Jurvan isolla kirkolla on mahtavan leveä kiviaita.
Ihmettelin kun naapurimme joskus teki kiviaidan tontilleen, mutta oli Jurvasta kotoisin. |
 |
| Maalaismaisemaa. |
 |
| Jurvan kirkko. |
 |
| Jurvan kirkon aidassa kasvaa keltainen kukka. |
 |
| Matkalla Kurikan Polvenkylään jossa yksi kantaisistäni syntyi v. 1820 Juha I: Laurila vanhempi, kurpanseppä. |
 |
| Kantaisäni aikaisia 1800 luvun rakennuksia on kolme jäljellä. |
 |
| Peltotyövälineitä. |
 |
| Komea maalaisidylli. |
 |
| Kurikan kirkolla on häät. |
 |
| Kurikan kirkko. |
 |
| Kurikan kaupunki on rakentanut joesta uimalan. |
 |
Nuijasodan muistomerkille vie komea tie ja portti.
Jaakko Ilkka on kantaisäni äitini puolelta ja nuijasodan tai Jaakko Ilkan muistomerkkejä on tusinan verran maakunnissa. |
 |
| Tässä Nuijasodan muistomerkki. Minun kantaisä on vähä tapellu täällä. |
 |
Santavuoren maisemissa käytiin Nuijasodan ratkaisutaistelu.
Tänne on tasan 3 km nousu jonka poljin 35 kg kanssa yhtä soittoa ylös. |
 |
| Santavuoren maisemia. Viime vuoden pyöräilykuvissani enemmän. |
 |
| Vaikuttaa ihmisen tekemältä keittokatokselta vuoren huipulla. |
Video Santavuoren maisemista
 |
| Seinäjoella Lakeuden Ristin kirkossa. |
 |
| Alvar Aalto näkyy maakunnissa. Halusin kuvaan viheriön myös jonka suuruudesta ei kamera anna oikeata kuvaa. |
 |
| Törnävä jokea Seinäjoella. |
 |
| Lemmenlukkoja sillalla. |
 |
| Östermyran kartanon kivinavetta toimii museona. |
 |
| Tuulimylly Seinäjoen museoalueella. |
 |
| Seinäjoen kotiseutumuseotaloja. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Vanha kirkko toimii siunauskappelina. |
 |
| Tangomarkkinoiden aikaan. |
 |
| Östermyran kartanolle vie komea koivukuja. |
 |
| Östermyran kartano. Seinäjoki. |
 |
| Suomenhevosen kunniaksi. Hevonen oli korvaamaton aikoinaan. |
 |
| Peltomiehen työkaluja. |
 |
| Vanha tynnyri. |
 |
| Sepän työkaluja + halikkoja. |
 |
| Kansallispuku. |
 |
| Isännän pyhäpuku. |
 |
| Härmän häjy jussipaidassa. Puukko on tupessa "jos ei muuten usko" |
 |
| Vangin kahleet jos häjy oli liian häjy. |
 |
| Alussa oli suo kuokka ja Jussi. Pellonraivaajan työkalut. |
 |
| Ruokapöydän välineitä. |
 |
| Sinne pääsi piiloon nukkumaan. |
 |
| Tuvassa on tunnelmaa. |
 |
| Sivusta vedettävä ja yöistuin. |
 |
| Romanttista. |
 |
| Tyylikästä. |
 |
| Lapsen kehto. |
 |
| Vanha kauppa. |
 |
| Sokeritoppa. Työkalulla asiakaan tarpeen mukaan. |
 |
| Juomapullot kulkivat puukoreissa. |
 |
| Vanha 1800 luvun kamera museossa. |
 |
| Savutupa 1750 luvulta. Tällaisessa asuttiin. Ei savuhormia ja savu tuli ylhäältä aukosta. |
 |
| Vanha puinen ovilukko. |
 |
| Savutuvan sisustusta. |
 |
| Savutuvan tulisija. Hiililllä sitten ja takka varasi lämpöä. |
 |
| Oli komiaa hevoosella ja kirkkoreellä pihahan. |
 |
| Tyttärien lutti. |
 |
| Terva-astioita. |
 |
| Pajan karkaisuastioita. |
 |
| Ahjon plkeet ja alasin näkyvissä. Minun isäni isät olivat seppiä ja minun isänikin pajassa kasvanut kun isänsä oli ajokaluseppä. Minun sepännäytteitäni voi katsoa "sukuvalokuvia albumistani." |
 |
| Arki- ja työkäytössä. |
 |
| Kirkkoreki ja -kärryt. "Vääränenä" mallinen kirkkoreki ja "pussiperä" kärry. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Pelimannipatsas museoaukiolla. |
 |
| Tuulimylly näytti sisältä tältä. |
 |
| Ruutimuseo. |
 |
| Peräseinäjoella. Ville Ritolan olympiamitalit nähtävänä myös mutta nyt toimisto lomilla. |
 |
| Peräseinäjoen kirkko. Kauniit pastellisävyt. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Peräseinäjoen kirkko. |
 |
| Jalasjärvellä. Kotiseutumuseossa. |
 |
| Olen ollut poikasena 1960 luvulla kaupassa jossa täsmälleen tällaiset välineet. |
 |
| Ei tarvitse mennä 1960 lukua kauemmaksi niin kaupat olivat juuri tällaisia. |
 |
| Tällaiset olivat silmälasit. Muita vaihtoehtoja ei ollut. |
 |
| Rukki jolla kehrättiin villaa. |
 |
| Vanha pelargonia mummon akkunalla. |
 |
| Jalasjärven tuulimylly. |
 |
| Jalasjärven kirkossa. |
 |
| Vanha hautakivi vuodelta 1834. |
 |
| Tässä on leirini Seinäjoella. |
 |
| Lapuan kotiseutumuseossa. |
 |
| Tuohikontti selkään. Kestävä eväsreppu. |
 |
| Lapualla kotiseutumuseota rakastetaan sanottiin ja siksi käytössä. |
 |
| Pieni kantele. |
 |
| Lapualla on kaupungin puutarha jossa näytillä kukkia ja hyötykasveja. |
 |
| Lapuan jokea puutarhan vieressä. |
 |
| Seinäjoen ja Ilmajoen välillä lakeuksilla. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Viljapeltoa. |
 |
| Yksityistilaisuus on totta. Siellä on jokisaunat. |
 |
| "Jokisaunat." |
 |
| Vanhojen traktorien marssi tuli vastaani ja menossa jokisaunoille. |
 |
| Aakiaa ja lakiaa piisaa. |
 |
| Täällä oli joskus 10 000 latoa. Nykyisin heinät paalataan. |
 |
| Rypsipeltoa. |
 |
Pellava Pirtti Ilmajoella.
Pellavatuotteita.
Ilkantie 15 Ilmajoki
www.pellavapirtti.fi |
 |
| Ilmajoen musiikkijuhlien lavasteet. |
 |
| Ilmajoen kirkossa. Rakennettu 1766. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Ilmajoen kirkon patsas on vaikuttavan kookas. |
 |
| Viime vuoden 2011 pyöräilykuvissa on paljon kuvia Ilmajoen kirkolta. |
 |
| "Uudesta tehty 1766" Ilmajoella on ollut kolme kirkkoa ja uusi kirkko on vuodelta 1766. |
 |
| Äitini vanhemmat Yrjö ja Hilda Saarenpää os. Hakala ja Susanna oli Yrjön äiti. |
 |
| Laurooselan talomuseo. Viime vuoden 2011 kuvissa enemmän kuvia. |
 |
| Laurooselassa ja kirkon kellotapulikahvilassa on vanhoja tekstiilejä. |
 |
| Laurooselan tupa. |
 |
Törnävän kohdalla joella. Joki alkaa Kauhajoelta ja laskee Vaasan Sundomin lahteen. Joessa elää 23 kalalajia. Nykyisin joessa uidaan. Kun olin lapsi kukaan ei uinut ja sanottiin että vesi on likaista kun se oli tumman värinen.
Ei jokeen jätevesiä koskaan laskettu eikä lasketa mistään. |
 |
Ilkkalan talon kohdalla. Ilkkalan talo oli iso. Jaakko Ilkka niin rikas mies ettei montaa löytynyt.
Muistokivi ilkkalan talolle. |
 |
| Rypsipelto. |
 |
| Nyt olen isieni jäljillä taas. Olemme Ilmajoen Nopankylässä Kalajaisjärven vieressä Kurpanvuorella Kurpannevan lähellä. Juha I ja II Laurilat takoivat rautaa täällä jossakin. Kuuluisat kurpansepät. Rikhard Laurila isäni isä oli näiden poika ja hänkin seppä ja muutaman kilometrin päässä talo. |
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
 |
| Sitkeästi kurpanseppien jalanjäljillä pyörällä metsään. |
 |
| Kurpanvuorelle on tehty laavu. |
 |
| Kurpanvuoren nuotiopaikka. |
 |
| Kurpanvuoren näköala. |
 |
| Kurpanvuorella. |
Video Kurpanvuorelta
 |
| Kurpanneva. |
 |
| Ojitettua Kurpannevaa. |
 |
Nopankylän koulu. Isäni oppiahjo.
Koulurakennuksia on kaksi sekä ulkorakennus niiden lisäksi. |
 |
| Nopankylän koululla. |
 |
| Kouluilla pitää olla iso "pystymuuri" |
 |
| Koulun ulkorakennus. Päädyssä kolme ulkovessaa. |
 |
| Isäni kotoa avautui hulppeat pohjalaismaisemat. |
 |
| Isoisäni Rikhard Laurilan sauna on säästynyt. |
 |
| Isoisän saunaan jääneet pokasahat. |
 |
| Tässä Rikhard Laurila kurpanseppä/ ajokaluseppä vilvoitteli saunoessaan. |
 |
| Isoisän sauna oli osittain erikoinen innovaatioratkaisu mutta varmasti hyvät löylyt oli ja happea riitti. |
 |
| Isäni kotona oli isot ulkorakennukset koska kärryillekin piti olla säilytystilaa varastotilaa ja navetta ja muuta tarvetta päälle. |
 |
| Isoisäni Rikhard Laurilan pajan jäännökset. Raunioilla on monia peltotyökoneita. Paja oli varasto vanhalle tavaralle oman aikansa. Isäni teki Laholan tilalla mielellään peltotöitä ja pojat osasivat pajataidot. Veljekset toinen toistaan parempia aina tietysti. Katso "sukuvalokuvia albumistani" sivua. |
 |
Laurilan Rikun ahjosta ja -palkeista on tämän kasan verran jäljellä.
Kasa tiiliä ja lahonnutta lautaa. |
 |
Nopankylässä on Suomen ensimmäisen Osuuskaupan muistokivipatsas. Isäni isoisä kurpanseppä Juha Laurila II velkaantui rautaostoksistaan ja hänet pelasti veloistaan kauppias Matti Kananoja jolle kurpanseppä teki pitkän aikaa töitä ja syntyi "sulle - mulle systeemi" ja Suomen ensimmäinen Osuuskauppa. Tässä on Suomen ensimmäisen Osuuskaupan porraskivi.
Nykyisin saamme asioida Prisma automarketeissa kantaisäni kurpanseppä Juha II Laurilan rautavelkojen vuoksi.
Ensimmäinen Osuuskauppa syntyi ennen Osuustoimintalakia 1898. |
 |
| Ilmajoen Nopankylässä. |
 |
| Nopankylän rukoushuone. |
 |
| Koskenkorvan viinatehtaan vuosikymmenten pullot. |
 |
Isoisäni Rikhard Laurilan vaimo isäni äiti Lyyli sairastui ja kuoli 1940. Aivoverenvuoto.
Riku laittoi pienen kiven sota-aikana ja lapset hautasivat Rikun samaan paikkaan.
Riku avioitui toisen kerran Hilja os. Noppa kanssa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
Lyylillä oli sokea isä. Kerran Lyyli voiteli sokean isänsä silmiä ja isänsä sanoi Lyylille:
"Älä Lyyli sitten missään nimessä sekaannu niihin kurpanseppiin, ne on niin pahoja juomaan."
Kurpanseppä Juho III Rikhard Laurila seisoi jo Lyylin jo vieressä eikä sokea Lyylin isä sitä huomannut.
Myöhäistä. Tämän kertoi minulle Lyylin tytär Eeva Virtanen.
Vanhempieni kotitaloista enemmän viime vuoden pyöräilykuvissani. |
 |
| Äitini vanhemmat ovat aivan kirkon vieressä. |
 |
| Perinteisiä heinäseipäitä. |
 |
| Jokea padottiin. |
 |
| Tässä on liitovarjon moottori. |
 |
| Liitovarjo. |
 |
| Siellä pilvissä. |
 |
| Liitovarjon moottori jota käytetään vain ylös nostettaessa. |
 |
| Jussin Kestikartanonen ulkorekennus Ilmajoen kirkolla. |
 |
| Tuulimylly Ilmajoen museon tuntumassa ja vier4essä musiikkijuhlien lavasteet. Minulla oli ilo kuulla Jaakko Ilkka ooppera 1984 Edwin Laineen ohjaamana. |
 |
| Jaakko Ilkan (k.1597) kehto Ilmajoen museossa. |
 |
| Jaakko Ilkan nahkasaapas Ilmajoen museossa ja nuijasodan aikaisia aseita. |
 |
| Ilmajoen Museossa. |
 |
| Vanha siunauskappeli toimii kirkkomuseona. Vanhan kirkon alttaritaulu. |
 |
| Ensimmäinen painos suomenkielisestä raamatusta. (v. 1642) |
 |
| Pääoven vasemman puoleisen ikkunan alla on pieni ovi jonne vainajat kannettiin talvihautoihin. |
 |
| Jaakko Ilkan aikainen kirkon pieni patsas. |
 |
| Ilmajoella koottiin Aallon patteriston joukko-osastojen miehet. Sotamuseon edessä muistokivi. |
 |
Laurooselan pihaa. Lauroosela oli vuosikymmenet autiotalo.
Pikkupoikana ihmettelin ja kyselin miksi niin iso talo autiona ja piha villinä keskellä kylää. En saanut vastausta. Viimeiset asukkaat lähtivät Laurooselasta 1962. |
 |
| Ilmajoen museo on rakennettu 1914. Maamieseura rakensi sen heti museoksi vanhan kirkon mallin mukaan. |
 |
| Jokea Ilmajoen kohdalla. |
 |
| Komiat on viljavainiot. |
 |
| Traktorimuseo Seinäjoen ja Nurmon välillä. |
 |
| Kauhavan kirkko. |
 |
| Kauhava on puukkojen valtakuntaa ja Härmän häjyillä lyhyt matka puukkotehtaalle. |
 |
| Kauhavan puukkotehtaan vuosikymmenien tuotantoa. |
 |
| Kauhavan museossa. |
 |
| Kauhavan/ Härmän puukkoja vuosikymmeniltä. |
 |
| Pohjalaistupien pitkät matot tehtiin kangaspuilla. Minun lapsuudenkodissani kaupungissa paukkuivat kangaspuut pikkupoikana. |
 |
| Kauhavan lennoston museokone lasikaapissa Kauhavalla. |
 |
| Me tulemme Ylihärmän kirkolle. |
 |
Ylihärmän kirkko. Kirkot ovat kaikki kauniin yksilöllisiä ja käyn niissä pyörämatkoilla mielelläni.
Puukirkoissa on hieno akustiikka. |
 |
Tässä lepää itte Härmän häjy Antti Rannanjärvi.
Kuuluisa Härmän häjy joka istui Isontalon Antin kanssa Vaasan linnassakin.
Isontalon Antti on haudattu toiselle Härmän kirkolle.
Laulussa sanotaan: "Isontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken; Tapa sinä Kauhavan ruma vallesmanni niin minä nain sen komian lesken." |
 |
| Härmän parantolassa Juhani Palmun maalauksia myyntinäyttelyssä. |
 |
| "Kalan Talo" jossa perustettiin Suomen ensimmäinen nuorisoseura. |
 |
| Kalan talolla. |
 |
| Nurmon museon pihapiiriä. |
 |
| Puucee. |
 |
| Maitolaituri. Näin noudettiin navetan maidot. |
 |
| Kuortaneen kirkon papin työhuone. |
 |
| Kuortaneen kirkolla. |
 |
| Heikki Klemetin museokotitalo kirkon lähellä. |
 |
| Kuortaneen kotiseutumuseolla tuulimylly. |
 |
| Vanha vesikaivo Kuortaneen kotiseutumuseolla. |
 |
| Tosi vanha paja Kuortaneen museolla. |
 |
| Kuortane järvi. |
 |
Soile Yli-Mäyryn taiteilijan tilalla myyntihallissa. (Kuortane)
Modernia taidetta. |
 |
| Nurmon kirkossa. |
 |
| Nurmon kirkossa nuorisoryhmä harjoitteli. |
 |
| Suomalainen tapa haudata. |
 |
| Nuoret tulevat ulos Nurmon kirkosta. |
 |
| Nurmon kotiseutumuseolla. |
 |
| Sudenraudat. |
 |
| Tervatynnyrit. |
 |
| Porstuassa. |
 |
Nämä kärryt täsmälleen- nimenomaan nämä kärryt olivat käytössä johon hääpari astui kun syntyi laulu "Härmän häät."
"-Härmässä häät oli komiat, siellä juotihin ja tapeltihin, jne." |
 |
| Vanhoja suksia. |
 |
| Pohjanmaan lakeuksia. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Tokerotien varressa tupa tai mökki ja ulkorakennukset. Kaikki talot eivät olleet isoja. |
 |
| TokerotielläTaivalmaan koulun esineistöä ja koulun lämpöyksiköt. Koulu päätti toimintansa 1994. |
 |
| Jos katsot tarkasti lehmiä nousee joesta uimasta. |
 |
| Kauhajoen kirkko. |
 |
| Kauhajoen kirkolla. |
 |
| Kauhajoen kirkkomuseon alttaritaulu. |
 |
| Kauhajoen sankarihaudoilla puuristejä. |
 |
| Kauhajoen kotiseutumuseo |
 |
| Tuulimylly Kauhajoella. |
 |
| Tykkien ja haupitsien malleja Kauhajoella. Nämä mallit olivat 1939-1945 sodissa. |
 |
| Kartano Kauhajoella. |
 |
| Tässä toimi Shell huoltamo jossa olin 1980 luvun alussa huoltamojohtajana. Minä olin yhteensä kolmella huoltamolla johtajana 1980 luvulla. -Liikkeenharjoittajavaihdoksien yhteydessä kun olin öljy-yhtiön palveluksessa. Minulla oli monia työtehtäviä 17 vuotiaasta saakka. |
 |
| Leirini Taivalmaan koululla Tokerotiellä. |
 |
| Taivalmaan koulu. |
 |
| Muistomerkki Tokerotien (Jalasjärvi-Peräseinäjoki) rakentamisen kunniaksi. Tie valmis 1867. |
 |
| Turvesuo. |
 |
Hakalan talo Kalajärvellä Peräseinäjoen tiellä. Museotalo. Minulle sanottiin heti ovella että kyse on Ilmajoen Hakaloista. Mies lähti Amerikkaan ja Amerikan rahoilla rakennettiin talo. Minun äidin äiti on Ilmajoen Hakaloita ja Ilmajoen Pojanluomankylään tästä pian lähtee tie.
45 km Seinäjoen ja 35 km Ilmajoen kirkolta.
Hakaloita voi olla useaa sukuhaaraa siellä kuitenkin. |
 |
| Hakalan talossa ajan tapaan käytettiin myös sanomalehtiä tapettina yläkerrassa. |
 |
| Hakalan talo ja -tulisija. Kirves oven päällä. |
 |
| Halalan talon kamari on tunnelmallinen. |
 |
| Karja laitumella. |
 |
| Alavuden kirkko. |
 |
| Saavumme Tuuriin ja tässä Keskisen omakotitalolle. |
 |
| Keskisen puutarhaa. |
 |
| Töysän kirkko |
 |
| Ähtärin eläinpuisto. Kattohaikara. |
 |
| Susi. |
 |
| Harmaakarhu jolla kaksi poikasta. |
| Olisitte nähneet karhun katseen kun 5 metrin etäisyydeltä nuuhki minua. |
 |
| Peuroja. |
 |
| Saukko |
 |
| Visentti eli biisoni. |
 |
| Villisikoja. |
 |
| Lapinpöllö oli vaikuttava näky koska on niin iso kokoinen lintu. |
 |
| Ilves |
Korppikotka on iso lintu ja pitää kovaa meteliä.
 |
| Korppikotka |
 |
| Hirviä. |
 |
| Hieno kuva Ähtärin ja Keuruun välillä. Pysähdyin ottamaan kuvan pyörästä ja maisemista. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Keuruun kirkossa. |
 |
| Keuruun kirkko. |
 |
| Metsolan kartanolla Keuruulla. |
 |
| Metsolan kartanon pihalla on vanha aitta. |
 |
| Petäjäveden vanha kokonaan puusta rakennettu v. 1764 kirkko. |
 |
| Petäjäveden uusi kirkko. |
 |
| Petäjäveden uusi kirkko. |
 |
| Vanha kivestä rakennettu rautatiesilta. |
 |
| Pieksämäen Camping. |
 |
Joensuun rautatieasemalla vanha höyryveturi. Kun olin pikkupoika näin näitä käytössä.
Klo 22 lähdin Jyväskylästä ja päätin katsoa tuleeko yösijaa vastaan vai eikö tule. |
|
|
 |
| Poljen yhden yön joka on metsätaival. Ei yhtäkään taloa tullut vastaan n. 50 km matkalla. |
 |
| Pyörässäni oli sattumalta hyvät heijastimet. Olisin ollut vaarassa ilman heijastimia. |
 |
| Hankasalmelta Pieksämäelle yöllä. |
 |
| Matkaan Varkauteen. |
 |
| Iisalmen kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Iisalmen kirkon alttaritaulu. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Sisävesilaivojen kanava. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
| Taipaleen kanava. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
 |
Hietaa riittää suomessa. Pitäisi muistaa maisemoida kun kaivos loppuu.
Tämä papukaija oli yllätys. Iso lintu. Yli metrin pitkä.
- Vapaana mekaanisen musiikin museon pihapuussa ja piti kovaa meteliä.
Vastaanoto oli lämpimän ystävällinen monelta henkilöltä.
Tässä vanha posetiivikone jossa soitti kokonainen orkesteri.
Mekaanisen musiikin museossa on soittimia joihin on rakennettu mekaaninen automaattinen koneisto.
Tämäkin luki jotakin reikänauhaa.
1800 luvulta.
Tässä on reikänauhaa josta soi viulukin.
Flyygeleitä valjastettiin automaattisilla koneistoilla. Lukee reikänauhaa.
Jukeboksi.
Varkaudessa on vesitorni jossa asuntoja ja ravintola. Innovaatio.
Varkauden kirkko.
Kaupunki nimeltä Varkaus.
Tehtaita valjastettu omilla voimaloilla ja laivaliikenteelle tehty kanavia.
Heinäveden kirkko.
Heinäveden kaunis kirkon alttari.
Heinäveden kirkon pihalta näkymiä.
Heinäveden kirkko.
Valamon luostarin hautausmaan siunauskappelin veistos.
Siunauskappeli Valamossa.
Munkkien ja nunnien hautoja.
Hauta tämäkin maja.
Valamon luostarin hautausmaa.
Arkkipiispojen hautoja.
Valamon luostari.
Luostari ei ole valtavan suuri mutta koristeellinen.
Valamon myymälässä.
Valamossa myydään viinejä.
Joensuussa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Yllä olevaan kirkkoon en päässyt sisälle. Joensuussa.
Tämäkin kirkko on Joensuussa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Kirkko Joensuussa yllä.
Matkaan Heinävedelle Joensuusta illalla ja olen perillä klo 22.30. Polkupäivän pituus 198 km.
(Kuva:Jari Laurila:2012)
Heinävedellä yövyin masikkapaikassa.
Leppävirran silta. Siellä joku riippuu valjaissa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Kuopion Tuomiokirkko. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Kuopion tori. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Kuopion kauppahalli. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Risteilyä Kuopion kaupungissa.
Tässä talossa asui J.W. Snellman.
Näkymät Puijon tornista. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Puijon hiihtokeskus.
Puijon torni.
Saavumme Iisalmelle.
Juhani Ahon (1861-1921) lapsuudenkotiin tehty Juhani Ahon museo. Kuvassa kirjailijan kirjoituskone. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Juhani Ahon käyttöesineistöä.
Tämä piharakennus oli väentupa Juhani Ahon aikaan.
Iisalmessa satoi ja otin mökin. Sähköpatteri päälle, vaatteet kuivumaan ja nukuin pehmeällä patjalla hyvin. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Tässä mökissä yövyin Iisalmessa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Saavumme Kiuruveden kirkkoon.
Keitän teetä ja syön Kiuruveden kirkon rappusilla. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Pyöräilijän maalaismaisemaa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Pyhäsalmella sain yöpyä grillikodassa.
Grillikodan nuotio oli mukava. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Aamunuotio ja vieressä oli mansikkamaa. Aamiaismansikoita. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Pihtiputaan kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2012)
1962 Pihtiputaalla sai surmansa neljä poliisimiestä. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Pihtiputaan kirkon sankarihaudat ja täällä poliisimiestenkin hauta rivin päässä. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Keihäänheittäjän patsas Pihtiputaalla. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Pihtiputaalla on keihäänheittäjä museo. (Kuva:JariLaurila:2012)
Mitalikeihäitä.
Keihäänheittäjien mitaleita. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Matkalla Viitasaarelle pysähdyn keittämään ruokaa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Viitasaaren kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Vitasaaren Camping saa kiitosta hyvin varustetusta keittiöstä. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Suomessa on metsää ja metsätaipaleita. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Avohakkuuaukio.
Kyyjärven kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Alajärven kirkko. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Alajärven kirkon sankarihaudat.
Alajärven hautausmaa on järven rannalla.
Alajärven kaupungintalo. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Koski Alajärvellä. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Eero Nelimarkka museossa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Eero Nelimarkan muotokuva. (1891 Vaasa - 1977 Helsinki)
Eero Nelimarkka museo Alajärvellä -rakennus ulkoa.
Lapuan patruunatehtaan muistolaatta ja -patsas. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Ylistaron kirkossa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Ylistaron kirkon soittopöytä. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Ylistaron kirkon sakastissa. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Ylistaron kirkon vanhaa esineistöä. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Nämä ovat käytössä jo vuosisatoja.
Pappien huoneessa oli komea puinen kaappi.
Ylistaron kirkko rakennettu 1850. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Ylistaron kirkko on komea ja iso. Suomen kolme suurinta kirkkoa on Ylitarossa, Lapväärttissä ja Kerimäellä. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Lähestyn kotia illalla 13.8.2012 Laihian suoralla. (Kuva:Jari Laurila:2012)
Kotona 13.8.2012. Klo; 22.00.
(Kuva:Jari Laurila:2012)
Käy katsomassa myös kesän 2012 päiväretkimaakuntamatkojani;
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/kuvia2 |
