Kaikissa kristillisissä piireissä ja kirkoissa on vilpittömiä sieluja jotka ovat uskollisia Jumalalle korottaen Kristusta sen ymmärryksen mukaan minkä omistavat. Näin mikään yksittäinen seurakunta ei omista yksin oikeuksia kristinuskoon. Uskonpuhdistus on synnyttänyt monia seurakuntia jotka ovat pyrkineet yhä lähemmäksi Raamatun alkuperäistä totuutta, mistä alkuseurakunta joskus lankesi pois. (2 Tess 2:3-4)
Jumala on siunannut uskonpuhdistuksen synnyttämiä seurakuntia ja niiden parista löytyy Jumalan kansan jäseniä yksilöinä. Ihmisellä on oikea usko kun hän seuraa ehdottoman vilpittömästi Raamatun opetusta ja uskoo Jeesukseen.
Adventtiliike syntyi lähelle alkuseurakuntaa 1800 luvulla kun se otti adventin heti toiminta-ajatuksekseen.
Raamatun profetiat kuitenkin kertovat, että viimeisinä päivinä tulee selvästi erottumaan kaksi joukkoa. Ne jotka kumartavat jotakin muuta valtaa kuin Kristusta. (Ilm 13-14 luku) ja ne jotka ovat "pyhiä" uskoen Jeesukseen ja noudattavat kaikkia Jumalan käskyjä. (Ilm 12:17; 14:12, Matt 5:17-18, Luuk 16:17, 2 Moos 20:1-17, 5 Moos5:1-21) Jumala tahtookin kutsua kansansa jäseniä pois babylonista (Ilm 18:4) sinne missä on Jeesuksen usko ja profetian Henki. (Ilm 19:10) Profetian Henki tarkoittaa Jeesusta.
Eksytyksestä on sanottava, että se antaa ymmärtää olevansa ainoa oikea usko. (Matt 24:4-5,11-12) Eksytyksessä on mukana täysin oikeata opetusta, mutta se ei kestä kokonaisvaltaista Raamatulla tutkimista. Muuten se ei olisikaan eksytystä. Kuitenkaan eksytys ei omista lopun ajan seurakunnan tuntomerkkejä Jeesuksen uskosta ja lain noudattamisesta. (Ilm 14:12) Se tunnustaa uskoa, armoa ja Kristusta kuten pitääkin, mutta kieltää Jumalan lain ja pyhityksen. (Hebr 12:14, Luuk 16:17) Jumalan laki opettaa mikä on syntiä, eikä Raamattu tunne sellaista armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinan Jumalan tahtoa vastaan ilman katumusta ja kääntymystä. (Room 6:23, Room 3:20, Joh 15:10, 1 Joh 2:4) Kukaan ei näe elämää ilman pyhitystä. Evankeliumi ei syrjäytä ja korvaa lakia, eikä laki evankeliumia. Molempia on opetettava aina rinnakkain.
Monilla raamattua lukevilla seurakunnilla on opillisia eroja, mutta on ymmärrettävä etteivät kaikki ole pelastuskysymyksiä eikä niiden perusteella voi tuomita harhaoppia.
Harhaopin voi tuntea siitä että se etsii Jeesukselle Kristukselle ja Jumalan laille jotakin muuta ratkaisua. Harhaoppi hylkää nuo kaksi tai toisen niistä. Vain uskosta Kristuksen ansioiden vuoksi ihminen voi vanhurskautua ja pelastua. Jumalan lain tehtävä on opettaa mikä on syntiä. Lainrikkojaa joka ei halua luopua synneistään on hyvin hankalaa Kristuksen ansioilla vanhurskautuakaan. (Matt 7:21-23, 1 Joh 5:3,1 Joh 2:1-6 )
Herran seurakunta huolehtii tietysti evankeliumin viemisestä koko maailmaan. Adventtikirkkokin toimii jo lähes kaikissa maailman valtioissa. (Matt 28:18-20) Adventtikirkko kehottaa myös kuuliaisuuteen kaikille Jumalan käskyille täsmällisen tarkasti huolehtien myös lepopäiväkäskyn kunnioituksesta. (Jaak 2:10-13)
Herran kansaa ja Jumalan lapsia on kaikissa kristillisissä piireissä kuten Adventtikirkossakin yksilöinä.
Lopun ajan tapahtumat näyttävät tarkemmin miten Jumalan kansa liittyy yhteen laumaan erottuen poliittisuskonnollisista vaikuttimista jossa Jumalan käskyille ja Kristukselle etsitään korvaavia vaihtoehtoja viimeisinä päivinä. Kerran on oleva "yksi lauma ja yksi paimen." (Joh 10:16)
Jumala on siunannut uskonpuhdistuksen synnyttämiä seurakuntia ja niiden parista löytyy Jumalan kansan jäseniä yksilöinä. Ihmisellä on oikea usko kun hän seuraa ehdottoman vilpittömästi Raamatun opetusta ja uskoo Jeesukseen.
Adventtiliike syntyi lähelle alkuseurakuntaa 1800 luvulla kun se otti adventin heti toiminta-ajatuksekseen.
Raamatun profetiat kuitenkin kertovat, että viimeisinä päivinä tulee selvästi erottumaan kaksi joukkoa. Ne jotka kumartavat jotakin muuta valtaa kuin Kristusta. (Ilm 13-14 luku) ja ne jotka ovat "pyhiä" uskoen Jeesukseen ja noudattavat kaikkia Jumalan käskyjä. (Ilm 12:17; 14:12, Matt 5:17-18, Luuk 16:17, 2 Moos 20:1-17, 5 Moos5:1-21) Jumala tahtookin kutsua kansansa jäseniä pois babylonista (Ilm 18:4) sinne missä on Jeesuksen usko ja profetian Henki. (Ilm 19:10) Profetian Henki tarkoittaa Jeesusta.
Eksytyksestä on sanottava, että se antaa ymmärtää olevansa ainoa oikea usko. (Matt 24:4-5,11-12) Eksytyksessä on mukana täysin oikeata opetusta, mutta se ei kestä kokonaisvaltaista Raamatulla tutkimista. Muuten se ei olisikaan eksytystä. Kuitenkaan eksytys ei omista lopun ajan seurakunnan tuntomerkkejä Jeesuksen uskosta ja lain noudattamisesta. (Ilm 14:12) Se tunnustaa uskoa, armoa ja Kristusta kuten pitääkin, mutta kieltää Jumalan lain ja pyhityksen. (Hebr 12:14, Luuk 16:17) Jumalan laki opettaa mikä on syntiä, eikä Raamattu tunne sellaista armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinan Jumalan tahtoa vastaan ilman katumusta ja kääntymystä. (Room 6:23, Room 3:20, Joh 15:10, 1 Joh 2:4) Kukaan ei näe elämää ilman pyhitystä. Evankeliumi ei syrjäytä ja korvaa lakia, eikä laki evankeliumia. Molempia on opetettava aina rinnakkain.
Monilla raamattua lukevilla seurakunnilla on opillisia eroja, mutta on ymmärrettävä etteivät kaikki ole pelastuskysymyksiä eikä niiden perusteella voi tuomita harhaoppia.
Harhaopin voi tuntea siitä että se etsii Jeesukselle Kristukselle ja Jumalan laille jotakin muuta ratkaisua. Harhaoppi hylkää nuo kaksi tai toisen niistä. Vain uskosta Kristuksen ansioiden vuoksi ihminen voi vanhurskautua ja pelastua. Jumalan lain tehtävä on opettaa mikä on syntiä. Lainrikkojaa joka ei halua luopua synneistään on hyvin hankalaa Kristuksen ansioilla vanhurskautuakaan. (Matt 7:21-23, 1 Joh 5:3,1 Joh 2:1-6 )
Herran seurakunta huolehtii tietysti evankeliumin viemisestä koko maailmaan. Adventtikirkkokin toimii jo lähes kaikissa maailman valtioissa. (Matt 28:18-20) Adventtikirkko kehottaa myös kuuliaisuuteen kaikille Jumalan käskyille täsmällisen tarkasti huolehtien myös lepopäiväkäskyn kunnioituksesta. (Jaak 2:10-13)
Herran kansaa ja Jumalan lapsia on kaikissa kristillisissä piireissä kuten Adventtikirkossakin yksilöinä.
Lopun ajan tapahtumat näyttävät tarkemmin miten Jumalan kansa liittyy yhteen laumaan erottuen poliittisuskonnollisista vaikuttimista jossa Jumalan käskyille ja Kristukselle etsitään korvaavia vaihtoehtoja viimeisinä päivinä. Kerran on oleva "yksi lauma ja yksi paimen." (Joh 10:16)
Seurakunta on aina ollut täydellisyyttä vailla ihmisten tuodessa seurakuntaan inhimillisiä rajoituksia.
Ihmisten ryhmissä syntyy ristiriitoja. Järjestöseurakuntayhdistys- kirkko toiminnot toimivat monien sidosryhmien toiveiden, vaatimuksien ja odotuksien yhteiskunnissa. Ryhmän jäsenet ovat aina yksilöllisiä uskossaan, elämänkokemuksissaan, elämäntilanteissaan sekä tiedoissaan. Ryhmät toimiakseen tarvitsevat vapaaehtoisuuteen perustuvaa palvelua joissa ei voi soveltaa työelämän työsuhteiden tiedollisuuden vaatimuksien vaatimuksia. Yhdistykset, järjestöt eivät voi toimia ilman vapaaehtoista palvelua. Järjestöjen kirkkojen tiedollisuuden vaatimuksin palkatut työntekijät eivät voi vaatia tiedollisuuden vaatimuksien tasoa vapaaehtoisilta yhdistys- seurakuntatoiminnan jäseniltään.
Seurakunnat järjestöissään kirkoissaan toimivat rajoituksista huolimatta. Jäsenien onnistuminen tyytyväisyydessä on yksilöllistä, ja jäsenen olisi pidettävä itse huolta ihmissuhteistaan ryhmässä ihmisten ryhmien ristiriitojen varalta. Järjestöjen olisi kirjoitettava täydelliset säännöt joissa määritellään jäsenyyden ehdot. Uskonnon järjestöjen tulee noudattaa Jumalan tahtoa, ja olla yhtymättä maailman syntiin. Jumala ei ole myöntänyt lupaa synnille koskaan. Herran Jeesuksen -Jumalan tahto on kristinuskon ehtona josta ei voi luopua luopumatta oikeasta väärän valinnan puolelle.
Oikea uskonto ei voi olla odottamatta Jeesusta ja saarnaamatta toiminta-ajatuksenaan II-adventtia. Kristitty ei voi olla välinpitämätön evankeliumin työlle.
"Joka ei rakasta ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus."
1 Joh 4:8
Jari Laurila
http://jarinhotelli.blogspot.com
12.3.2011
Ilmajoen kirkolla. Kirkko 1766.
(Kuvat:Jari Laurila:2012)
Ihmisten ryhmissä syntyy ristiriitoja. Järjestöseurakuntayhdistys- kirkko toiminnot toimivat monien sidosryhmien toiveiden, vaatimuksien ja odotuksien yhteiskunnissa. Ryhmän jäsenet ovat aina yksilöllisiä uskossaan, elämänkokemuksissaan, elämäntilanteissaan sekä tiedoissaan. Ryhmät toimiakseen tarvitsevat vapaaehtoisuuteen perustuvaa palvelua joissa ei voi soveltaa työelämän työsuhteiden tiedollisuuden vaatimuksien vaatimuksia. Yhdistykset, järjestöt eivät voi toimia ilman vapaaehtoista palvelua. Järjestöjen kirkkojen tiedollisuuden vaatimuksin palkatut työntekijät eivät voi vaatia tiedollisuuden vaatimuksien tasoa vapaaehtoisilta yhdistys- seurakuntatoiminnan jäseniltään.
Seurakunnat järjestöissään kirkoissaan toimivat rajoituksista huolimatta. Jäsenien onnistuminen tyytyväisyydessä on yksilöllistä, ja jäsenen olisi pidettävä itse huolta ihmissuhteistaan ryhmässä ihmisten ryhmien ristiriitojen varalta. Järjestöjen olisi kirjoitettava täydelliset säännöt joissa määritellään jäsenyyden ehdot. Uskonnon järjestöjen tulee noudattaa Jumalan tahtoa, ja olla yhtymättä maailman syntiin. Jumala ei ole myöntänyt lupaa synnille koskaan. Herran Jeesuksen -Jumalan tahto on kristinuskon ehtona josta ei voi luopua luopumatta oikeasta väärän valinnan puolelle.
Oikea uskonto ei voi olla odottamatta Jeesusta ja saarnaamatta toiminta-ajatuksenaan II-adventtia. Kristitty ei voi olla välinpitämätön evankeliumin työlle.
"Joka ei rakasta ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus."
1 Joh 4:8
Jari Laurila
http://jarinhotelli.blogspot.com
12.3.2011
(Kuvat:Jari Laurila:2012)
 |
| Ilmajoen kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
