Mikä on Raamatun kristinuskon oikea uskonto?
Kristillisissä piireissä ja kirkoissa on yksilöinä vilpittömiä yksilöinä, niitä jotka ovat uskollisia Jumalalle korottaen Kristusta sen ymmärryksen mukaan minkä omistavat.
Uskonpuhdistus on synnyttänyt monia seurakuntia jotka ovat pyrkineet yhä lähemmäksi Raamatun alkuperäistä totuutta.
Jumala on siunannut uskonpuhdistuksen synnyttämiä seurakuntia.
Raamatun evankeliumin kristinusko perustuu Raamatun keskushenkilöön Jeesukseen Kristukseen; Apt 4:12; " -Ei kukaan muu voi pelastaa kuin Hän. Mitään muuta nimeä joka meidät pelastaisi ei ole annettu koko taivaan kannen alla." Raamatun uskonto perustuu Raamattuun auktoriteettina. Raamatun uskonto perustuu Jumalan Jeesus Kristus Pojan lisäksi Kaikkivaltiaaseen Isään ja Pyhään Henkeen.
Raamattu on Jumalasta syntynyt. Profeetoille annetut Jumalan ilmoitukset; Jumala on käyttänyt ihmisiä Raamatun kirjoittamisessa; "-Ei Herra Jumala tee mitään iloittamatta suunitelmiaan palvelijoilleen, profeetoilleen;" Aam 3:7. "Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisen tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen minkä ovat Jumalalta saaneet;" 2 Piet 1:21. Apostolien opetukset lisäksi ovat osa Raamatun kaanonia.
Raamattu on koko kristinuskon auktoriteettinen sanainspiraatio oikein ymmärrettynä. Raamattu on ainoa erehtymätön perusta; "Sola criptura;" =Vain Raamattu, "Solus Christus;" =Vain Kristus, "Sola fide;" =Vain usko.
Varhainen adventtiliike syntyi lähelle alkuseurakuntaa apostolisiin Kristus evankeliumin toiminta-ajatukseen kun se otti adventin eli Jeesuksen toisen tulemisen ja Jeesuksen antaman lähetyskäskyn heti uskon perustehtäväksi; Matt 28:18-20; "Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin; "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä." Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: Kastakaa heitä isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa, ja katso minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
Raamatun profetiat kertovat että viimeisinä päivinä erottuu kaksi joukkoa. Jumalattomat kumartavat ensisijaisesti jotakin muuta valtaa kuin Kristusta. (Ilm 13-14 luku) ja ne jotka ovat "pyhiä" uskomalla tietoisuutensa "sydämen" omallatunnollaan Jeesukseen ja noudattavat kaikkia Jumalan käskyjä; Ilm 12:17; 14:12, Matt 5:17-18, Luuk 16:17; 2 Moos 20:1-17, 5 Moos 5:1-21.
Ilm 19:10; Ilmestyskirjan sanat; "Jeesuksen todistus on profetian Henki;" Tarkoittavat että Jeesus palvelee profetian välityksellä, profetian sisältönä on olennaisesti todistus Kristuksesta Jeesuksesta.
Jeesukseen uskovat noudattavat mitä Jeesus opetti. Jeesuksen usko on "profetian Henki;" Profetian Henki on koko Jeesuksen Kristuksen profetiallinen todistus.
"Babylon" Ilmestyskirjassa on symbolinen vertaus muinaisesta Babylonin kaupungista jossa koko kaupungin yleinen jumalattomuus rehotti. Suuren babylonin jumalattomien suhtautuminen uskoon on jäätävän kylmää mutta voi olla muodollista uskonnollisuuttakin sisältävä. "Suuresta babylonista" ihmisiä Jumalan kansaan kääntyy; Jumala tahtoo kutsua pois babylonista; Ilm 18:4; "Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen joka sanoi;"-Lähtekää pois, jättäkää hänet, te jotka olette minun kansaani että ette joutuisi ottamaan osaa hänen (babylonin) synteihinsä ettekä joutuisi alttiiksi niille vitsauksille joilla häntä lyödään." Ilmestyskirjan tapahtumissa käydään viimeinen taistelu Kristuksen ja saatanan välillä jossa Jumalan pyhät ja jumalattomat erottuvat.
Harhaopit antavat usein ymmärtää olevansa ainoa oikea usko. Harhaopeissa tai erehdyksissä on mukana täysin oikeata opetusta mutta harhaoppi ei kestä kokonaisvaltaista Raamatulla tutkimista.
Harhaopit antavat usein ymmärtää olevansa ainoa oikea usko. Harhaopeissa tai erehdyksissä on mukana täysin oikeata opetusta mutta harhaoppi ei kestä kokonaisvaltaista Raamatulla tutkimista.
Raamattu selittää aina itse itsensä. Raamattu on alusta loppuun saakka johdonmukainen kokonaisuus. Raamatun asiat avautuvat vilpittömille uskossa uskon mukaan. Raamatun oppi pelastuksesta ei ole kuitenkaan kenellekään liian vaikeaselkoinen.
Uskontokunnilla on uskossa ja tiedossa parantamisen varaa kun uskontokuntien seurakunnissa on aina ihmisten vikoja ja rajoituksia. Jeesus Kristus uskonto on sydämen rakkautta Jumalaan Kristukseen Jeesuksen opetuksien noudattamista, niin ettei Jeesus ole vain suun muodollista tunnustusta ilman "sydämen kääntymystä." Pyhittynyt usko on elämän ensisijainen tärkein arvo. Pyhittynyt usko noudattaa Jumalan käskyjä uskossa Jeesukseen. Uuden Testamentin aikakausi on hengellinen "uusi liitto" jossa hallitsee Jumalan Henki uskossa; 2 Kor 3 luku.
Jeesus Kristus on taivaan pyhäkön ylipappina hebrealaiskirjan mukaan; Hebr 8:1-3.
Eksytys voi tunnustaa uskoa, armoa ja Kristusta kuten pitääkin mutta eksytys kieltää Jumalan lain ja pyhityksen; Hebr 12:14; Herran omat ovat syvässä rakkaudessa Kristukseen Jumalaan uskossa koko "sydämellään" pyhittyneitä, ja noudattavat Jumalan lakia. Tämä on oikea uskonto; Mark 12:28-34. Jumalan laki opettaa mikä on syntiä eikä Raamattu tunne sellaista Jumalan anteeksiannon armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinan tekemällä syntiä Jumalan tahtoa vastaan ilman katumusta, kääntymystä ja parannusta synneistä pois; Room 3:20, 6:23, Joh 15:10, 1 Joh 2:4. Ikuista elämää ei nähdä ilman pyhitystä.
Eksytys tarkoittaa väärien profeettojen vaikutusta; Matt 24:4-5,11-12.
Eksytys ja harhaoppi etsivät Kristuksen tilalle jotakin muuta kunnian osoitusta kuin Jeesus Kristus. Muodollinen suun tunnustus muotomenoissa ilman uskoa ja uskon vaatimia tekoja ei ole uskon pyhitystä.
Raamatun Jumala Kristus uskonnon kantavia peruspilareita ei voi murskata joutumatta harhan ja eksytyksen puolelle.
Evankeliumi ei syrjäytä ja korvaa lakia, eikä laki korvaa evankeliumia. Evankeliumi ja laki eivät ole toistensa vastakohtia vaan täydentävät toisiaan. Lain kautta saatu synnin tunto johtaa Kristuksen luokse. Evankeliumin kautta Kristuksessa tulee lain rikkomuksista armo uskossa ja parannuksessa. Evankeliumia ja lakia on opetettava aina ajan loppuun asti rinnakkain.
”Jokainen joka tekee syntiä syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista;” 1 Joh 3:4. ”Jokainen joka uskoo että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen joka rakastaa Isää rakastaa myös Hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia että rakastamme Jumalaa ja noudatamme Hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on että pidämme Hänen käskynsä eivätkä ne ole raskaita noudattaa;”
1 Joh 5:1-3.
Matt 5:17; "Älkää luulko että minä olen tullut lakia ja profeettoja kumoamaan, en minä ole tullut kumoamaan vaan toteuttamaan."
Luuk 16:17.
Uudessa liitossa Jumala itse antaa uskossa voiman vapautua lain rikkomuksien synnin kahleista.
Ihmiset ovat halunneet pitää Jumalan synnin opettavaa lakia vanhanaikaisena ja opettaneet Kristusta lain kumoajaksi. Jumala ei ole koskaan omaa lakiaan vastaan.
Uskosta Kristuksen ansioiden vuoksi ihminen voi vanhurskautua, saada Jumalan anteeksiannon ja pelastua.
"Vanhurskas on elävä uskosta;" Room 1:17.
Raamattua lukevilla seurakunnilla on opillisia eroja, mutta kaikki ymmärryksen vajavaisuudet eivät ole ratkaisevia ikuisen elämän pelastuskysymyksiä. Tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä ei Jumala välttämättä rankaise. Oikea usko on uskoa Jeesukseen Kristukseen ja elämistä uskossa Kristuksessa Jeesuksen opetuksen mukaan.
Oikeassa uskossa ei voi luopua Raamatun evankeliumin Jumalan sanasta joutumatta harhaopin tai eksytyksen puolelle. Raamattu sisältää koko pelastusopin täydellisenä. Raamatun opetukset täytyy ymmärtää oikein. Harhaoppi ja eksytys etsii Jeesukselle Kristukselle ja tai Jumalan laille sekä Raamatun puhtaalle evankeliumin Jumalan sanalla jotakin muita ratkaisuja; 2 Tim 4:4. Jumalan evankeliumin sana ei kelpaa hahaopille ja eksytykselle. Ilmestyskirjan 14:12 opettaa pyhän ihmisen vaatimuksen; "Tässä vaaditaan pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen." Eksytys ja harhaoppi eivät omista lopun ajan seurakunnan tuntomerkkejä Jeesuksen uskosta ja lain noudattamisesta.
Seurakunta on aina ollut täydellisyyttä vailla ihmisten tuodessa seurakuntaan vikojaan ja inhimillisiä rajoituksia.
Uskontokunnat toimivat monien sidosryhmien toiveiden, vaatimuksien ja odotuksien yhteiskunnissa. Jäsenet ovat aina yksilöllisiä uskossaan, elämänkokemuksissaan, elämäntilanteissaan ja tiedoissaan.
Uskonnon järjestöjen pitää olla yhtymättä maailman syntiin. Jumala ei ole myöntänyt lupaa synnille koskaan. Jumala vihaa syntiä ja tahtoo ihmisen synnistä pelastaa.
Jumalan kansaa on yksilöinä näkyvien uskontokuntien seurakunnissa ja "näkymättömässä seurakunnassa" uskontokuntien ulkopuolella. Nämä yksilöt rakastavat Jumalaa Kristusta ymmärryksensä mukaan. Jeesus rakastaa uskon mukaan ja jokaiselle ihmiselle armon ajassa on armon ovi avoinna kääntymykseen uskossa.
Uskontokuntien jäsenkirjat ovat maan päällä. Taivaan elämän kirja on taivaan pyhäkössä; Ilm 20:11-15. "Vehnä ja rikkavilja" kasvavat yhdessä uskontokuntien seurakunnissa elonleikkuuseen asti; Matt 13:24-30; jakeiden selitys; 36-43.
Oikea uskonto opettaa Jeesuksen Kristuksen paluuta ja pitää lähetystyötä perustehtävänään.
Pyhät Kristuksessa osallistuvat Hengen lahjojensa mukaan.
"Jumala on maailmaa rakastanut niin paljon että antoi ainoan poikansa ettei yksikään joka Häneen uskoo joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän;" Joh 3:16.
"Joka ei rakasta ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus;" 1 Joh 4:8.
Jumalan rakkaus on kaiken elämän perusta.
Pelastus, taivas, uusi maa;
Kristillinen elämä ja rukous;
Jumalan laki;
12.3.2011
Ilmajoen kirkolla. Kirkko 1766.
(Kuvat:Jari Laurila:2012)
(Kuvat:Jari Laurila:2012)
 |
| Ilmajoen kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2012) |
