Juha III Rikhard Laurila Ilmajoen Nopankylästä 1889-1968. Isoisäni_esipolvet

Juha III Rikhard Laurila 1889-1968. 

Kärryseppä, talonisäntä-maanviljelijä.

"Juha Rikhard Laurila; s. 6.1.1889 Ilmajoki, k.11.11.1968 Ilmajoki. Seppä, kärryseppä, talonisäntä-maanviljelijä. 

Juha Juhanpoika Laurilan Juho Rikhard eli Riku Laurila on kenties kuuluisin Nopankylän sepistä. Rikhard Laurilaa kutsuttiin kyläisten keskuudessa "Laholan Rikuksi tai "Laholan sepäksi", sillä mentyään naimisiin hän osti Laholan tilan ja rakensi sinne oman pajansa. Hän valmisti ja myi kärryjä ja rekiä ympäri maakuntaa. "Vinopuikkooset" niin sanotut mustalaiskärryt olivat mestarinäyte, joista Laholan Riku erityisesti tunnettiin vaativienkin ostajien piirissä. Ristilinjaarit, eli kärryjen jouset olivat suuritöiset, mutta antoivat tasaisen kyydin ja näitä Riku teki kaikkiin valmistamiinsa kärryihin." (-Kirkonkirjoista lainattu.) 

Nopankylän sepistä kuuluisimmat olivat torpparit Juha Laurila (1862-1937) ja Jaakko Frigård, myöhemmin Sairo (1865-1944) sekä mäkitupalainen Jaakko Saari (1866-1933). Nämä olivat kaikki pienestä maanviljelyksestään huolimatta ammattikäsityöläisiä, ja Laurilalla oli apuna omien poikien ohella jatkuvasti kaksi "sälliä". Laurila oli kuuluisa joutuisana seppänä ja taitava teräksen karkaisija. Laurilasta polveutui laaja kärrymiesten suku, jossa tehtiin ajokaluja neljässä polvessa, sillä jo Juha Laurilan isä oli ollut kärryseppä. (Pentti Virrankoski KÄSITÖISTÄ LEIVÄN LISÄÄ Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944.)

Neljännen sukupolven seppä Rikhard Laurila 1889-1968; Viimeinen ”Kurpanseppä;” 

Rikhard Laurila 1889-1968 oli yksi Nopankylän maineikkaimmista sepistä. Rikhard Laurila oli isänsä Juha Laurila nuoremman (1862-1937) sällinä opissa jo alle kymmenen vuotiaana. Avioiduttuaan Lyyli Elviira Kammin 1891-1940 kanssa seppä osti ”Lahola” nimisen talon isänsä pajan vierestä, ja rakensi tilalleen oman pajan. Oman talon osto vaati torppariajan jälkeen raatamista, ja hyvää kärrysepän mainetta. Lahola-tilansa vuoksi seppää nimitettiin ”Laholan Rikun” lisäksi ”Laholan sepäksi.” Rikhard kertoi itsensä ”neljännen sukupolven sepäksi.” Rikhard Laurilan ajokalutuotanto oli noin sata hevosajoneuvoa vuosittain. Kurpansepät erikoistuivat ajokalujen raudoituksiin. Kaikki kyläsepänkin työ sujui. Rikhard Laurila tiesi hevosajoneuvokaupan hiipuvan. Viimeinen Kurpanseppä ryhtyi kehittämään elinkeinonaan myös maanviljelyä ja karjan kasvatusta. Kotieläimiä alettiin kasvattamaan, ja maata raivattiin viljelelyyn. Riku tunnettiin vaativiempienkin ajokalujen ostajien piireissä ”Vinopuikkoosista” kärryistään. Kaikkiin kärryihinsä kurpanseppä takoi suuritöiset ristilinjaarijousitukset. Ristilinjaarijouset antoivat hyvin tasaisen kyydin. Romaaniheimon ajokaluiksi vinopuikkoosia valmistui silloin kun kärryyn laitettiin kaikkein pienin pyöräkoko. Romaaniheimolle piti olla myös mahdollisimman kirkkaat värit. Rikhard Laurila Merkitsi ajokalunsa hyvin isoisältään Juha Laurila vanhemmalta (1821-1905) suvun perintönä saadulla teerenpyrstö sepän-merkillä. Teerenpyrstö sepän merkkinsä Laurilat takoivat kärryn astinrautaan. Kun uusia kärrymalleja alkoi tulla 1910 Rikhard Laurila takoi raudasta, tai leikkasi pellistä teerenpyrstö merkin kärryn etupaneeliin. Rikhard Laurila oli ainoa seppä joka merkitsi myös rekensä. Hän poltti signeerauksensa reen pohjan kuusipuuhun näkyvästi. Sodan jälkeen Rikhard Laurila käytti myös alumiinilaattaa kärryissään ja rekimalleissaan. Seppä löi taltalla alumiinilaattaan ”R.LAURILA.K:KORVA” tekstin. Rikhard Laurilan toinen puoliso oli Hilja os. Noppa (1907-1981.) Nopan perhe oli maineikas Nopankyläläinen ajokalujen rakentajien perhe. Nopan perhettä oli Laurilassa sälleinä. Lyyli Laurilan veli Eero Kammi-Rahnasto oli Laurilan opissa ja osasi seppä- ja nikkaritaidot. Rikhard ja Lyyli Laurilan lapset; Toini, Pentti, Juho Jussi, Eeva ja Olavi. 

Rikhard Laurilan 1. vaimo Lyyli Elviira Laurila. 1891-1941.  Pariskunta sai viisi lasta, Toini, Pentti, Eeva, Jussi, ja Olavi.

Rikhard Laurilan toisen vaimon Hilja Maria os. Noppa:n 1907-1981 hautakivi.

Laurilain kantaisä Juho Mikonpoika Laurila (1821-1905) tullut Kurikan Polvenkylästä ja tietämän mukaan osasi tullessaan tehdä Könnin "palakehet" kärryjä.

Hän teki kaikkia sepäntöitä, vanhempana paljon ajokalujen raudoituksia. 
Laurilan jälkeläiset olivat Ilmajoen tuotteliaimpia ajokaluseppiä." (Aulis Alanen:Ilmajoen Historia 1809 Jälkeen:Vaasan Kirjapaino:1953) 
Ilmajoen Nopankylän hevosajokalujen raudoitus alkoi 1840 alussa Laurila vanhemmasta 1821-1905. Suuri ajokalujen valmistuksen aikakausi -Suomen suurin yli hevosajokalujen käsiteollisuus yli 30 pajallaan- päättyi vuonna 1960 Laurilan sukuun Arvo Hautamäkeen. Ilmajoen Könnillä raudoitettiin ensin 1780-1850 herroolle kulukupelejä Könnin Palakehia ja Suomen parhaat raskaat hevoosvankkurit. Kun laskoo joukkohon mukahan Nopankyläs oppinsa saanehet sepät jotka naapurikylis Jurvas ja Huissilla rauroottivat Noppalaasten puunikkarien ajokalupuita, niin nousoo Nopankylän ajokaluja valamistavien käsiteollisuus-pajojen volyymi yli 40 pajahan.  ( Arvo Hautamäki 1903-1975)

Könnin pienemmät Palkeet. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Olen kirjoittanut Ilmajoen Nopankylän ajokalujen rakennuksen- ja kylän 1900 luvun historian päätapahtumat tänne; http://jarinhotelli.blogspot.com/2013/08/ilmajoki.html

Juha Orhaisen 1821-1905 sukunimi muuttui Orhaisesta Laurilaksi Ilmajoen Nopankylässä.

Nopankylän kärryseppä- Laurilat ovat Kurikan Orhaisista.

Laurila senioria ja hänen poikaa Laurila junioria 1862-1937 kutsuttiin Kurpan torpan mukaan "Kurpansepiksi."

Laurilan seppäsuku. Kurpan torpan seppien koulukunta;

Ilmajoen Nopankylän hevosajokalujen raudoituksen voidaan sanoa alkaneen Kurikan Polvenkylän Juha Orhaisesta (1821-1905) jonka sukunimi muuttui Nopankylässä Orhaisesta Laurilaksi. Laurila takoi Nopankylässä jo 1840 luvun alussa. "Laurila osasi Nopankylään tullessaan valmistaa Könnin-Palkeet mallista kiesiä." (Aulis Alanen: Ilmajoen Historia 1809 Jälkeen:Vaasan Kirjapaino:1953) Pienempää kokoa Könnin-Palkeita Könnin taitoiset sepät saattoivat valmistaa omissa pajoissaan. Kaupungissa Könnin Palkeita ostettiin.

Laurila asui Kurpan torpassa, josta nimitys ”Kurpanseppä.” Laurila vanhempi Laurila oli aikaansa edellä, kun hän otti 1870 luvulla käyttöönsä sepän merkkinsä ”teerenpyrstön.” Merkin mallin idean sepänmerkkiinsä Laurila sai teerilinnun pyrstön muodosta. Teerenpyrstö-merkillä kurpanseppä merkitsi hyvin kärrynsä oman pajansa tuotteiksi. Teerenpyrstö merkkiä käytti Laurilan suku sitten kolmen sukupolven aikana ajokalujen rakennuksen aikakauden loppuun asti. Laurilan saman niminen poika Juha Laurila nuorempi (1862-1937) oli Nopankylän tuotteliain ajokaluseppä -hänen pajasta valmistui parisataa ajokalua vuodessa. Laurila nuoremman poika Juha Rikhard Laurila (1889-1968) raudoitti 1955 saakka. Maineikkaat sepät saivat raatamalla oman talon, ja Rikhard Laurila kasvatti aikansa mittavan maatilan. Kurpan torpan pajan koulukunta koulutti monista sepän sälleistä ammattimiehiä. Kolme Laurilan suvun seppää muutti Jurvaankin Kurpan torpasta kahden sukupolven aikana; Jaakko Laurila, (s.1870) Otto Laurila (1897-1969) ja Uuno Laurila (1901-1963.) Merkittävimmät Laurilan oppisopimus sällit olivat; Mikko Laiteenmäki,(1876-1950) Antti Pentinkorpi, Eino Kammi-Rahnasto, Juha (s.1874) ja Mikki Noppa (s.1877) Hautamäet ovat samaa ajokalusukua Laurila vanhemman tyttären ja Iisakki Hautamäen (1860-1935) jälkeläisinä;

Seppä Juha Hautamäki (1891-1974) Eino puuseppä-nikkari (1893-1971) Arvo Hautamäki kärryseppä (1903-1975) Lauri puunikkari (s.1906) Eero puunikkari (1896-1964.)

Rikhard Laurilan takoma nostotyökalu.

Nämä taulut alla on oikein; Teen uusiksi perhetauluja ajassa. Anna Stenberg on oikein Köykän sukuyhdistyksen mukaankin, Annasta mennään Valentin Köykkään. 

TAULU 3; III: Juha Rikhard Laurila, s. 6.1.1889, Ilmajoki, k. 1968 Ilmajoki. Seppä, kärryseppä, maanviljelijä, isäntä. Juha Juhanpoika Laurilan Juho Rikhard eli Riku Laurila on kenties kuuluisin Nopankylän sepistä. Rikhard Laurilaa kutsuttiin kyläisten keskuudessa "Laholan Rikuksi tai "Laholan sepäksi", sillä mentyään naimisiin hän osti Laholan tilan ja rakensi sinne oman pajansa. Hän valmisti ja myi kärryjä ja rekiä ympäri maakuntaa. "Vinopuikkooset" niin sanotut mustalaiskärryt olivat mestarinäyte, joista Laholan Riku erityisesti tunnettiin vaativienkin ostajiean piirissä. Ristilinjaarit, eli kärryjen jouset olivat suuritöiset, mutta antoivat tasaisen kyydin ja näitä Riku teki kaikkiin valmistamiinsa kärryihin. Vanhemmat taulusta 4 Johannes Juhanpoika Laurila, s. 15.6.1862 Ilmajoki, k. 1937 Ilmajoki ja Wilhelmiina Laurila o.s. Pukkila, s. 18.7.1861 Jurva, k. 20.12.1941 Ilmajoki. 1. puoliso: Lyyli Elviira Jaakontytär Laurila o.s. Kammi, Taulusta 2, s. 4.1.1891 Ilmajoki, k. 28.12.1941 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 321 Jaakko Hermanninpoika Kammi Yli-Rahnasto, s. 27.5.1843 Ilmajoki ja Kaisa Sofia Juhantytär Kammi, s. 20.12.1855 Ilmajoki. Lapset:

Pentti Laurila, s. 1923 Ilmajoki Juho "Jussi" Laurila, Eeva Virtanen o.s. Laurila, s. 14.4.1925 Ilmajoki, k. 6.11.2010 Ilmajoki, Olavi Matias Laurila, s. 10.11.1928 Ilmajoki. Tauluun 2. 2. puoliso: 20.6.1948 Ilmajoki Hilja Maria Laurila os. Noppa, s. 4.4.1907 Ilmajoki, k. 17.2.1981 Ilmajoki. Vanhemmat Juho Salomoninpoika Noppa e. Korpikoski, s. 3.3.1882 Ilmajoki, k. 22.9.1951 Ilmajoki ja Aliina Justiina Torala, Noppa, Korpikoski o.s. Korpela, s. 8.9.1881 Ilmajoki, k. 9.3.1938 Ilmajoki.

TAULU 4; IV: Johannes Juhanpoika Laurila, Kärryseppä, Nopankylän tuotteliain ajokaluraudoittaja, "kurpanseppä" torppari, s. 15.6.1862 Ilmajoki, k. 1937 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 5 Juha Mikonpoika Laurila e. Orhanen, s. 15.9.1821 Kurikka, k. 4.1.1905 Ilmajoki ja Liisa Juhantytär Laurila o.s. Keski-Harju, s. 16.4.1834 Ilmajoki, k. 10.6.1915 Ilmajoki. Puoliso: 28.9.1883 Jurva Wilhelmiina Laurila o.s. Pukkila, Taulusta 3, s. 18.7.1861 Jurva, k. 20.12.1941 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 242 Jaakko Niemi Pukkila, s. 13.9.1832 Jurva, k. 9.12.1904 Jurva ja Anna-Liisa Törndahl, s. 11.7.1835 Jurva, k. 14.6.1908 Jurva. Lapset: Emma Elisabet Laiteenmäki o.s. Laurila, s. 7.4.1884 Ilmajoki, k. 11.3.1968 Ilmajoki Lempi Wilhelmiina Laurila, s. 15.1.1887 Ilmajoki, Juha Rikhard Laurila, s. 6.1.1889 Ilmajoki. Tauluun 3. Eino Jaakko Laurila, s. 29.4.1891 Ilmajoki, k. 18.1.1892 Ilmajoki, Lyyli Maria Laurila, s. 20.4.1892 Ilmajoki Elviira Sofia Laurila, s. 2.6.1893 Ilmajoki Hilda Josefiina Laurila, s. 1.3.1896 Ilmajoki, k. 6.5.1896 Ilmajoki Otto Aleksi Laurila, s. 7.3.1897 Ilmajoki Uuno Jaakko Laurila, s. 20.3.1901 Ilmajoki.

TAULU 5; V: Juha Mikonpoika Laurila e. Orhainen, seppä, kärryseppä, "kurpanseppä," s. 15.9.1821, k. 4.1.1905 Ilmajoki.

Vanhemmat taulusta 6, 7 Mikko Juhonpoika Orhainen, s. 20.10.1794 Kurikka, k. 29.6.1863, Anna Matintytär Stenberg, s. 4.11.1791 Kurikka, k. 3.2.1851 Kurikka. 1. puoliso: 2.10.1842 Kurikka Kreeta Justiina Laurila o.s. Liljestrand, s. 9.2.1820 Ilmajoki, k. 3.8.1853 Ilmajoki. Lapset: Anna Liisa Laurila, s. 29.8.1845 Ilmajoki 2. puoliso: 28.5.1854 Ilmajoki Liisa Juhantytär Laurila o.s. Keski-Harju, Taulusta 4, s. 16.4.1834 Ilmajoki, k. 10.6.1915 Ilmajoki. Vanhemmat taulusta 216 Juho Keski-Harju, s. 17.2.1793 Ilmajoki rk., k. 25.1.1863 Ilmajoki ja Liisa Grandlund, s. 18.2.1794 Seinäjoki, k. 8.3.1884 Ilmajoki.

Lapset: Hermanni Laurila, s. 13.8.1854 Ilmajoki, k. 28.8.1857 Ilmajoki Iisakki Imanuel Laurila, s. 1.9.1856 Ilmajoki, k. 14.10.1856 Ilmajoki Johannes Laurila, s. 3.11.1857 Ilmajoki, k. 2.11.1861 Ilmajoki Maria Sofia Laurila, s. 12.4.1860 Ilmajoki.

Juha Juho Laurila, s. 15.6.1862 Ilmajoki. Tauluun 4. Amalia Laurila, s. 18.4.1865 Ilmajoki, k. 21.3.1937 Ilmajoki Karoliina Laurila, s. 5.9.1867 Ilmajoki, Jaakko Laurila, s. 11.3.1870 Ilmajoki.

TAULU 6: VI; Mikko Juhonpoika Orhainen, s. 20.10.1794 Kurikka, k. 29.6.1863. Vanhemmat taulusta 8 Juho Juhonpoika Orhainen, s. 3.12.1759 Kurikka ja Maria Sipintytär Lusa, s. 25.9.1761 Kurikka, k. 8.6.1801 Kurikka. 1. puoliso: 17.2.1815 Kurikka Anna Matintytär Stenberg, Taulusta 5, 7, s. 4.11.1791 Kurikka, k. 3.2.1851 Kurikka. Vanhemmat taulusta 166, 167 Matti Esanpoika Stenberg e. Säntti, s. 24.8.1733 Kurikka, k. 30.7.1808 Kurikka ja Anna Juhontytär Lusa, s. 5.3.1750 Kurikka.  Lapset:  Maria Orhainen, s. 8.11.1817 Kurikka, k. 2.10.1831  Juha Laurila e. Orhanen, s. 15.9.1821 Kurikka. Tauluun 5.  Sameli Poikkimäki e. Polvi, s. 17.5.1823 Kurikka, k. 1.6.1859 Kurikka  Herman Orhainen, s. 16.5.1826. Kurikka, k. 22.10.1826.

2. puoliso: 3.4.1852 Kurikka Sofia, s. 3.10.1799.

TAULU 7; VI:  Anna Matintytär Stenberg, s. 4.11.1791 Kurikka, k. 3.2.1851 Kurikka. Vanhemmat taulusta 166, 167 Matti Esanpoika Stenberg e. Säntti, s. 24.8.1733 Kurikka, k. 30.7.1808 Kurikka ja Anna Juhontytär Lusa, s. 5.3.1750 Kurikka. 1. puoliso: 17.2.1815 Kurikka Mikko Juhonpoika Orhainen, Taulusta 6, 5, s. 20.10.1794 Kurikka, k. 29.6.1863. Vanhemmat taulusta 8 Juho Juhonpoika Orhainen, s. 3.12.1759 Kurikka ja Maria Sipintytär Lusa, s. 25.9.1761 Kurikka, k. 8.6.1801 Kurikka.  Lapset:  Maria Orhainen, s. 8.11.1817 Kurikka, k. 2.10.1831  Juha Laurila e. Orhanen, s. 15.9.1821 Kurikka.

Tauluun 5.  Sameli Poikkimäki e. Polvi, s. 17.5.1823 Kurikka, k. 1.6.1859 Kurikka  Herman Orhainen, s. 16.5.1826. Kurikka, k. 22.10.1826. 2. puoliso: Mikko Polvi, s. 2.10.1794 Kurikka, k. 1863 Kurikka.

TAULU 8; VII: Juho Juhonpoika Orhainen, Isäntä 1783-1797, s. 3.12.1759 Kurikka. Talot yhdistettiin 1798. Vanhemmat taulusta 9 Juho Matinpoika Orhainen, s. 17.10.1728 Kurikka, k. 14.10.1783 Kurikka ja Susanna Matintytär, s. 28.11.1727 Ilmajoki ?, k. 3.12.1804 Kurikka. 1. puoliso: 8.10.1780 Kurikka Maria Sipintytär Lusa, Taulusta 6, 7, s. 25.9.1761 Kurikka, k. 8.6.1801 Kurikka. Vanhemmat taulusta 59 Sipi Juhonpoika Lusa, s. 1.2.1732 Kurikka, k. 6.10.1808 Kurikka ja Beata Jaakontytär Rinta-Nikkola, s. 17.12.1740 Kurikka, k. 20.5.1797 Kurikka.  Lapset:  Susanna Orhainen, s. 9.7.1781 Kurikka  Johannes Orhainen, s. 1.8.1782 Kurikka  Beata Orhainen, s. 25.1.1784 Kurikka  Maria Orhainen, s. 23.10.1785 Kurikka  Samuel Orhainen, s. 14.12.1790 Kurikka  Mikko Orhainen, s. 20.10.1794 Kurikka. Tauluun 6.  Taneli Orrholm e. Orhainen, Torppari, itsellinen, s. 3.3.1797 Kurikka, k. 28.9.1835 Pieksämäki  Jaakko Orhainen, s. 23.4.1800 Kurikka 2. puoliso: 27.11.1802 Kurikka Maria Torala, s. 9.2.1776.

TAULU 9; VIII:  Juho Matinpoika Orhainen, Isäntä 1761-1782, s. 17.10.1728 Kurikka, k. 14.10.1783 Kurikka. Vanhemmat taulusta 10 Matti Heikinpoika Orhainen, s. 27.8.1703 Kurikka, k. 14.2.1792 Kurikka ja Lisbet Orhainen o.s. Pantti, s. 23.10.1703 Kauhajoki, k. 2.11.1743. Puoliso: 6.9.1747 Kurikka Susanna Matintytär, Taulusta 8, s. 28.11.1727 Ilmajoki ?, k. 3.12.1804 Kurikka.  Lapset:  Elisabetha Orhainen, s. 6.8.1749 Kurikka  Maria Pajumäki o.s. Orhainen, s. 10.2.1751 Kurikka, k. 7.5.1835 Kurikka  Kaisa Orhainen, s. 27.9.1752 Kurikka  Thomas Orhainen, s. 5.12.1753 Kurikka  Liisa Orhainen, s. 1.8.1755 Kurikka  Mattheus Orhainen, s. 5.9.1757 Kurikka  Juho Orhainen, s. 3.12.1759 Kurikka. Tauluun 8.  Margeta Orhainen, s. 1.6.1761 Kurikka  Iisakki Orhainen, s. 8.6.1764 Kurikka  Hedvig Orhainen, s. 26.12.1766 Kurikka  Susanna Orhainen, s. 21.1.1769 Kurikka Ilmajoki - kastetut Syntynyt  Kastettu  Kylä  Talo  Isä  Äiti  Lapsi *18.1.1728 21.1.1728       Matts Rinda-Låppi  Marg Jacobsd:r  Susanna Kurikka - haudatut Ikä Kuollut  Haudattu  Kylä  Talo  Henkilö  Kuolinsyy  vv  kk  vko  pv *3.12.1804 9.12.1804     gl: bonde enk: Susan: Mattsdr Orhasela lungsot  76  11    7.

TAULU 10; IX:  Matti Heikinpoika Orhainen, Isäntä 1737-1760, s. 27.8.1703 Kurikka, k. 14.2.1792 Kurikka. Vanhemmat taulusta 11 Heikki Yrjönpoika Orhainen, s. 1.1679 Kurikka, k. 26.12.1759 Kurikka ja Maria Klementytär Vähä-Liuhtari, s. 1.1679 Kurikka, k. 24.5.1766 Kurikka. 1. puoliso: Lisbet Orhainen o.s. Pantti, Taulusta 9, s. 23.10.1703 Kauhajoki, k. 2.11.1743. Vanhemmat taulusta 42 Tuomas Rekonpoika Pantti e. Kiviluoma, s. 12.1676 Kauhajoki, k. 6.3.1757 Kauhajoki ja Maria Sipintytär Pantti, s. 3.1679 Kauhajoki, k. 17.4.1761 Kauhajoki.  Lapset:  Juho Orhainen, s. 17.10.1728 Kurikka. Tauluun 9.  Marketta Orhainen, s. 1730 Kurikka, k. 27.5.1730 Kurikka  Maria Orhainen, s. 8.3.1734 Kurikka, k. 1804 Kurikka 2. puoliso: 20.5.1744 Kurikka Kaarina Esantytär Peldan, s. 27.11.1702 Ilmajoki, k. 19.5.1782 Kurikka. Vanhemmat Esa Valeninpoika Peldan e. Peltoniemi, s. 1658 Ilmajoki, Peltoniemi ja Riitta Yrjöntytär Seppälä, s. 7.10.1664 Ilmajoki, k. 7.3.1745 Ilmajoki.  Lapset:  Taneli Yli-Antila e. Orhainen, s. 28.8.1746 Kurikka, k. 26.8.1813 Kurikka.

TAULU 11; X: Heikki Yrjönpoika Orhainen, Isäntä 1703-1736, s. 1.1679 Kurikka, k. 26.12.1759 Kurikka. Vanhemmat taulusta 12 Yrjö Niilonpoika Orhainen, s. 1.4.1659 Kurikka, k. 1.6.1734 Kurikka ja Maria Erkintytär Levula, s. 1659 Ilmajoki, k. 25.6.1744. Puoliso: 1700 Kurikka Maria Klementytär Vähä-Liuhtari, Taulusta 10, s. 1.1679 Kurikka, k. 24.5.1766 Kurikka. Vanhemmat taulusta 39 Klemetti Pertunpoika Vähä-Koivisto, s. 1636 Kurikka, k. 9.9.1725 Kurikka ja Sofia Tuomaantytär, s. 1640 Kurikka, k. 1686 Kurikka.  Lapset:  Matti Orhainen, s. 27.8.1703 Kurikka. Tauluun 10.  Valpuri Orhainen, s. 2.1712 Kurikka, k. 1.2.1778 Kauhajoki  Johanna Orhainen, s. 10.1720 Kurikka, k. 29.5.1793 Kurikka.

TAULU 12; XI:  Yrjö Niilonpoika Orhainen, Isäntä 1686-1702, s. 1.4.1659 Kurikka, k. 1.6.1734 Kurikka. Owner of the Orhainen farm 1686-1702. Vanhemmat taulusta 13 Dionysius Niilo (Nisu) Yrjönpoika Orhainen, s. 1625 Kurikka, k. 13.6.1697 Ilmajoki ja Beata Heikintytär Orhainen o.s. Mieto, s. 1640, k. 13.1.1697 Kurikka. Puoliso: 2.9.1676 Ilmajoki Maria Erkintytär Levula, Taulusta 11, s. 1659 Ilmajoki, k. 25.6.1744. Vanhemmat taulusta 24 Erkki Matinpoika Levula e. Kylmäjyrä, s. 1630 Kurikka, k. 1688 Kurikka ja Valpuri Pertuntytär Pirilä, s. 1635 Ilmajoki, k. 1696 Kurikka.  Lapset:  Heikki Orhainen, s. 1.1679 Kurikka. Tauluun 11.  Tuomas Hakuni e. Hakuni, Vävy, isäntä 1708-1751, s. 1.11.1680 Kurikka, k. 29.12.1754 Kurikka  Valpuri Orhainen, s. 4.1692 Kurikka, k. 6.8.1768 Kurikka  Liisa Orhainen, s. 1694 Kurikka.

TAULU 13; XII:  Dionysius Niilo (Nisu) Yrjönpoika Orhainen, Stm, isäntä 1651-1683, Sotamies Talolli, s. 1625 Kurikka, k. 13.6.1697 Ilmajoki. Owner of the Orhainen farm 1651-1685 Niilo was married twice. I don't know who Yrjö's mother was. Beata Heikintytär. Vanhemmat taulusta 14 Yrjö Niilonpoika Orhanen ja -. Puoliso: Beata Heikintytär Orhainen o.s. Mieto, Taulusta 12, s. 1640, k. 13.1.1697 Kurikka. Vanhemmat taulusta 15 Heikki Matinpoika Mieto e. Iso-Sauso, s. 1.1.1620 Vähäkyrö, k. 31.12.1690 Kurikka ja Liisa Tuomaantytär Mieto, s. 1620 Kurikka, k. 1677 Kurikka.  Lapset:  Yrjö Orhainen, s. 1.4.1659 Kurikka. Tauluun 12.  Marketta Orhainen, s. 1.6.1677 Kurikka, k. 7.9.1742 Kurikka  Simo Kivistö e. Orhainen, s. 8.10.1680 Jalasjärvi, k. 1732 Jalasjärvi  Matti Orhainen, k. 9.4.1740 Jalasjärvi.

Rikun itse valamat alasin ja ruuvipenkki. Ruuvipenkissä näkyy isoisäni rakkaus omalta isältään Juha I Laurila vanhemmalta perittyyn sepän "teerenpyrstö-" merkkiin.Kuva:Rekiseppiä ja Kärrynikkareita:Ilmajoki-Seura:Kurikka-Paino:1981.

Rikhard Laurilan paja Ilmajoen Nopankylässä.

Teerenpyrstö merkki astinraudassa; (Kuva:Jari Laurila:2014) -Teerenpyrstö sepän merkin otti Laurila vanhempi 1821-1905 käyttöön 1870 luvulla. Idean teerenpyrstö merkistä Laurila sai teerilinnun pyrstöstä. Teerenpyrstö merkkiä käytti Laurilan suku sitten kolmen sukupolven aikana isät poikineen ja veljineen ajokalujen rakennuksen aikakauden loppuun asti. Teerenpyrstö on Laurilan suvun sepän merkki. Laurilan sukuun avioliiton kautta liittyneet sepät käyttivät merkkiä. Saattaa olla että joku Laurilan pajassa ammatti-oppinsa saanut seppä käytti Laurilan suvun merkkiä. Laurilan suvun sepän merkkiin ei ole siihen aikaan voinut hakea mitään rekisteröityä suojaa, mutta moraalinen asia on ollut ettei Laurilan seppä-suvun kantaisän sepän merkki ole ollut kuin Laurilan suvun ko. sisäpiirin  käytössä. "Ei jokaanen jätkä käytäkkää teerenpyrstyä" tokaasi Otto Laurila.

Tällaisen sepän merkin Rikhard Laurila otti käyttöön II- maailmansodan jälkeen. Riku oli ainoa seppä joka merkitsi myös rekensä. Rekeen hän laittoi tämän laatan ja poltti pohjaan signeerauksensa. (Kuva:Jari Laurila:2013)

Rikhard Laurilan singeeraus reen pohjassa. (Kuva:Jari Laurila:2013)Rikhard Laurila.

Sepistä mainittavin oli Laurilan suku, kantaisä Juha Mikonpoika Laurila eli Juha Laurila vanhempi, Kurikassa syntynyt ja oli lähtöisin Polvenkylästä. Sepänammattinsa hänen sanotaan oppineen Kauhajoella. Nopankylään hän muutti 1840-luvulla ja asui Myllyperällä Taloselan virkatalolle kuuluvassa Kurpan torpassa. Häntä sanottiin Kurpan sepäksi tai vanhaksSepistä ensiksi mainittavini Kurpaksi. Kurpan seppä oli nopeudestaan hyvin kuuluisa, mutta sanotaan.
Nimi Kurppa tulee kesäisin alueella pesivästä Lehtokurpasta ja joka päästelee erikoisen äänen 

lentäessään hämärässä.

Juha Laurila nuorempi asui elämänsä Kurpan torpassa ja häntäkin sanottiin Kurpan sepäksi. Raudoitti eniten ajoneuvoja Nopankylässä, parhaina vuosina sadat turkulaiset ja lisäksi 70-80 kirkkorekeä. Apuna oli aina pari sälliä, joista tuli aikanaan tunnettuja kärryseppiä. Nuorempi Laurila oli hyvin nopea seppä, ahkera ja "klippari" työssään. Pystyi keittämähän kirveen lavan ja terän yhteen yhdellä kuumalla vain kerran ahjossa käyttämällä. Teräksen karkaisemisessa hän oli mestari. Kuitenkin Kurpan seppä vähän "hosui" työssään, niin että laatu ei ollut kaikkein korkeinta, mutta hyvässä maineessa Laurilan kärryt olivat.

Laurila merkitsi työnsä teerenpyrstöllä, kärryissä näkyvin oli pyrstön muotoon taivutetut astinlaudat. Myöhemmissä kärrymalleissa teerenpyrstö taivutettiin kärryn särmiin merkiksi tekijästä. Juha Laurila osti paljon rautaa velaksi Noppalaiselta kauppiaalta Matti Nyleniltä, eikä pitänyt kirjaa veloistaan. Nylen takavarikoi hevosen ja kaiken kelvollisen tavaran. Ahdinkoon joutuneen sepän pelasti
Matti Kananoja, jolle Laurila teki töitä pitkän ajan. Mahdollisesti tämäkin tapaus edesauttoi Suomen ensimmäisen osuuskaupan perustamista juuri Nopankylään.

Rikhard Laurila (1889-1968) oli kolmannen polven seppiä. Rikhard Laurila oli talon isäntä ja kätevä kärryseppä 

ja hänen veljensä Otto Laurila muutti Jurvaan erittäin taitava ajokaluseppä. 

Toisen maailmansodan jälkeen Rikhard Laurila hankki nimileiman: "R. Laurila Koskenkorva"

 (Pentti Virrankoski. Kärryseppiä ja rekinikkareita:Kurikka paino:1981)

Toini Österholm os. Laurila 1917-2011. (Ent. Pyhäjärvi, Moisio) Riku isä sanoi tytärtään "itsenäisyyden lapseksi," sillä Toini syntyi marraskuussa 1917 samalla hetkellä  kun Suomi itsenäistyi.

Eeva Virtanen os. Laurila 1925-2010.Rikhard Laurilan ja Lyylin tytär.Eeva ja Unto Virtanen, -kummipoika Jari Laurila elokuussa 1958.

Kirkkoreki.  Laurilan paja Ilmajoki Nopankylä 1940- luvun lopulla. 
Seppänä ja nikkarina isänsä pajassa. Kuvan rekimalli on "vääränenä-flankkuperä" jota tehtiin 1870 alkaen Nopankylässä.
Vääränenäistä rekeä tehtiin myös krinni- ja rauskaperäisenä mallina. (Kuvan omistaa isänsä albumista:Jari Laurila)
Kirjoittajan isä Olavi Laurila 1928-1973.Kirjoittajan isä Rikun komia Olavi poika 1928-1973. Olavin tekemä morsiuskirstu 1950.

Kuvassa sivun kirjoittaja Jari Laurila 2013, ja Kurpan torpan sepän Juha II Laurila "nuoremman" (1862-1937)

raudoittama turkulaasmalli.
 Kärry on toiminut postikärryinä keskisuomessa. Museoitu keskisuomessa.

Juha I Laurila "vanhemman" (1821-1905) turkulaanen malli.

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa.

Laurila vanhempi teki ensin istuimen selkänojat puusta.

Tätä turkulaasta- ensimmäisiä kärryjä taottiin ja sahattiin raskaasta rautatavarasta.

"Ilmajoen papiston apulainen G.A. Rydman vuoden 1870 vaiheilla toi Turusta uuden mallin, "turkulaisen" (A.J.Alanen:1953)
"Nopalla muisteltiin että kylän ensimmäiset turkulaaset oli raudoittanut Juha 

Laurila vanhempi (s.1821) Hussin kylään Antti Matalamäelle eli "Runsahan 
Antille mutta tätä tapahtumaa ei pystytty enää 1951 ajoittamaan." Toinen haastattelutieto että ensimmäiset turkulaaseet olisi tehnyt Eljas Kalajainen ei ole uskottava koska 1853 syntynyt olisi ollut siihen kovin nuori."

Juha II Laurila nuoremman 1862-1937  turkulaasmalli "Hoijakka." (Kuva:Jari Laurila:2014)

Rikhard Laurilan Valkjärven malli. (Kuva:jari Laurila)Rikun romaaniheimon kärryyn piti olla aina kirkkaat värit. "Vinopuikkooset" niin sanotut mustalaiskärryt olivat mestarinäyte, joista Laholan Riku erityisesti tunnettiin vaativienkin ostajien piirissä. Ristilinjaarit, eli kärryjen jouset olivat suuritöiset, mutta antoivat tasaisen kyydin ja näitä Riku teki kaikkiin valmistamiinsa kärryihin."

Tummille romaanimiehille piti olla

kirkkaita värejä. Kärryihin tehtiin pienemmät pyörät että

hevoonen näyttäisi isoommalta.

Tästä Turkulaasesta on takapenkki poistettu.

Tavaralle saatiin näin kuljetustilaa.

Kärryssä on omistajan mukaan ollut pienemmät pyörät,

 ja kärry oli uutena myyty romaaniperheelle.

Juha Laurila vanhempi 1821-1905 raudoitti paljon Lojonenä-rekiä. Lojonenäreki oli Nopankylän ykkös-desing-tuote koko 1860 luvun ajan.

Kurpan torpan pajan -Laurilan suvun koulukunnan runo;

1.) Kurpan seppä klippari seppä

Raudantakoja luja

Kurpan torpassa asui

Könnin Palakehia takoa taisi

2.) Orhasesta tuli seniori Laurila

Noppalaanen uranuurtaja

Ensimmääsen Hoijakan

Raskahasta raudasta takoo

3.) Teerenpyrstöstä mallin otti

Sepän työnsä takuumerkkihin

Isän merkkiä käytti Laurilan suku

Kolome sukupolovia kärrynsä merkkasi

4.) Nuorempi Laurilaanen

Kaikkien aikojen ahkerin seppä

Omin käsin kärryt päiväs rautoohin laittoo

Pärjänny ei kukaa Laurilalle juniorille

5.) Pakan-Matti Kurpan sepän

Ajokalut ympäri Suomen

Junanvaunuus markkinoolle laittoo

Parikin sataa ajokalua vuores

6.) Juniori akkansa raudasta takoo

Wilhelmiina ruottia molootti

Vöyrille, Munsalahan, Kokkolahan

Karavaanistansa ruottalaasille ajokalut möi

7.) Ennen Suomen syntyä

Hallavia pienet torpan pellot

Markkinatavaraa yötä päivää

Perheen vuoksi pajoissaan raatoivat

8.) Isän sälli oli Laurilan Riku

Alle kymmenvuotisna sällinä

Kärryhommat keskenkasvuusna osattihin

Kuuluisat Kurpan sepät

9.) Kurpan seppien veljet

Kurpan pajassa oppia saivat

Lukuusa on Laurilan suku

Kärryhommis viires poloves

10.) Rautaanen kurppalaanen suku

Ilimajoen tuotteliahat sepät

Torpan pajassa kouluutti

Pariksi tusinaksi kärrymiehensä

11.) Kahareksatta sukupolovia Kurpan sukua

Rauta ja ajokalut elättää

Rautaa on taottu, rautaa sorvattu, myyty ja romukaupas

Rautaa on vuokra-ajokaluus

Sukurunon kirjoitti 20.10.2016;

Kurpan sepän pojanpoika

Jari Laurila -58.

Riku teki vuodesta 1910 enemmän malleja jotka olivat suoraviivaisempia.
1910 lähtien Riku laittoi teerenpyrstöä kärryn etusärmiin. Rikhard Laurila (1889-1968) on takonut lukemattomia turkulaasmallin "Hoijakka," kiesejä.
Eniten turkulaasia teki Rikun isä Laurila nuorempi (1862-1937)

Uuno Laurila.  (1901-1963)

Laurila nuoremman nuorin poika.
Uuno lähti Amerikkaan, mutta palasi sieltä 1930 luvun puolessa välissä ja muutti Jurvaan.
Kuvassa siirrettävä ahjo joka oli kesäpäivisin
käytössä.  "Kenttäahjo" ja
pienempi ulos nostettava alasin.
Paikka on Kurpan torpan paja.

Otto Laurila -Laurila nuoremman poika. Rikhard Laurilan veli. Otto muutti Jurvaan sepäksi.

Otto 1897-1969.

Sivun kirjoittaja Jari Laurila istuu Noppalaasessa reessä Puukkoa takomassa. Kurpansepän pojanpoika Jari Laurila.Jari Laurilan valmistama alasin.

Pentti Laurilan isänsä pajassa valmistettu kiesi Ilmajoen museossa.

Taloselan virkatalo oli Kurpan torpan päätalo.

Omistettu Laurilan suvun sepille, jotka ovat vaikuttaneet pääasiassa Ilmajoen Nopankylässä 18. vuosisadan alkukymmeniltä aina näihin päiviin saakka.

1      1.  Juho Mikonpoika Laurila (1821-1905)

Kantaisä.

Myllyperälle Juho Mikonpoika matkasi,

Kurpannevalta saapui laulellen,

Pajan rakensi, palakehet rustasi

tuotantonsa suunnitteli,

markkinointinsa järjesteli.

Ja niin lähti matkaan,

kärryjen, rekien teko,

sekä niiden markkinoille veto.

2    2.  Juho Juhonpoika Laurila (1862-1937)

Juho pojille sepäntaidon opetti. (Juhalle ja Jaakolle)

ennen kuin pajahommat lopetti.

Huumormies, velikulta armoitettu,

sehän tosikon aivoon otti

3      3. Jaakko Juhonpoika Laurila

edellisen nuorempi veli Pankin Jaakkoo.

Niukat ovat hänestä tietoni,

sen tiedän että kärryjä rakenteli,

valo silmistään hämärtyi,

mutta silti pajassaan viihtyi.

Arvossa oli isän opettama työ,

vaikka ympärillä vallitsi yö.

4    4.  Rikhard (Riku) nuor. Juhonpoika Laurila (1889-1968)

Laholanmäellä pajassaan kalkutteli,

ajopelejä markkinoille järjesteli.

Maankyntöön hän luotti,

särvintä perheelleen tuotti.

5     5.   Otto Juhonpoika Laurila (1897-1970) ed. veli

Jo poikasena opin isältään omaksui,

varhaisessa vaiheessa sepäksi valmistui.

Tuulemaan pajassaan pisti,

mojovan kaskun väliin iski.

Ikänsä raudan tuttavuutta,

viimeksi autoihin joustavuutta.

6.     6.   Uuno Juhonpoika Laurila (1901-1963)

Edellisen ”pikkuveli”

Oli veljessarjan kuopus,

isäinkö ammatista luopuis.

Suureen Länteen lähti,

vuosiksi kärrytyöt jätti

Sielläkin pajamiestä tarvittiin.

Kotikonnuilleen kuitenkin palas,

sen kamara oli sittenkin paras

7.      7.  Juho Iisakinpoika Hautamäki (s.1891-

edellisten serkku

Juha-enoolta takojan alkeet,

tehtiin paja, sinne työkalut, palkeet.

Saatiin pajatyöt vauhtiin,

tuloksista vieläkin joku nauttii.

Välillä meijeriä käynnisteli,

ohessa juoksijoita kengitteli.

Vieläkin ehtii monenlaiseen remonttiin.

8    8.  Eino Iisakinpoika Hautamäki (1892-1971)

edell. veli

Monipuolinen hiljainen uuurastaja,

nuoruudessaan oikein tehtaassa,

ajopelejä hummain perään valmisteli,

kärry- ja rekijonot markkinoille kuljetteli

9     9. Eero Mikael (Mikki) Iisakinpoika Hautamäki (1896-1964) edellisten veli

Sehän oli selvää ilman muuta,

kasvoi takojien määrä,

tuhkavasaraksiko nyt jäädä,

syntyi rekiä, kärryjä ja tarvekalua muuta

Kurpanmäellä pajavasarat kilkatti,

ahjojen palkeet vilkutti.

Siellä saatiin terä kuin madon kieli,

käyttäjällä iloinen mieli.

110.    Arvo Iisakinpoika Hautamäki (1903-)

edellisten veli, sepistä nuorin

Jo poikana polvenkorkuisena,

alasimen vierehen kapusi,

päällelyöjän viraan tajusi,

tuota pikaa rekiä kärryjä myytiin.

Tuotteliasta tuotantoa,

raudan muotoilua jaloa,

on ilo vierestä seurailla,

takojan iskuja kovia,

pehmeimpiä taputteluja,

teräviä välisoittoja.

Näin on tapahtunut puol´vuosisataa,

ja vielä pyyhkii melkein samaa rataa.

                                                  -Kurpan Juha m/20

(Joku paikallislehti. Ilmajoki. 1960 lukua)

Juha Rikhard Laurilan Vääränenä-Flankkuperä-reki.(Kuvat:JariLaurila:2015)Rikhard Laurila oli ainoa seppä joka merkkasi rekensä. Signeeraus on polttamalla kirjoitettu.Alumiinilaatankin voi löytää toisinaan sodan jälkeisistä Rikhard Laurilan ajokaluista.Sään kuluttama harmaapuu Vääränenä-Flankkuperä reki Rikhard Laurilan pajasta.

Rikhard Laurilan vanhemmat Juha II Laurila junior, ja vaimo Wilhelmiina.Haudan Ilmajoen kirkolla kunnosti haudassa makaavan kurpansepän; Laurila nuoremman pojanpojanpoika Jari Laurila.

Juha III Rikhard ja Lyyli Elviira Laurilan hauta Ilmajoen kirkolla. Lähiomaiset Rikhard Laurilan haudalla 1968. Sivun kirjoittaja kaikkein nuorin ja pienin poika toinen oikealla 10- vuotiaana. Ilmajoen kirkko oli täynnä väkeä saattamassa maineikasta Ilmajoen seppämestaria marraskuussa 1968.

Ajokaluraudoittajien ammattikunta häviämässä:

 "Ajellessamme äskettäin Nopankylässä, ohitimme sattumalta pajan, jonka oviaukko huokui mustana harmaaseen syyspäivään muodostaen siten kuin raskaat kehykset iloiselle ahjolle, joka häälyi tumman oviaukon kautta kulkijan silmään. Pysähdyimme ja kävimme sisään ja tavoitimme alasimen takaa miehen jonka taitavissa käsissä on rauta taipunut jo kuudenkymmenen vuoden ajan ja taipuu edelleen, vaikka miehellä on ikää jo seitsemänkymmentäviisi vuotta. Tämä takoja on Rikhard Laurila nimeltään ja taidoiltaan.

-          Yhäkö rauta taipuu? kysäisimme.

-          - Noo, taipuuhan se, sillä mihinkä ihminen tavoistaan ja taidoistaan…. Mutta nuorempia tässä tarvittaisiin, ettei tällaisen ikämiehen tarvittisi sanoa että minä se seppä olen. Mutta niinpä vain on että minuun se meidänkin kohdalla suvussa ammatti loppuu. Olen raudantakoja neljännessä sukupolvessa ja samalla viimeinen. Pojista on tullut muiden ammattien miehiä ja pojanpojista ei vielä tiedä, mitä heistä tulee, mutta epäilen ettei ainakaan seppiä. Mutta lienee niin ettei sepille ole enää suuremmiten töitäkään. Konetyö korvaa maaseppien taidon. Ja se pääartikkeli, jota noppalaiset sepät aikoinaan takoivat, on myös häipymässä näyttämöltä niin kuin sepät itsekin. Tarkoitan nimittäin ajokaluja, rekiä ja kärryjä, joiden raudoituksessa noppalaiset olivat maailman kuuluja. Ja tuskin on maassamme kolkkaa jossa ei olisi noppalaiset kärrynvanteet maantien rautaa rouhentaneet ja tuskin on metsätietä tai järvenselkää, jota ei olisi talviaikaan noppalaiset jalakset pyyhkineet.  Mutta se aika on ollutta ja taakse jäänyttä. Muistoina on vielä niiltä päiviltä tummunut paja ja sen alasimen vieressä ikäkulu seppä, joka takoo rautaa enemmänkin takomisen tottumuksesta kuin työn tarpeesta. Mutta enpä tahdo tällä väittää että nykyinen aika olisi huonompaa kuin ennen. Ei toki, vaan tahdon paremminkin todeta, että kehitys on vienyt meitä kaikkia myönteisesti eteenpäin, sillä eipä se sepän ammattikaan ole mikään kullanvuolijan ammatti ollut. Jos aikoi palkoille päästä, niin oli sitä tehtävä joskus puolitoistakin kellonympärystää yhteen mittaan. Muistan kerrankin kun teimme velimieheni kanssa viikossa yhdeksät ajelurattaat. Nyt voi kyllä joku sanoa että etköhän muista väärin. Mutta totta se on. On vain huomattava että päivämme olivat lähes kaksikymmentuntisia. Vuoteeseen ei riisuttu koko aikana. Mitä torkahdettiin tehtiin se vaatteet päällä ja tuvan penkillä loikoen. Olimme näet niin uupuneita, että jos paneuduimme kunnolla vuoteeseen nukkumaan, niin emme olisi suinkaan heränneet aikanaan jatkamaan.

-          Kuinka nuorena perehdyitte ammattiin ?

-          - Sitä en tarkoin muista mutta kovin iäkäs en ollut, ehkä siinä kymmenvuotias tai allekin hiukan, sillä muistan että ryhtyessäni päällelyöjäksi olin niin pieni, etten ylettynyt alasimelle lyödä ellei allani ollut jonkinlaista laatikkoa jalkojeni jatkoksi. Tuosta muistikuvastani päättäen en ollut siis vanhan vanha enkä suuren suuri, mutta siitä se kai ammatti alkoi. Ja mielestäni ja ammatin raskaudesta huolimatta, hyvä ammatti alkoikin. Olen viihtynyt sen parissa hyvin ja se on tuonut perheelleni sen tarvittavan leivän jatkeen aina viime vuosille saakka.

-          Kun tiedustelimme kuinka monet ajelurattaat ja reet hän oli raudoittanut, naurahti hän ja sanoi:

-          - Se on oikeastaan mahdotonta tietää, sillä eipä niistä ole tullut lukua pidettyä, mutta melkoinen määrähän niitä on, sillä muistan sellaisiakin vuosia, jolloin olen pannut rautoihin sadatkin ajopelit. Kaikkina vuosina ei tietenkään ollut näin, mutta joinakin kyllä, että jos ne kaikki perättäin aseteltaisiin, niin tulisihan siitä kymmenien kilometrien karavaani.

-          - Mutta kuten mainitsin, korvaavat koneet nykyisin takojan taidon, joten tuollaisia lukuja on turhaa mainita ja muistella, sillä eihän niistä ole rinnastuskohteiksi silloin, kun puhutaan tekniikan saavutuksista. Mutta kuitenkin tulipahan kerrotuksi , sillä sen verran toki olen ylpeä sen ammattikunnan puolesta, joka on hiljaa väistymässä koneitten voittokulun alta menneeseen aikaan."

(Paikallinen sanomalehti:1965-66)

Juha II Laurila juniorin pussiperääsen on Wilhelmiina vaimo myynyt Munsalassa. (kuva:JariLaurila)

Kaksi isoisäni siskoa makaa tässä haudassa.

Laurilan - kurpanseppien koulukunnan väkeä;

Otto Laurila oli erittäin taitava kärryseppä, hän muutti Jurvaan 1933. Asutti Järvimäen tilaa Jurvan maantien varrella.

Jaakko Laurila eli Pankin Jaakko oli veljesten setä ja muutti Jurvaan 1924, hän raudoitti ajokaluja
Iisakki Mikinpoka Hautamäki oli Juha Laurila vanhemman vävy. Hän oli Ilmajokista juurta parhaasta päästä kyläseppä ja kärrynikkari.

Eino Hautamäki oli Iisakin  vanhin poika ja hän nikkaroi kärrynpyöriä ja rekiä.

Juha Hautamäki eli Hongiston Jussi, oli Iisakin toinen poika ja etevä kyläseppä, joka myös raudoitti ajokaluja.

Arvo Hautamäki Arvo oli oikea kärryseppä, teki paljon ajokaluja ja jatkoi tätä työtä viimeisenä kaikista Nopankylän ajokalu-sepistä. Nopankylän ajokaluhistoria alkoi Laurila vanhemmasta 1840 -ja päättyi Laurilan sukuun Arvo Hautamäkeen 1960.

Lauri Hautamäki oli Iisakin neljäs poika, hän sorvasi kappoja ja teki kärrynpyöriä.

Mikko Laiteenmäki oli nuoremman Laurilan vävy ja kotoisin Huissilta. Meni 25- vuotiaana sepänoppiin Laurilalle, oli sällinä seitsemän vuotta ja tuli isäntänsä vävyksi. Muutti Laiteenmäkeen Koskenristille ja raudoitti Noppalaisten ajokaluja alkuaikoina.

Antti Pentinkorpi oli Laurila nuoremman sällinä neljä vuotta, asui Huissilla Pentinkorvessa ja raudoitti Noppalaisten kärryjä.

Juha ja Mikki Noppa olivat kuuromykkiä veljeksiä ja Laurilan entisiä sällejä. Raudoittivat paljon ja tekivät kumpikin erinomaisen hyvää ja komeaa työtä. Kumpikin muutti Kurikkaan 1920.

Nopankylän kuuluisimpia seppiä oli Kurpan sepät. Juha Laurila vanhempi (s.1821) oli kotoisin Kurikan Polvenkylästä ja 1840 asettui Nopankylään.  Nuorempi Juha Laurila (s.1862) oli hyvin nopea seppä, ahkera ja "klippari" työssään. Rikhard Laurila  (s.1889) kätevä kärryseppä ja maatilan isäntä. Mustalaaskärryt erikois-pehemoosella saksilinjaari-jousituksella oli Rikhard Laurilan taidon näyte.
"Laholan Riku" kalkutteli Laholan mäellä Laholalta ostamallaan maatilalla.

Eino Kammi-Rahnasto oli Laurilan sälli ja Rikhard Laurilan vaimon veli. Sekä rauta- että nikkarihommat onnistuivat.
Uuno Laurila (1900-1965) takoi Kurpan torpan pajassa kunnes lähti Amerikkaan. Uuno palasi Amerikasta 1935 ja muutti Jurvaan. Jurvassa Uunon veli Otto ja Uunon setä Jaakko takoivat kärrymies-uraa. Uuno pelkäsi viinapullon pirua uskovaisena miehenä. (Pentti.Virrankoski:Rekiseppiä ja Kärrynikkareita:Ilmajoki-Seura:Kurikka-Paino:1981)

Laurila senior 1821-1905 raudoitti lukemattomia Lojonenääsiä rekiä;(Kuvan lojonenäänen kuten kaikki muutkin Lojoneenääset ovat kuitenkin vailla tekijän signeerausta)  Lojonenäänen reki oli 1860- luvun Nopankylän ykkösdesingn-brandi.

Ajokaluseppä Arvo Hautamäki 1903-1975;

-aito Laurilan suvun seppä.

Arvo Hautamäki oli arvostettu Nopankylän seppä. Laurilan suvun tapaan Arvo Hautamäki erikoistui ajokalujen raudoituksiin. Arvo Hautamäki oli Laurilain kantaisän Juha Laurila vanhemman ja seppä-nikkari Iisakki Hautamäen jälkeläisiä. Sodan jälkeen Arvo Hautamäki oli hyvässä ajokalusepän maineessa. Nopankylän ajokalukäsityöteollisuus loppui 1950 luvulla. Arvo Hautamäki teki tilaustöitä ajokjalujen aikakauden lopulla. Viimeinen suuren ajokalujen rakennuksen aikakauden reki valmistui 1960 Arvo Hautamäen pajasta. Arvo oli myös maanviljelijä. Arvo teki hevosajokalujen pienoismalleja elämänsä ehtoopäivillään. Arvo Hautamäki takoi pajassaan 1930-1975 vuosina. Arvo Hautamäen veljet; Iisakki, Juha, Eino, Eero ja Lauri olivat jokainen ajokalujen rakentajia seppinä, puuseppininä ja nikkareina. (Kuva:Rekiseppiä ja Kärrynikkareita:Ilmajoki-Seura:Kurikka-Paino:1981)

Aulis J. Alanen: 
"Ilmajoki Vuoden 1809 jälkeen" 
Vaasan Kirjapaino. 1953: 

"Useat noppalaiset kärrymestari-suvut ovat Kurikkalaista perua. Niinpä Frigårdien lisäksi on 

on Laurilain kantaisä Juho Mikonpoika Laurila (s.1821) tullut Kurikan Polvenkylästä ja tietämän mukaan osasi tehdä palkeita. Hän teki kaikkia sepäntöitä, vanhempana paljon ajokalujen raudoituksia. 

Laurilan jälkeläiset ovat olleet Ilmajoen tuotteliaimmat ajokalusepät.

Kärrymestarin työ ei kuitenkaan ollut helppoa. Kun Juho Mikonp. Laurila joskus 1870 luvulla teki ensimmäiset hoijakkansa

(turkulaiset) meni häneltä yksin raudoitukseen monta viikkoa. Raudat piti näet takoa raskaasta tavarasta; vasta kun joukkovalmistus alkoi, rupesi tarvikkeita saamaan kaupungista sopivammassa muodossa. Sitten kärryjenteko sujuikin ripeästi: 

Laurilat yksin saattoivat valmistaa vuosisadan lopulla vuoden mittaan toistasataa ajopeliä. Raudoittaminen ei montaa päivää vienyt mutta, mutta ajopelit oli myös topattava ja maalattava. 

"Ilmajoen papiston apulainen G.A. Rydman vuoden 1870 vaiheilla toi Turusta uuden mallin, "turkulaisen" jota sitten ruvettiin jäljittelemään. Nopankylässä valmistettiin Ilmajoen ensimmäiset turkulaiset. Toisten tietojen mukaan ne toi Juho Laurila, toisten tietojen mukaan Elijas Kalajainen. 

Kuljettiin pitkin maakuntaa, mm. Kyrönmaahan ja ruotsinkielisille rannikkoseuduille, missä Kristiinan syysmarkkinoilla aina oli nopppalaisia kärryjä, sekä pohjoissuuntaan ainakin Härmän aukeille. Ruotsalaisella Pohjanmaalla kulkivat kärryjä myymässä Juho Laurilan ja Jaakko Saaren ruotsinkieliset emännät. Sanottiinpa Kalajaisten kärryseppienkin tulleen toimeen ruotsin kielellä. Myyjällä oli mukanaan kolmet, neljät kärryt, hyvällä hevoosella joskus kuudetkin kärryt perässään. Mutta myyminen oli usein vaivalloista, piti kulkea ristiin rastiin maakuntaa. Yli puolensadan tuhannen kultamarkan edestä vuodessa noppalaiset vielä maailmansodan ovella myivät ajopelejään. Vaikka laskisimme kärryille hintaa keskimäärin vain sata markkaa- hinnat vaihtelivat 75-150 laadusta ja kysynnästä riippuen, merkitsi tämä sitä että Nopankylästä toimitettiin satakunta kärryä vuodessa markkinoille. Kun kärryjenteon laskettiin vuonna 1890 tienoilla maksaneen lähes 80 markkaa, ei ansio ollut kovinkaan suuri." 
(Aulis J. Alanen: Ilmajoki Vuoden 1809 jälkeen: Vaasan Kirjapaino.1953)

"Ajokalujen tekemiseen osallistuneita kärrymiehiä oli neljää eri ammattikuntaa:seppiä, nikkareita, maalareita ja toppareita. Sepistä puhuttaessa on ensiksi mainittava Laurilan suku, jonka kantaisä Juha Mikinpoika Laurila eli Juha Laurila vanhempi oli syntynyt Kurikassa 1821 ja  kuoli Nopalla 1905. Hän oli lähtöisin Kurikan Polvenkylästä- ei siis sikäläisistä ajokalukylistä- ja sepän ammatin hänen sanotaan oppineen Kauhajoellekin, . Tässä Lauriloiden yhteys Könnille. (Juha Laurila "vanhemman" isän- joka oli Orhaisen torppalainen II-vaimo oli Tassin sukua joilla oli yhteys Könnille. Vrt. Tassin kellot.  Könnin sällejä muutti maakuntiin, myös ilmeisemmin joku Kauhajoelle) Nopankylään Laurila vanhempi muutti jo 1840. Laurila asui Taloselan virkatalolle kuuluvassa Kurpan torpassa minkä vuoksi häntä sanottiin "Kurpan sepäksi" tai erotukseksi pojastaan "vanhaksi Kurpaksi." Hän teki kaikkia sepäntöitä ja raudoitti vanhemmalla iällään ajokaluja. Kurpan seppä oli nopeudestaan hyvin kuuluisa. Laurila joutui kerran Vaasan markkinoilla juopuneena poliisiputkaan, ja hetken päästä sinne tuotiin toistakin päihtynyttä jolle seppä heti tulijaa heti tuntematta murahti lohduttavasti: "Älä mies sure täällä on vanha kurppakin." Kuinka lie lohdutus tehonnut kun tulija oli Juha Laurilan oma saman niminen poika. Vanhoilla päivillään kurpan seppä "kuivi" takomisasentoon eikä saanut oikaistuksi selkäänsä kävellessäänkään.

Vanhan Kurpan poika Juha Juhanpoika Laurila eli Laurila nuorempi syntyi Ilmajoella 1862 ja kuoli 1937. Kun hän asui elämänsä Kurpan torpassa, häntäkin sanottiin yleisesti Kurpan sepäksi, asumaseutunsa vuoksi joskus Hautamäen sepäksi. Hän raudoitti eniten ajonauvoja koko Nopankylässä, parhaina vuosina noin sadat turkulaiset ja lisäksi 70-80 kirkkorekeä. Hänellä oliki aina pari sälliä apunansa ja aikaa myöten muutamista oppilaista tuli puolestaan tunnettuja kärryseppiä. Nuorempikin Juha Laurila oli hyvin nopea seppä, ahkera ja klippari työssään. Syömässäkin hän kävi mennen tullen juoksujalkaa. Laurila pystyi keittämään kirveen lavan ja terän yhteen "yhyrellä kuumalla" vain kerran ahjossa käyttämällä ja teräksen karkaisemiseen hän oli mestari- jopa toinen kuulu kärryseppä Jaakko Frigård kuuluu karkaisuttaneen viikatteen teränsä Laurilalla. Hyvässä maineessa "Laurilan kärryt" olivat ja menivät hyvin kaupaksi markkinoilla. 

Juha Laurila osti paljon rautaa velaksi nopankyläläiseltä kauppiaalta Matti Nyleniltä eikä pitänyt veloistaan kirjaa, mutta kauppias luonnollisesti piti kirjaa, ja alkoi vihdoin hakemaan saataviaan joita oli kertynyt kohtalokas määrä. Nylen takavarikoi Laurilan hevosen ja kaiken kelvollisen tavaran mitä torpasta löytyi. Ahdinkoon joutuneen sepän pelasti Kurikan Viitalan kylässä asuva kärrykauppias Matti Kananoja, joka maksoi hänen velkansa Nylenille. Tämän jälkeen Laurila raudoitti kärryjä pitkän aikaa yksin Kananojan tilauksesta ja sai työllään koko velan vähitellen maksetuksi.

Isänsä tavoin nuorempikin Kurpan seppä oli "paha juomaan" Kaukausimpienkin ajokalujen korjauttajien piti antaa Laurilalle heti alkuun kannu viinaa, muuten ei Laurilan kanssa päässyt edes puheisiin. Hän joi tavallisesti "mustan pullon" viinaa päivässä eikä ollut siitä millänsäkään, mutta markkinoilta hän palasi aina "hulluna humalassa." Tällainen elämän tyyli ei kuulu olleen ylen harvinainen entisajan Ilmajoella, mutta harvoin se yhdistyi rautaiseen ahkeruuteen niin kuin Kurpan sepän kohdalla.

Juha Laurilan poika Rikhard Laurila (1889-1968) joka eli vanhemmiten talon isäntänä Nopankylässä, oli kätevä kärryseppä ja hänen veljensä Otto Laurila erittäin taitava ajokaluseppä hänkin. Otto asui Järvimäen tilaa Jurvan maantien varrella. Veljesten setä Jaakko Juhanpoika Laurila eli Pankin Jaakkoo (s.1870, muutti Jurvaan 1924) ja raudoitti hänkin ajokaluja. Laurilan sukuun voidaan lukea myös Juha Laurila vanhemman vävy Iisakki Mikinpoika Hautamäki (1860-1935) -ilmajokelaista juurta ja kärrynikkari, Taloselan torppareita hänkin. Hänen pojistaan Juha Hautamäki eli Hongiston Jussi (1891-1974) oli parhaasta päästä kyläseppä mutta raudoitti ajokalujakin. Toinen poika Eino Hautamäki (1893-1971) taas nikkaroi ainakin rekiä ja kärrynpyöriä. Kolmas veli Arvo Hautamäki (1903-1975) oli oikea kärryseppä, joka teki paljon ajokaluja. Arvo Hautamäki jatkoi tätä työtä viimeisinä kaikista Nopankylän miehistä ja oli parhaassa maineessa toisen maailmansodan jälkeen työskennelleistä kärrysepistä. Kärrymiehiä oli vielä neljäskin veli Lauri Hautamäki (s.1906) joka teki ainakin kärrynpyöriä.

Nuoremman Juha Laurilan vävy oli Mikko Mikonpoika Laiteenmäki, alkuaan Mansikka (1875-1960) joka oli kotoisin Huissin kylästä. Hän meni viidenkolmatta vuoden ikäisenä sepän oppiin Laurilalle, palveli hänen sällinään seitsemän vuotta ja tuli vihdoin isäntänsä vävyksi. Mikko muutti sittemmin Laiteenmäkeen Huissin Koskenristille, mutta raudoitti vielä siellä ollessaan Nopan nikkarien tekemiä ajokaluja. Juha Laurila nuoremman oppilaita oli myös Antti Pentinkorpi joka oli kotoisin Nopan Rajalasta ja palveli neljä vuotta Laurilan sällinä. Sitten hän asui Huissin Pentinkorvessa ja raudoitti paljon nopankyläisten tekemiä ajokalujen puita. Laurilan entisiä sällejä olivat myös kuuromykät seppäveljekset Juha (Jussi) Heikki Noppa (s.1874) ja Mikki Noppa (s.1877)

Ammatin opittuaan he raudoittivat paljon ajokaluja ja tekivät kumpikin erinomaisen hyvää ja komeaa työtä. Mikki asui Laholan luona."

(Péntti.Virrankoski:Rekiseppiä ja Kärrynikkareita:Ilmajoki-Seura:Kurikka-Paino:1981)





Rikhard Laurilasta polveutuminen;

Pst; Päivitän uusia tietoja niin teen uudelleen polveutumisen. Joitakin kantataloista polveutumisia on tullut lisää, ja 860 perhetaulussa on joitakin virheitäkin korjattu minun neljästä isovanhemmastani polveutumisessa!

Roomalainen numero nimen edessä tarkoittaa monesko sukupolvi lähtöhenkilöstä Jari Laurilasta;

Lähtöhenkilö:

- Teen uudelleen jouluksi valmista..... >>> 

Nämä on vanhat tiedot;

Jari Laurila; pojanpoika;

Isä: Olavi Matias Laurila s. 10.11.1928 Ilmajoki k. 2.1.1973 Vaasa,
III: Lyyli Elviira Kammi, Laurila s. 4.1.1891 Ilmajoki k. 28.12.1941 Ilmajoki,

III: Juha Rikhard Laurila, kärryseppä, maanviljelijä, isäntä, s.6.1.1889 Ilmajoki, k 11.11.1968 Ilmajoki

V: Juha Laurila e. Orhainen, kärryseppä, seppä, torppari, s.15.9.1821 Kurikka, k.4.1.1905 Ilmajoki

IV: Juha Johannes Laurila, kärryseppä, seppä, torppari,  s. 15.6.1862 Ilmajoki k. 1937 Ilmajoki,

IV: Wilhelmiina Pukkila, Laurila, oo 28.9.1883 Jurva s. 18.7.1861 Jurva k. 20.12.1941 Ilmajoki,

V: Liisa Keski-Harju, Laurila, oo 28.5.1854 Ilmajoki s. 16.4.1834 Ilmajoki k. 10.6.1915 Ilmajoki,

V: Jaakko Niemi Pukkila s. 13.9.1832 Jurva k. 9.12.1904 Jurva,

V: Anna-Liisa Törndahl s. 11.7.1835 Jurva k. 14.6.1908 Jurva,

VI: Mikko Orhainen, s. 20.10.1794 Kurikka, k. 29.6.1863,

VI: Anna Ala-Lusa, Orhainen, oo 17.2.1815 Kurikka, s. 4.11.1791, k. 3.8.1851,

VI: Johannes Latva-Välkkilä, s. 17.2.1793 Alavus,

VI: Liisa Grandlund, s. 1793 Ala-Seinäjoki,

VI: Mikko Niemi, s. 6.10.1809 (Kangasala),Jurva,

VI: Maria Niemi Pukkila, s. 19.2.1807 Laihia,

VI: Johan Erik Smulter, Törndal, s. 18.8.1795 Jurva, k. 17.5.1866 Jurva,

VI: Liisa Törndahl, Smulter, oo 20.8.1820 Jurva, s. 18.9.1795 Jurva, k. 31.10.1871 Jurva,

VII: Juho Juha Orhainen, Isäntä 1783-1797 s. 3.12.1759 Kurikka,

VII: Maria Lusa, oo 8.10.1780 Kurikka s. 25.9.1761 Kurikka k. 8.6.1801 Kurikka,

VII: Susanna, oo 6.9.1747 Kurikka s. 28.11.1727 Ilmajoki ? k. 3.12.1804 Kurikka,

IX: Matti Orhainen, Isäntä 1737-1760 s. 27.8.1703 Kurikka k. 14.2.1792 Kurikka,

IX: Lisbet Pantti Orhainen s. 23.10.1703 Kauhajoki k. 2.11.1743,

X: Heikki Orhainen, Isäntä 1703-1736 s. 1.1679 Kurikka k. 26.12.1759 Kurikka,

X: Maria Vähä-Liuhtari, oo 1700 Kurikka s. 1.1679 Kurikka k. 24.5.1766 Kurikka,

X: Tuomas Kiviluoma, Pantti, Vävy, isäntä 1718-1735 s. 12.1676 Kauhajoki k. 6.3.1757 Kauhajoki,

X: Maria Pantti, oo 21.9.1702 Kauhajoki s. 3.1679 Kauhajoki k. 17.4.1761 Kauhajoki,

XI: Yrjö Orhainen, Isäntä 1686-1702, s. 4.1659 Kurikka, k. 1.6.1734 Kurikka,

XI: Maria Levula, oo 2.9.1676 Ilmajoki, s. 1659 Ilmajoki,

XI: Klemetti Vähä-Koivisto, Isäntä 1669-1691, s. 1636 Kurikka, k. 9.9.1725 Kurikka ,

XI: Johanna Krekola, s. 1657 Kurikka, k. 1693 Kauhajoki,

XI: Sipi Pantti, Isäntä 1686-1717, s. 1644 Kauhajoki, k. 11.1.1730 Kauhajoki,

XI: Liisa Nummijärvi, s. 1653 Kauhajoki, k. 6.1.1740 Kauhajoki,

VIII: Sipi Lusa, Isäntä 1755-1792, isäntä 1755-1792 s. 1.2.1732 Kurikka k. 6.10.1808 Kurikka,

VIII: Beata Rinta-Nikkola, oo 17.6.1753 Kurikka s. 17.12.1740 Kurikka k. 20.5.1797 Kurikka,

IX: Juho Lusa, Isäntä 1737-1754 s. 10.1707 Kurikka k. 3.1.1754 Kurikka,

IX: Liisa Krekola s. 10.1709 Kurikka k. 22.3.1767 Kurikka,

IX: Jaakko Rinta-Nikkola s. 13.1.1712 Ilmajoki k. 18.2.1767 Ilmajoki,

IX: Elisabetha Pietilä s. 2.7.1712 Ilmajoki k. 3.12.1751 Ilmajoki,

X: Sipi Lusa, Isäntä 1712-1736, kakkuri 1719-1722 s. 11.2.1682 Kurikka k. 24.6.1745 Kurikka,

X: Susanna Luopa, oo 29.9.1707 Kurikka s. 2.1687 ? Kurikka k. 31.12.1759 Kurikka,

X: Iisakki Krekola e. Hirvelä, Krekola, Vävy, isäntä 1706-1738 s. 8.1682 Kurikka k. 7.4.1768 Kurikka,

X: Maria Krekola, oo 30.9.1706 Kurikka s. 6.6.1689 Kurikka k. 19.12.1766 Kurikka,

X: Esa Rinta-Nikkola, Isäntä 1724-1727 s. 1689 Ilmajoki k. 13.8.1727 Ilmajoki,

X: Susanna Kirkon-Kokkola, oo 22.3.1707 Ilmajoki s. 17.11.1682 Ilmajoki k. 3.9.1754 Ilmajoki,

X: Juho Pietilä, Isäntä 1705-1733 s. 1672 Ilmajoki k. 25.6.1736 Ilmajoki,

X: Kerttu Seppälä, oo 29.9.1697 Ilmajoki s. 9.1677 Ilmajoki k. 31.10.1760 Ilmajoki,

XI: Perttu Lusa, Isäntä 1680-1711,

XI: Sameli Luopa, Isäntä 1687-1722, s. 1662 Kurikka, k. 1.2.1740 Kurikka,

XI: Anna Iso-Kurikka, oo 12.10.1684 Kurikka, s. 20.1.1656 Kurikka, k. 4.3.1738 Kurikka,

XI: Martti Hirvelä, Isäntä 1675-1699, s. 16.3.1654 Kurikka, k. 30.3.1705 Kurikka,

XI: Riitta, s. 9.8.1647 Kurikka, k. 10.2.1723 Kurikka,

XI: Iisakki Krekola, Isäntä 1682-1713, s. 1663 Kurikka, k. 1739 Kurikka,

XI: Maria Iso-Tuisku, oo 1684 Kurikka, s. < 1665 Ilmajoki, k. 20.4.1744 Kurikka,

XI: Jaakko Rinta-Nikkola, Isäntä 1688-1719, s. 1665 Ilmajoki, k. 19.5.1734 Ilmajoki,

XI: Elisabet Korhonen, oo 24.5.1688 Ilmajoki, s. 1670 Ilmajoki, k. 18.2.1740 Ilmajoki,

XI: Simo Kirkon-Kokkola, Yli-Kokko, Isäntä 1683-1699, s. 1650, k. 1716 Ilmajoki,

XI: Jaakko Pietilä, Isäntä 1674-1703, k. 11.2.1722 Ilmajoki,

XI: Yrjö Kirkon-Kokko, Seppälä, Isäntä 1675-1699, s. 1640, k. 1721 Ilmajoki,

XI: Anna Riippi, oo Ilmajoki, s. n. 1630 Teuva, Riippi, k. 16.5.1697 Ilmajoki,
XI: Anna Stenberg os. Säntti, s. 4.11.1791 Kurikka, k. 3.2.1851 Kurikka. Vihitty 17.2.1815

VII: Jaakko Niemi s. 10.9.1756 k. 16.5.1832 (Niemi),Jurva,Finland,

VII: Riitta Pöyry, oo 8.12.1803 Jurva s. 3.10.1774 (Pöyry),Laihia,Finland k. 15 ? 1840 (Niemi),Jurva,Finland,
VIII: Valentin Simunanpoika Köykkä s. 19.9.1674 Jalasjärvi (Luopajärvi) k. 19.7.1739 Köykkälä Jalasjärvi.

VIII: Matti Niemi s. 7.3.1731 Laihia,Finland k. Jurva,

VIII: Liisa Korpi, oo Laihia s. (Korpi),Laihia,Finland,

VIII: Israel Pöyry s. 27.8.1727 Laihia Jukaja k. 1.10.1806 Laihia,

VIII: Liisa Smed, oo 4.12.1748 Laihia s. 23.10.1729 Laihia k. 14.6.1789 (Pöyry),Laihia,

IX: Matti Pöyry, seppä s. 4.9.1698 Laihia,Finland k. 24.3.1770 Kyläinpää,Laihia,Finland,

IX: Liisa Lipponen, oo 30.11.1720 Laihia s. 3.10.1695 Laihia k. 22.4.1774 Laihia,

IX: Matti Smed, Pitäjänseppä s. 22.2.1700 Laihia,

IX: Agneta Klockare s. 25.12.1698 Laihia k. 10.9.1752 Laihia,

X: Juho Pöyry, Isäntä 1691-1721 s. Laihia k. 1731 Laihia,

X: Maria Pukki, oo 25.3.1690 Laihia s. 3.1664 Vähäkyrö k. 30.5.1743 Laihia,

X: Juho Iipponen s. 9.1665 Laihia k. 19.2.1714 Isokyrö, Napue,

X: Brita Potka, oo 1687 Laihia s. 1670 Laihia k. 29.7.1699 Laihia,

X: Erik Smed s. 1665 Umaja, Sweden k. 7.5.1716 Laihia,

XI: Martti Talso, Pöyry, Vävy, isäntä 1677-1688, s. Laihia, k. 4.9.1694 Laihia,

XI: Margetta Pöyry, s. Laihia, k. 12.10.1697 Laihia,

XI: Heikki Pukki, isäntä 1669-1681, lm, s. 1630 Vähäkyrö, k. 1684 Vähäkyrö,

XI: Aune Iso-Greggilä, s. 1630, k. Vähäkyrö Kuuttila,

XI: Yrjö Iipponen, Isäntä 1676-1698, s. 1640 Laihia, k. 12.12.1714 Laihia,

XI: Margetta Joki, oo 1660 Laihia, s. Laihia Jokikylä, k. 29.4.1693 Laihia Kylänpää,

XI: Heikki Potka, Isäntä, s. 1650 Laihia, k. 6.1.1724 Laihia,

XI: Margareta Eskola, oo 1668 , s. 1650 Laihia, k. 13.7.1697 Laihia,
VII: Erik Johan Smulter s. 16.9.1768 k. 16.9.1834 Jurva,

VII: Simo Törndahl s. 3.6.1757 Jurva k. 1.4.1833 Jurva,

VII: Maria Törndahl s. 19.3.1771 k. 17.5.1810 Jurva,

XII: Dionysius Niilo (Nisu) Orhainen, Stm, isäntä 1651-1683, Sotamies Talolli s. 1625 Kurikka k. 13.6.1697 Ilmajoki,

XII: Erkki Kylmäjyrä, Levula, Isäntä 1680-1688, nihdiksi 1684 s. 1630 Kurikka k. 1688 Kurikka,

XII: Valpuri Pirilä, oo 1653 Ilmajoki s. 1635 Ilmajoki k. 1696 Kurikka,
XII: Matti Matinpoika Stenberg Säntti 9.8.1759 Kurikka, k. 12.10.1840 Kurikka.
XIII: Susanna Köykkä, Säntti s. 26.3.1700 Jalasjärvi, k. 10.12.1749 Kurikka.

XIII: Matti Kylmäjyrä, Isäntä 1642-1671, majapitäjä, lm s. 1602 Kurikka k. Kurikka,

XIII: NN Kylmäjyrä, oo 1620 s. 1602 k. 1646,

XIII: Perttu Pirilä, Isäntä 1629-1660 s. 1590 Ilmajoki k. Ilmajoki,

XIV: Erkki Kylmäjyrä, Isäntä 1623-1641 s. 1567,

XV: Perttu Kylmäjyrä s. 1540 k. 1613,

XVI: Juho Kylmäjyrä, Isäntä 1563-1622,

XIV: Tapani Pirilä s. 1570,

XV: Mauno Peltoniemi, Pirilä, Isäntä 1596 s. 1537 Ilmajoki k. 12.1596 Jalasjärvi,

XVI: Mauno Pirilä, s. 1537 Ilmajoki,

XII: Yrjö Torkko, Krekola, Isäntä 1644-1674 s. 1605 Kurikka k. 1686 Kurikka,

XIII: Matti Torkko, Isäntä 1607-1647, nihti s. 1584 ,

XIII: Anna Krekola s. 1580 Kurikka k. 1647 Kurikka,

XIII: Prusi Hirvi, Krekola, Isäntä 1607-1643 s. 1564 Kurikka,

XIV: Markus Torkko, Isäntä 1564-1586 s. 1550 Kurikka,

XIV: Kreko Hirvi, Krekola, Isäntä 1560-1607 s. 1540 Kurikka k. 1608 Kurikka,

XIV: Kreko Hirvi, Krekola, Isäntä 1560-1607 s. 1540 Kurikka k. 1608 Kurikka,

XV: Simo Torkko, Isäntä 1549-1574 ,

XV: Matti Hirvi, Isäntä 1558-1560 s. 1510 Kurikka k. 1560 Kurikka,

XV: Matti Hirvi, Isäntä 1558-1560 s. 1510 Kurikka k. 1560 Kurikka,

XVI: Lauri Hirvi, s. 1475 Kurikka, Hirvelä, k. 1548 Kurikka, Hirvelä,

XVI: Lauri Hirvi, s. 1475 Kurikka, Hirvelä, k. 1548 Kurikka, Hirvelä,

XII: Heikki Pantti, Isäntä 1671-1685 k. 1691 Kauhajoki,

XII: Frans Frantzila, Nummijärvi, Isäntä 1677-1678 s. 1620 Kauhajoki k. 1707 Kauhajoki,

XIII: Erkki Frantzila s. 1590 Kauhajoki,

XII: Sipi Lusa, Isäntä 1663-1675 s. 1.1.1630 Kurikka k. 1675 Kurikka,

XIII: Erkki Lusa, Isäntä 1639-1662 s. 1605 Kurikka k. 1662 Kurikka,

XIV: Kaarlo Lusa s. 1570 Kurikka k. 1638 Kurikka,

XV: Tuomas Lusa, Isäntä 1576 s. 1530 k. 1576 Kurikka,

XII: Yrjö -, Luopa, Vävy, isäntä 1670-1686 s. 1630 k. 29.4.1694 Kurikka,

XII: Tora Luopa, oo 1661 s. 1638 Kurikka k. 13.3.1692 Kurikka,

XIII: Pentti Korpi, Luopa, Isäntä 1642-1669 s. 1608 Ilmajoki,

XIV: Luukas Korpi, Luopa, Isäntä 1606-1619 s. 1583 k. 1620 Kurikka,

XV: Erkki Korpi, Isäntä 1554-1601 s. 1548 k. 1601 Kurikka,

XVI: Lauri Korpi, Isäntä 1546-1553, s. 1515, k. 1552,

XII: Daniel Iso-Kurikka, Isäntä 1653-1685 s. 1612 Kurikka k. 16.2.1702 Kurikka,

XII: Maria Ranto s. 1625 Kurikka k. 6.1695 Kurikka,

XIV: Mikko Ranto, Isäntä 1581-1636 k. Kurikka,

XIII: Tuomas Iso-Kurikka, Isäntä 1616-1633 s. 1587 k. 1633 Kurikka,

XIII: Klemetti Iso-Koivisto, Ranto, Isäntä 1636-1642 s. 1589 Kurikka k. 1642 Kurikka,

XIV: Juho Kurikka, Iso-Kurikka, Isäntä 1582-1611 s. 1548 Ilmajoki Iso-Kurikka k. 1597 Ilmajoki, Iso-Kurikka,

XV: Mikko Iso-Kurikka, Isäntä (1546)-1582 s. 1515 k. 1582,

XV: Tuomas Ranto, Isäntä 1573–1585 s. Kurikka k. 1590 Kurikka,

XVI: Pentti Ranto, Isäntä 1556-1573, s. Kurikka,

XII: Taneli Hirvelä, Isäntä 1647-1674 s. 1620 Kurikka k. 6.1697 Kurikka,

XII: Liisa Hirvelä, oo 1645 s. abt 1625 Ilmajoki k. 26.3.1693 Kurikka,

XIII: Kreko Hirvelä, Isäntä 1624-1646 s. 1600 Kurikka,

XIV: Tapani Hirvelä, Isäntä 1592-1614 k. 1614 Kurikka,

XIV: Anna Hirvi, Isännöi 1615-1623 s. 1560 Kurikka k. 1623 Kurikka,

XV: Matti Hirvi, Isäntä 1558-1560 s. 1510 Kurikka k. 1560 Kurikka,

XVI: Lauri Hirvi, s. 1475 Kurikka, Hirvelä, k. 1548 Kurikka, Hirvelä,

XII: Tuomas Krekola, Isäntä 1675-1686 s. Abt 1640 Kurikka k. 14.3.1697 Kurikka,

XIII: Yrjö Torkko, Krekola, Isäntä 1644-1674 s. 1605 Kurikka k. 1686 Kurikka,

XIV: Matti Torkko, Isäntä 1607-1647, nihti s. 1584,

XIV: Anna Krekola s. 1580 Kurikka k. 1647 Kurikka,

XIV: Prusi Hirvi, Krekola, Isäntä 1607-1643 s. 1564 Kurikka,

XV: Markus Torkko, Isäntä 1564-1586 s. 1550 Kurikka,

XV: Kreko Hirvi, Krekola, Isäntä 1560-1607 s. 1540 Kurikka k. 1608 Kurikka,

XV: Kreko Hirvi, Krekola, Isäntä 1560-1607 s. 1540 Kurikka k. 1608 Kurikka,

XVI: Matti Hirvi, Isäntä 1558-1560, s. 1510 Kurikka, k. 1560 Kurikka,

XVI: Matti Hirvi, Isäntä 1558-1560, s. 1510 Kurikka, k. 1560 Kurikka,

XII: Paavo Säntti, Iso-Tuisku, Isäntä 1676-1690 s. 1639 Kurikka,

XIII: Matti Säntti, Isäntä 1617-1662 s. 1595 Kurikka k. 1662 Kurikka,

XII: Risto Rinta-Nikkola, Isäntä 1674-1686 k. 22.12.1707 Ilmajoki,

XIII: Matti -, Rinta-Nikkola, Vävy, isäntä 1663-1671 k. 1682 Ilmajoki,

XIII: Hanna Rinta-Nikkola s. Ilmajoki k. 10.9.1713 Ilmajoki,

XIV: Yrjö Peltoniemi, Rinta-Nikkola, Isäntä 1629-1654 s. 1594 Ilmajoki,

XV: Paavo Peltoniemi, Isäntä 1584-1624, nimismies s. 1550 Ilmajoki k. Ilmajoki,

XVI: Matti Peltoniemi, Isäntä 1549-1583, nimismies, s. Ilmajoki, k. 1585 Ilmajoki,

XII: Valentin Korhonen, Ala-Nikkola, Isäntä 1659-1677 ja 1681 k. 25.7.1697 Ilmajoki, Latva-Nikkola, Peltoniemi,

XIII: Hannu Korhonen, Latva-Nikkola, Vävy, isäntä 1632-1658 s. 1600 Kauhajoki k. Ilmajoki,

XIII: Valpuri Ala-Nikkola s. 1630 Ilmajoki k. 1693 Ilmajoki,

XIV: Bernhard -, Latva-Nikkola, Isäntä 1603, 1605-1631 s. 1581,

XV: Prusi Latva-Nikkola, Isäntä 1556-1601 s. 1540,

XVI: Niilo Latva-Nikkola, Isäntä 1546-1555, s. 1510,

XII: Mikko Seppälä, Yli-Kokko, Vävy, Isäntä 1650-1681 s. 1613 Ilmajoki k. 24.8.1685 Ilmajoki,

XII: Agda Kirkon-Kokkola, oo IImajoki s. 1620 Ilmajoki k. 15.2.1691 Ilmajoki,

XIII: Jooseppi Seppälä, Isäntä s. 1592 Ilmajoki k. Ilmajoki,

XIII: Heikki Kirkon-Kokko, Isäntä 1635-1649 s. Ilmajoki k. 1649 Ilmajoki,

XIV: Matti Seppälä, Isäntä 1591-1598 k. 1598 Ilmajoki,

XV: Heikki Seppälä, Isäntä k. 1581 Ilmajoki,

XVI: Lauri Seppälä, Isäntä 1546, s. 1490 Ilmajoki, Peurala,

XIV: Tuomas Kirkon-Kokkola, Yli-Kokko, Isäntä 1587-1634 s. 1557 Ilmajoki k. 1634 Ilmajoki,

XV: Esko Kirkon-Kokkola, Isäntä 1546-1579,

XVI: Lauri Kokkola, Kirkon-Kokkola, Isäntä 1546-1579, s. 1520 Ilmajoki, k. 1579 Ilmajoki,

XII: Sipi Talosela, Isäntä 1650-1671,

XIII: Klemetti Talosela, isäntä 1623 s. 1570 Ilmajoki,

XIV: Franssi, Isäntä 1595-1619 ja 1624-1626 s. 1537 Ilmajoki,

XIV: Franssi Taloinen, Isäntä 1546-1594 s. 1520 Ilmajoki,

XIII: Franssi Rahnasto, Isäntä 1644-1656 s. Ilmajoki k. 1656 Ilmajoki,

XIV: Franssi Rahnasto, Isäntä 1616-1642,

XIV: Markus Iso-Kurikka, Vähä-Kurikka, Isäntä 1606-1653 s. 1580 Kurikka k. 1672 Kurikka,

XIV: Kerttu Krekola s. 1582 Kurikka k. 1646 Kurikka,

XV: Juho Rahnasto, Isäntä 1583-1615 s. Kurikka,

XVI: Heikki Rahnasto, Isäntä 1546-1553, s. Ilmajoki,

XV: Juho Kurikka, Iso-Kurikka, Isäntä 1582-1611 s. 1548 Ilmajoki Iso-Kurikka k. 1597 Ilmajoki, Iso-Kurikka,

XV: Kreko Hirvi, Krekola, Isäntä 1560-1607 s. 1540 Kurikka k. 1608 Kurikka,

XVI: Mikko Iso-Kurikka, Isäntä (1546)-1582, s. 1515, k. 1582,

XVI: Matti Hirvi, Isäntä 1558-1560, s. 1510 Kurikka, k. 1560 Kurikka,

XII: Mikko Seppälä, Yli-Kokko, Vävy, Isäntä 1650-1681 s. 1613 Ilmajoki k. 24.8.1685 Ilmajoki ,

XIII: Jooseppi Seppälä, Isäntä s. 1592 Ilmajoki k. Ilmajoki,

XIV: Matti Seppälä, Isäntä 1591-1598 k. 1598 Ilmajoki,

XV: Heikki Seppälä, Isäntä k. 1581 Ilmajoki,

XVI: Lauri Seppälä, Isäntä 1546, s. 1490 Ilmajoki, Peurala,

XII: Agda Kirkon-Kokkola, oo IImajoki s. 1620 Ilmajoki k. 15.2.1691 Ilmajoki,

XIII: Heikki Kirkon-Kokko, Isäntä 1635-1649 s. Ilmajoki k. 1649 Ilmajoki,

XIV: Tuomas Kirkon-Kokkola, Yli-Kokko, Isäntä 1587-1634 s. 1557 Ilmajoki k. 1634 Ilmajoki,

XV: Esko Kirkon-Kokkola, Isäntä 1546-1579,

XVI: Lauri Kokkola, Kirkon-Kokkola, Isäntä 1546-1579, s. 1520 Ilmajoki, k. 1579 Ilmajoki,

XII: Niilo Riippi, Isäntä 1663-1683, kestikievarinpitäjä s. 1611 Teuva k. 1683 Teuva,

XIII: Erkki Riippi, Isäntä 1608- s. 1575 Laihia k. 1620 Teuva,

XIII: Pietari Kauppila, Isäntä 1614-1627 s. 1580 Teuva,

XIV: Jaakko Kauppila, Isäntä 1579-1613 s. 1550 Teuva,

XII: Tuomas Talso, Pöyry, Isäntä 1669-1676, lm s. 1604 Laihia, Kylänpää,

XIII: Tuomas Talso, Isäntä 1621-1650, ratsumies s. 1567 Laihia k. Laihia,

XIV: Matti Talso, isäntä 1578-1620 s. 1530 Laihia k. Laihia,

XV: Jaakko Talso, Isäntä 1556-1567 s. 1500 Laihia k. Laihia,

XVI: Mikko Talso, Isäntä 1546-5555, s. 1470 Laihia, k. Laihia,

XII: Perttu Pöyry, Isäntä 1629-1668, ratsumies s. 1582 Laihia,

XIII: Erik Pöyry, Isäntä 1617-1627 s. Laihia,

XII: Yrjö Pukki, isäntä s. 1605 Vähäkyrö k. 1665 Vähäkyrö,

XIII: Yrjö Pukki, isäntä s. 1585 Vähäkyrö k. 1665 Vähäkyrö,

XIV: Heikki -, Pukki, isäntä 1606-1607 s. 1560 Vähäkyrö,

XIV: Niilo Maanmies s. 1530 Vähäkyrö,

XV: Simo Pukki, Isäntä 1575-1601 s. 1540 Vähäkyrö k. 1602 Vähäkyrö,

XV: Martta, Isännöi 1602-1616 s. Vähäkyrö k. Vähäkyrö,

XVI: Erkki Pukki, isäntä 1564-1574, s. 1525 Vähäkyrö,

XIII: Matti -, Seppälä, Vävy, isäntä 1604-1619 s. 1580 Vähäkyrö k. Vähäkyrö,

XIV: Markus Seppälä, isäntä 1603-1622 s. 1560 Vähäkyrö,

XII: Simuna Heiska, Iso-Greggilä, isäntä 1654-1666 s. 1608 Ylistaro k. Vähäkyrö,

XII: Niilo Iipponen, Isäntä 1635-1675 s. 1601 Laihia Jukuja,

XIII: Matti Iipponen, Isäntä 1598-1634 s. 1557 Laihia k. Laihia,

XIV: Knut Iipponen, isäntä 1580-1597 s. Laihia,

XII: Heikki Hiipakka, Joki, Isäntä 1639-1673 s. 1591 Laihia Jokikylä,

XIII: Heikki Hiipakka, Joki, Isäntä 1637-

XIV: Martti Hiipakka, Isäntä 1609-1630 s. 1557 Jurva k. 1650 Jurva,

XV: Sigfrid Färä, Hiipakka, Isäntä 1563-1608 s. 1520 Jurva k. Jurva,

XVI: Matts Färä, Hiipakka, s. 1490 Jurva,

XIII: Simon Laxo, Lakso, Isäntä 1604-1631 s. 1557 Laihia Käyppälä,

XIV: Erkki Laxo, Isäntä 1571-1608 s. Laihia,

XV: Yrjö Laxo, Isäntä 1546-1570 s. Laihia,

XII: Olavi Potka, Sui, Isäntä 1671-1678, lm s. 1616 Laihia k. 1681 Laihia,

XIII: Erkki Vara, Potka, Isäntä 1633-1634, Potkan is 1635,

XII: Eskil Esko Eskola, Isäntä 1612-1673 s. Laihia Perälä,

XIII: Klementti Miemoinen, Eskola, Isäntä 1610-1611 s. Laihia Perälä,

XIV: Esko Miemoinen, Eskola, Isäntä 1550-1609 s. Laihia Perälä,

XV: Klementti Miemoinen, Isäntä 1543-50, maakauppias, lm s. Lempäälä, Miemoinen,

XVII: Pentti Peltoniemi, Isäntä 1533- s. 1480 Ilmajoki k. 1546 Ilmajoki,

XVIII: Lauri Peltoniemi, Isäntä s. 1.1.1449 Länsipohja, Sweden k. 1533 Ilmajoki,

XVII: Matti Peltoniemi Marttila s. 1520 k. 1585

XVII: Lauri Luhtari (Koivisto) s. Kurikka k. 1556,

XVIII: Juho Liuhtari eli Luhtari, Isäntä -1546 s. 1480 Kurikka,

XVII: Niilo Mahlanen, Pukki s. Vähäkyrö,

XVIII: Olavi Mahlanen s. 1460 Vähäkyrö,

XVII: Lars Färä s. 1470 k. Jurva.
- Tarkistamisen varaa aina on vanhoissa tiedoissa.



Rikhard Laurila jälkeläisineen polveutuu Valentin Köykästä kahtakin reittiä pitkin; TAULU 182; IX: Valentin Simonpoika Köykkä Luopajärvi, Isäntä 1703-1722, s. 19.9.1674 Jalasjärvi, k.
19.7.1739 Jalasjärvi. Simunanpoika=Simonpoika
Köykkä. 1. puoliso: 24.6.1694 Ilmajoki Anna Jaakontytär
Torala, Taulusta 168, s. 1.11.1672 Ilmajoki,
k. 30.11.1735 Jalasjärvi. Haudattu: 30 11 1735 Ja-
lasjärvi.
Vanhemmat taulusta 204 Jaakko Antinpoika Torala,
s. 1655 Ilmajoki, k. 4.9.1715 Ilmajoki ja Maria Jaa-
kontytär Torala, k. Ilmajoki.
Lapset: Susanna Säntti o.s. Köykkä, s. 26.3.1700 Ja-
lasjärvi. Tauluun 168.





Polveutuminen Emä-Ilmajoen Kurikan Iso-Kurikan taloosta Rikhard Laurilan kautta;

III sukupolvi;
Juha Rikhard Laurila

→
Juho Laurila

→
Juho Mikonpoika Laurila

→
Mikko Orhanen

→
Maria Sipintytär Orhanen

→
Sipi Juhonpoika Lusa

→
Juho Sipinpoika Lusa

→
Susanna Samelintytär Lusa

→
Anna Tanelintytär Luopa

→
Taneli Tuomaanpoika Iso-Kurikka

Seuraavassa linkissä näkee Rikhard Laurilan puolisosta polveutumisen;

Rikhard Laurilan vaimo Lyyli Elviira Kammi; http://jarinhotelli.blogspot.com/2017/02/lyyli-elviira-laurila-os-kammi-1891.html

10 minuutin filmi Rikhard Laurilan pajan työstä;

Juha III Rikhard Laurila (1889-1968) ahjohitsaa 77- vuotiaana voimissaan vanteen malliksi nuoremmille ja noloommille. > SM- palkittu lyhytfilmi ! 10:min;

Kopioi tämä linkki hakukoneeseesi;

https://www.youtube.com/watch?v=BABMv_Kw0To&t=19s

Uudistalollinen Juho Juhonpoika Hautamäki perheineen muutti Teuvalta Ilmajoelle 1809:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23194950

Kirjattiin Ala-Taloselaan torppariksi nimellä Hautamäki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6067696

Vuodesta 1811 lähtien torppa kirjattiin Laurila-nimellä.

Tähän Ala-Taloselan Laurilan torppaan muutti Yli-Taloselan Myllyniemen torpan vävy Juho Mikinpoika, syntynyt 15.9.1821, perheineen n. 1846-49:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6068942
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6069240

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23750522
Afl. Inh. Isak Laurilas, Laurilan yläpuolelle kirjoitettu Kurppa.
Son Johan Isakss.

Edesmenneen itsellisen Iisakki Laurilan (Kurpan) poika Juho Iisakinpoika Laurila tai Kurppa.

Rippikirja 1878-1887, aukeama 679, Ollila.
Itsellinen Juha Iisakinpoika Kurppa, Kurpan yläpuolelle kirjoitettu Laurila.
Torppariksi s. 658.
Aukeamalla 658 Torppari Juha Laurila s. 679, Uk 1013.

Rippikirja 1889-1898, aukeama 1013, Seppälä, torppa Palo.
Juha Iisakinpoika Laurila.

Myös Juhan sisaren Sofian, syntynyt 1.4.1855, sukunimen Laurila yläpuolelle on kirjoitettu Kurppa (1878-1887 rippikirja aukeama 1398) ja Juhan veli Iisakki, syntynyt 24.2.1851, (Rk. 1878-1887 aukeama 1361) on kirjattu Kurppa (ylivedettynä) Laurila.

Kurppa-nimellä viitataan joko Juho Iisakinpoikaan tai isään Seppälän itselliseen Iisakki Juhonpoika Laurilaan:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23671076

"Kurpanseppä" "Vanha Kurppa" ilmeisesti on tullut kylässä olevassa Kurpanvuoresta ja Kurpannevasta johtuen, ja sitä on vanhoihin asiakirjoihin lisätty em. tavalla henkilönimienkin yhteyteen.

Tarkennus Juho Mikinpojan Laurilan torppaan muuttoajankohtaan. Juho Mikinpoika ent. Orhainen 1821-1905  sitten Laurila, muuttanut Nopankylään appiukkonsa Liljestandin torppaan 1840 vuosikymmenellä, ja ovat muuttaneet siitä Nopankylässä Ala-Taloselan virkatalon Laurila nimiseen torppaan 1848-1849 välisenä aikana; alla;

Vuoden 1849 veroluettelossa (laadittu 11.1848):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=73375055

Taloselan Laurilassa torpparina Valentin Juhonpoika (alk. Kalajainen). Poika Iisakki syntyi Taloselan torpassa 4.12.1848.

Juho Mikinpoika on appensa Carl Liljestrandin Länsmanin torpassa Myllyniemi.

Liljestrandilla kaksi Juho (Johan) vävyä, toinen ”Bräcklig” (vaivainen).

Vuoden 1850 veroluettelossa (laadittu 10-11.1849):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=601194

Juho on Laurilan torpassa. Muutti sinne 4.12.1848 – 11.1849 välisenä aikana. Edellinen torppari Valentin muutti Jurvaan 1849 (rk.).

Kartta;

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24192761

Ilmeisesti oikein ymmärrettynä  niin (oikeanpuolimmainen, ylhäällä Kalajaisjärvi, sitten Kalajaisvuori, Kurpanvuori, Myllyniemen torppa) Myllyniemen ja Laurilan torpat on ollu Nopankyläs aika likisiä naapuria(?). "Kurpanseppä" on ilmeisemmin saatu ja tullut Kurpan vuoresta.