Ehtoollinen ja jalkojen pesu.

Jeesus Kristus asetti ehtoollisen Jeesuksen muistoateriaksi. 

Ehtoollisessa Kristus on läsnä kohdatakseen ja vahvistaakseen seurakuntaansa; Matt 26:26-29; "Aterian aikaa Jeesus otti leivän, siunasi ja mursi, ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen; "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi; "Juokaa tästä te kaikki." Tämä on minun vereni, liiton veri joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Ja minä sanon teille; tästedes minä en maista viiniköynnöksen antia ennenkuin sinä päivänä jona juon uutta viiniä isäni valtakunnassa." (Mark 14:12-25,) Luuk 22:7-20, (Joh 13:1-30,) 1 Kor 11:23-29. 

Ristinkuolemalla Jeesus hankki uskovalle pelastuksen, syntien anteeksiannon ja ikuisen elämän; Joh 3:14-16; "Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen joka häneen uskoo saisi iankaikkisen elämän. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." 

Ehtoolliseen liittyy Jeesuksen muisto, Kristuksen tunnustus ja julistus Kristuksen uhrikuolemasta.
Ehtoolliseen liittyy Jeesuksen uhriveren sovitus ja pelastus. Ehtoolliseen liittyy riemullinen, iloinen mieli, kiitollisuus ja Jumalan ylistys. Ehtoolliseen liittyy Jeesuksen tulon odotus ja kuulutus. Ehtoollinen yhdistää ystäviä Kristuksessa. Ehtoolliseen kuuluu ihmisen omien syntien tunnustamista itselleen ja niitä kohtaan joita vastaan on rikkonut. Ehtoolliseen liittyy anteeksi anto lähimmäiselle.

Ehtoollisella Jeesus antoi uuden liiton; Luuk 22:20; "Aterian jälkeen samalla tavoin hän otti maljan ja sanoi; "Tämä on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne."   Uuden liiton kautta jokainen Kristuksen vastaanottava tulee Jumalan lapseksi. Uuden liiton uskovalla on Jumalan laki kirjoitettuna kivitaulujen sijasta “sydämen lihatauluissa;” Hebr 8:10; "Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra; Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sisimpäänsä. Minä olen heidän Jumalansa ja he ovat minn kansani." "Israel" tässä yhteydessä tarkoittaa kaikista kansoista koostuvia Herran omia. (Jer 33:31-33) Ehtoollisella Jumalan Henki on läsnä, ja uskova saa hengellistä voimaa. Joh 14:26-27; "Puolustaja, Pyhä Henki jonka Isä minun nimissäni lähettää, opetta teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken mitä olen teille puhunut. Minä jätän teille rauhan, oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon."

Ehtoollisessa ihminen osallistuu yhteydestä Kristuksen vereen ja ruumiiseen. (1 Kor 10:16-17, Matt 26:26-29) Viini ja leipä ovat vertauskuvia.  Leipä kuvaa uskoa Jeesukseen “elämän leipänä." Viini kuvaa osallisuutta uskossa Kristuksen syntiä sovittavasta verestä. Kirjaimellisesti viini ei siis toki muutu Jeesuksen vereksi. Jeesus vertauskuvasi itseään myös mm. “ovena ja porttina" sekä "viinipuuna;" Joh 15:1, Joh 10:7, “tienä” Joh 14:6; "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani."  

Ehtoollisviini ensimmäisellä ehtoollisella oli puhdasta viinirypäleen mehua. Alkukielen sana mikä meillä käännetään ja ymmärretään alkoholipitoiseksi "viiniksi," tarkoittaa alkukielessä laajempaa merkitystä, koko rypälesatoa, viinipuun terttua, rypälemehua mm.
Rypälemehua osattiin käyttää kuitenkin myös alkoholipitoiseksi.

Ehtoollisen juuret ovat jo Vanhassa Testamentissa. Ateriayhteys on vanha tapa jolla vahvistettiin liittoja. Israelilainen näkemys ateriayhteydestä oli luonnollinen liittyminen yhteen. Pyhiä aterioita vietettiin. (2 Moos 24:11, 3 Moos 7:15-16) Ehtoollisen vieton perinteisiin liittyy läheisesti VT:n kiitosuhri, ja pääsiäisateria. Yhdessä syöminen merkitsi lämmintä suhdetta ateriakumppaneihin. (Matt 9:11, Luuk 15:2, 1 Kor 5:11) Ateria on myös pelastuksen vertauskuva. (Ilm 3:20, 19:9, Matt 22:4, Luuk 14:15-24) Ehtoollinen on muisto, että Jumala on vapauttanut Egyptistä, synnin orjuudesta. (2 Moos 12:1-28) 
Vapahtajan kuollessa ristillä pääsiäisen merkitys orjuudesta vapautumisen muistoksi lakkasi, ja Herran ehtoollinen asetettiin saman tapahtuman muistoksi jota pääsiäinen oli esikuvannut.

Jeesus asetti ehtoollisen viimeisellä yhteisellä aterialla opetuslapsiensa kanssa. Juutalaisen tavan mukaan pääsiäislammas teurastettiin temppelissä 14 niisankuuta iltahämärissä. Ennen puolta yötä syötiin pääsiäisateria Egyptistä lähdön muistoksi.

Jeesus tahtoo että ehtoollista vietetään uudessa liitossa seurakunnissa Hänen muistokseen. Alkuseurakunta “mursi leipää” eli vietti ehtoollista usein. Ehtoollisen viettoa ei ole sidottu mihinkään tiettyyn aikaan; Apt 2:42,46, 1 Kor 11:26.

Jeesus itse jakoi ehtoollisen Jeesuksen seuraajiksi tunnustautuville. Herran ehtoollinen on siksi tarkoitettu uskoville kristityille. Ehtoollisen viettoon kuuluu tilaisuutta arvostava asenne. Oikea asenne on tärkeä; 1 Kor 11:27-29. Kristus ei kuitenkaan torjunut Juudastakaan pois ehtoolliselta, vaan pesi Juudaksenkin jalat. (Matt 26:23) 
Jeesus opetti vehnän ja rikkaviljan kasvavan yhdessä, eikä ihmisellä ole oikeutta tehdä tätä jakoa. Matt 13:24-30. Tahallinen syntielämän vietto aiheuttaa ehtoollisen tarkoituksen ulkopuolelle jäämisen. (1 Kor 5:11) 


Jeesus pesi opetuslapsiensa jalat; 

Jeesuksen aikana käytettiin sandaaleja. Jalat pölyyntyivät ja likaantuivat. Vieraiden jalkojen pesu oli tavallista Jalkojen pesu  kuului palvelijoiden työhön. (1 Sam 25:41) Jalkojen pesumahdollisuus aina järjestettiin. (Luuk 7:44, 1 Moos 18:1-4)

Opetuslapset kiistelivät kuka heistä oli suurin, Luuk 22:24-27, Mark 9:33-37, mutta Jeesus pesi opetuslastensa jalat; Joh 13:1-17;  Jeesus oli korkea-arvoisin, mutta Jeesus menetteli nyt normaalia käytäntöä vastaan. Miksi? Jeesus itse sanoi; ”-Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman, minkä minä tein teille;” Joh 13:15-16. Jalkojen pesuun liittyy autuaaksi tulemisen lupausta; jae 17. 
Jalkojen pesu on Jeesuksen antama esimerkki jossa oikea asenne on tärkeä. Autuaana olemiseen toki liittyy paljon muitakin asioita; Matt 5:1-12. Jalkojenpesu on nöyryyden koetin. Kun ihminen näin tutkii itseään, hän pääsee selvyyteen hengellisestä tilastaan. Ihminen voi todeta olevansa sovussa muiden kanssa tai voi olla jostakin sopimista. Oikeaan hengelliseen tilaan kuuluu nöyryys ja veljesrakkaus.
Jalkojen pesu on ehtoolliselle osallistujille vapaaehtoinen asia siellä missä jalkojen pesu liittyy ehtoollisen viettoon. Ehtoollisella ihminen pääsee osalliseksi Herran nöyryydestä.

Jeesus Kristus on rakas elämän leipä; Joh 6:57-58.


Jari Laurila
20.1.2024

Vapaaehtoisena toimituksena ehtoollisilla jalkojen pesu on käytössä ainakin Adventtikirkossa.



Lisää aíheen läheltä:  http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/6


Ylistaron komian kirkon alttari. Kirkko 1850. (Kuva:Jari Laurila:2012)

Ylistaron isoon kirkon "porraspää" Kirkko 1850. (Kuva:Jari Laurila:2012)